Pyryn terveysuutiset - sydäntutkimukset ja hammashuoltoa

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Pyryterveys2019.jpg

Sydänasioita

Syyskuussa kävimme Pyryn kanssa taas ELL Outi Niemelän luona Oulun KAMUssa endokardoosikontrollissa. Ensimmäisen kerran Pyryn sydän tutkittiin tarkemmin viime syksynä ja Pyry sai sydäntä vahvistavan lääkityksen. Pyryllä ei vielä ole ollut mitään vajaatoiminnan oireita ja ultrassa katsottiin mikä sydämen tilanne on nyt. Sivuääni oli nyt 5/6 ja sairaus etenee kohtalaista vauhtia. EKG:ssa näkyi nyt myös kammioperäisiä lisälyöntejä, rytmihäiriö, jota päätettiin seurata ja Pyrylle suositeltiin verenpaineen mittausta.

Sisäelimet tutkittiin ja ultrattiin myös jos mahdollisesti löytyisi rytmihäiriöiden aiheuttaja, mutta kaikki oli kunnossa. Otettiin myös tarkemmat testit verestä, eikä sielläkään ollut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavaksi on ohjelmassa taas hammashuolto, mutta sitä ennen mittaillaan verenpainetta. Vointi Pyryllä on ollut tosi vielä tosi hyvä. On virkku, syö ja nukkuu hyvin. Vähän nuo rytmihäiriöt kyllä huolettavat. Pyryn hengitystiheyttä on seurattu säännöllisesti jo pari vuotta, eikä siinä ole muutoksia ollut. Hengitystiheyden seuranta on ainut kotikonsti, millä sydänterveyttä voi seurata, jos mitään rasitusoireita tai käyttäytymismuutoksia ei vielä ole.

Ja ne verenpaineet....

Syyskuun lopulla parin päivän aikana mittailtiin Pyryn verenpainetta KAMUsta lainatulla eläinten verenpainemittarilla. Homma kuulostaa helpolta, mutta miten saat mitattua mäyrkoiran paineet koiran ollessa aivan rentona lepotilassa, jos koira inhoaa ja säikkyy mittausta? Pyry nimittäin säikähti mittarin surinaa ja tunnetta kun mansetti puristui tassun ympärille. Paineet piti mitata monta kertaa päivän aikana usean kerran sarjana mittaukset aina 3 – 5 minuutin välein. Mittaus tehtiin tassusta ja myös hännästä. Valitettavasti mittausten tuloksista ei saatu kunnolla tietoja, eikä mitään lääkitysmuutoksia nyt tehty. Olisi tarvittu pitempi aika totuttaa koira mittaukseen ja laitteisiin pikkuhiljaa, jolloin mittaus olisi saatu täysin rentoutuneesta koirasta ja tulos olisi varmempi.

Purukaluston tarkistus ja huoltotoimenpiteet

Sydänultran ja verikokeitten jälkeen ruvettiin suunnittelemaan hammashuoltoa. KAMUssa Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelä ja hammaslääkäri Anne Karttimo-Mäkynen tekevät koirakohtaisen nukutusohjelman nimenomaan koiran sydämen kunto huomioon ottaen.

Vasta marraskuun lopulle saatiin Pyrylle aika hampaiden vuosihuoltoon. Nukutusohjelma oli Pyrdelle räätälöity riskianestesia ja lääkitys, rauhoitteet suunniteltu sen mukaan että sydän ei rasitu liikaa. Aikaa varattaessa oli varauduttu myös siihen, että sydänlääkäri on hammashoitopäivänä paikalla, jos jotain ongelmia tulisi. Pyrde sai ensin rauhoitteen, joka vaikutti rauhassa puolisen tuntia. Hoidossa käytettiin inhalaatioanestesiaa ja sydäntä seurattiin koko toimenpiteen ajan. Nyt mahdollisia ongelmia lisäsi vielä todettu rytmihäiriö. Purukalusto oli nyt muuten kunnossa, mutta ylhäältä löytyivät murtuneet P4 ja yksi etuhammas, jotka piti poistaa. Aiemmin murtunut poskihammas oli vielä kunnossa, eikä sille tarvinnut vielä tehdä mitään. Hammaskivi poistettiin, mutta onneksi ei löytynyt tulehdusmuutoksia.

Eipä tarvitse ihmetellä yhtään ukkelin viime aikojen vastustelua hammasputsissa, sillä on tuo haljennut poskihammas ollut varmaan kipeä. Jotain vähän epäilin, kun ihan kaikista kovin purtava ei ole vähään aikaan maistunut ja ukkeli on maiskutellut tavallista enemmän suuta.

Tihkuvuodon välttämiseksi Pyrde on nyt ollut pari päivää sairaslomalla, saa antibioottia ja kipulääkettä. Pyry toipui toimenpiteestä tosi hyvin niin kuin viimeksikin. Herkkukaapilla piti olla kerjäämässä heti toimenpiteestä tulon jälkeen ja olohuoneessa Hannulta piti saada makkaraleipää. Pyry on yrittänyt saada myös päivittäiset kovat herkkutikut, mutta valitettavasti muutama viikko mennään nyt pehmeällä ruualla.

Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa tosi paljon koko koiran kuntoon, terveyteen ja varsinkin sydämen toimintaan, joten purukalusto on hyvä röntgenkuvata, tarkistuttaa ja putsauttaa säännöllisesti ammattilaisella ja vieläpä mieluusti hampaisiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Kevyt hammaskiven poisto esim. ultralla on vain kosmeettinen hampaiden harjaamiseen verrattavissa oleva puhdistus. Vain eläinlääkärin rauhoituksessa tekemällä röntgentutkimuksella pystytään tutkimaan tarkemmin koiran suuta ja nähdään hampaiden kiinnitystä heikentävän parodontiitin aiheuttamat vauriot ja pienet hammasmurtumat. Myös hampaiden säännöllinen kotihoito, tarkastukset ja harjaaminen ovat tosi tärkeitä, ettei hampaan pinnallakaan pääse ientulehduksen bakteerimyrsky vaikuttamaan ja etenemään parodontiitiksi asti.

Kiitos taas KAMUn osaavalle henkilökunnalle Pyryn hyvästä hoidosta!

Pyryn edellinen terveysraportti ja hyödylliset linkit

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, mäyräkoiran terveys, endokardoosi, sydänterveys, hammashuolto

Pyryn terveysuutisia

Maanantai 17.9.2018 - Marja J

Pyry.jpg

Kuvassa Pyry vasta trimmattuna syyskuun ilta-auringossa. Pyry Instagramissa:  @pyrythedachshund

Pyry sydäntutkimuksissa

Elokuun alussa 6.8. kävimme Pyryn kanssa tarkemmissa sydäntutkimuksissa KAMUssa Oulussa sydänasioihin erikoistuneen eläinlääkäri Outi Niemelän luona. Sivuääni on kuulunut jo pari vuotta ja nyt sydänultrassa näkyi lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa.

Ultraäänitutkimuksen mukaan sydämen osastojen suhteet ovat lähes normaalit, aavistuksenomainen vasemman kammion tilavuuskuormitus ja vasen eteinen on lievästi oikeaa isompi. Sydänlihas on tasakaikuinen, supistuu symmetrisesti ja tehokkaasti, väliseinä on ehyt ja papillalihakset normaalit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä todetaan kohtalainen läppävuoto (kuuntelussa 4/6 sivuääni). Valtimoläpät ovat normaalit, eikä merkityksellisiä läppävuotoja todeta. Vasemman kammion lepomitta on normaalin ylärajalla, työvaiheen mitta normaali, supistuvuus hyvä. Vasen eteinen – aortta  -suhde normaalin ylärajalla. Aortan ja keuhkovaltimon virtauskuvio ja maksimivirtaus ovat normaalit ja EKG:ssa näkyi normaali sinusrytmi koko tutkimuksen ajan.

Löydökset ovat tyypillisiä endokardoosille eli läppävialle, mikä on aika yleinen vanhempien mäyräkoirien tauti. Onneksi Pyryn sairaus on vielä melko varhaisessa vaiheessa. Pyryllä todetaan hyvin lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa. Nyt aloitettiin tätä oireetonta vaihetta pidentävä Vetmedin-lääkitys. Sydäntutkimuksen lisäksi otettiin myös verikokeet ja tulosten pohjalta tehdään tarkka nukutussuunnitelma tulevaa hammashuoltoa varten. Pyry todettiin virkeäksi, lihasmassaltaan ja painoltaan passeliksi ja myös kaikki Pyryn veriarvot olivat kunnossa, verenkuva ja peruselinarvot kaikki normaalialueilla.

Kuuma ja helteinen kesä hankaloitti Pyryn ja monen muunkin koiran elämää. Pappaan tuli ihan uutta virtaa lääkityksen aloituksen ja kelien viilentymisen jälkeen. Pyry on hyväkuntoinen, mutta seuraillaan nyt edelleen hengitystiheyttä, mikä on hyvä mittari sydänterveydessä. Ja kuulemma ainut mittari, jolla voi kotikonstein seurata sydämen kuntoa. Hengitystiheyden mittaus on aloitettu säännöllisenä tämän vuoden alussa, joten se on meille jo tuttua.

"Hengitystiheyttä lasketaan 1 - 2 viikon välein koiran nukkuessa. Normaali tiheys koirilla on 15 – 25 (30) hengitystä minuutissa. (Pyryllä tämä on 17 – 18 hengityskertaa.) Jos koiran hengitystiheys nousee aikaisemmasta 10 hengityksellä selvästi tai jos hengitystiheys ylittää ylittää 40 minuutissa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tilannearviota varten. Hengitystiheyttä laskemalla huomataan kehittyvät ongelmat ennenkuin vajaatoiminnan oireet pääsevät liian pahaksi. Lääkityksen säätäminen ajoissa, ennen näkyvien oireiden kehittymistä voi estää hengenvaarallisen keuhkoödeeman kehittymisen." (Kotiutusohjeet, tietoa endokardoosista, Outi Niemelä, Eläinlääkäriasema Kamu, Oulu)

Pyryn sydämen tilannetta ollaan osattu seurata, sillä tiedän sukurasitteen taustalta. Pyryn emä Nora, menehtyi 13,5-vuotiaana vain kuudessa tunnissa pari vuotta sitten, eikä 4 kuukautta käytössä ollut sydänlääkitys ehtinyt Noralla auttaa. Nora oli reipas ja oireeton, mutta sydäntä kuuntelutettiin säännöllisesti Noran täytettyä 8 vuotta sen jälkeen kun veli kuoli äkillisesti sydänongelmiin. Kannattaa aina selvittää tarkemmin oman koiran mahdolliset sukurasitteen ja terveysriskit ja kysellä hyvin taustat kasvattajalta varsinkin jos pennun mukana ei saa tarkkaa yhdistelmän terveysselvitystä.

Ja hammashuollossa

Elokuun sydäntutkimuksessa jo suunniteltiin tarkempaa hammashuoltoa KAMUussa ja aika varattiin hammasasioihin erikoistuneelta eläinlääkäri Anne Karttimo-Mäkyseltä. Tiesin että muutama hammas oli murtunut, niitä oli seurailtu, mutta röntgenkuvien perusteella hampaille ei tarvinnut onneksi tehdä nyt mitään. Mutta ylä- ja alaleuasta piti poistaa ihan takimmaisia M-hampaita (yläleuan oikea ja vasen M1, alaleuan oikea ja vasen M2), koska ientaskut olivat jo syventyneet parodontiitin takia liikaa. Eli 4 takahammasta lähti nyt papalta. Valitettavasti Pyrde ei ole oikein ollut harjausmyönteinen ja ne ihan takimmaiset perukat ovat jääneet mammalta kunnolla putsaamatta.

Pyry kävi tarkoissa sydäntutkimuksissa ja verikokeissa elokuussa ja papalle tehtiin sopiva nukutussuunnitelma. Kun aikaisin perjantaiaamuna 14.9. menimme Anne Karttimo-Mäkysen vastaanotolle, siellä olikin jo rauhoituspiikki Pyryä odottamassa ja Pyrde sai vaipua puolen tunnin aikana hitaasti sopivan rentoon tilaan. Mutta häntä heilui, kun lääkäri kaappasi Pyrden kainaloon. Pyry sai sydänvikaiselle parhaiten sopivan inhalaatioanestesian, jossa koiran tilaa pystytään seuraamaan tarkasti ja reagoimaan nopeasti toimenpiteen aikana jos on tarvetta. Kun palattiin 3 tunnin jälkeen KAMUn, oli Pyry jo tolokusti omilla jaloillaan meitä odottamassa. Loppupäivä kotona meni hyvin vaikkakin vähän höntissä olossa. Pyrde jopa huomioi ruoka-ajat, eli ruoka olisi maistunut ja muutkin toiminnot olivat kunnossa. Pyrde sai kipulääkettä ja antibiootit mukaan ja nyt ruoka on pari viikkoa pehmeää, että suu pääsee kunnolla paranemaan.

Kannattaa kyllä putsata koiran hampaat säännöllisesti, tarkistuttaa ja hoidattaa ne välillä kunnolla rauhoituksessa. Olen nähnyt aivan karmeassa kunnossa olevia plakin ja hammaskiven peittämiä purukalustoja ja Pyrden suu on näyttänyt aina melko siistiltä, mutta niinpä vaan parodontiitti oli päässyt heikentämään hampaiden kiinnitystä.

Jos mitään erikoista ei aikaisemmin ilmaannu, mennään vuoden päästä taas tarkistuttamaan sydämen ja purukaluston kunto. Nyt voi emäntäkin vähän huokaista ja jatketaan reipasta elämää Pyrden kanssa!

Lämmin kiitos KAMUn väelle, osaaville eläinlääkäreille ja taitavalle henkilökunnalle ystävällisestä palvelusta Pyryn hyvästä hoidosta!

LUE LISÄÄ

Hyödyllistä luettavaa ja tietoa koirien hammasasioista Eläinlääkäriasema Anidentin sivuilla. Linkki mm. Helena Kuntsi-Vaattovaaran artikkeliin: Koira ja kissa  parodontiittipotilaana

Niemelä Outi, Koirien tavallisimmat sydänsairaudet, Evidensia 

Suomen Kennelliitto, Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, sydän, hampaat

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu_takki_2016.jpg

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.


Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry_takki_2011.jpg

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

Roihu_tonttuna.jpg
 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, hyvinvointi, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, Pyry, Musu, Joenpenkan Aito-Artturi, CurlyCo Where Is My Fox

Pyry terveystarkastuksessa 3.1.2017

Tiistai 3.1.2017

Pyry_3.1.JPG

Pyry aivan ryytyneenä. Vertakin piti antaa, mutta tämä oli vasta kolmas kerta kun verta otettiin. Aikaisemmin on pistetty vain rabiesvasta-ainetestin ja Hannes Lohen geenitutkimuksen takia.

Pyry_3.1.2.JPG

Nyt voi jo ottaa rennommin!

Aamulla piti herätä tosi aikaisin, kun Pyrylle oli varattu terveystarkastusaika Evidensia Oulunportista. Mitään sen kummempaa ei ole ollut, mutta hyvähän se on välillä tutkia tarkemmin. Ikävä kyllä Pyrden piti olla syömättä 12 tuntia, joten odotettua aamupalaa ei herunut. Roihu-tyttö lähti mukaan tukihenkilöksi, kun on ollut meillä pikku lomasella.

Pyryllä todettiin heikko sydämen sivuääni, mikä oli kuulunut jo kesällä kun käytiin rokotuksilla. Todennäköisesti kysymyksessä on sydämen läppävika, endokardoosi, koska ikää jo on, ja sydänvaivaa on myös sukurasitteena ja se on myös tällä rodulle tyypillinen vaiva. Mitään oireita ei ole vielä ollut, joten tilannetta seuraillaan ihan rauhassa.

Anaaleissa on ollut muutama lievä tulehdus vuosia sitten, mutta nyt erite oli aivan normaalia ja rauhaset tyhjentyivät helposti. Pyryllä on ollut takaosassa vähän jäykkyyttä ja lääkäri epäili, että taustalla voi olla jo iän mukana tullutta rappeumaa ja kulumaoireita lonkissa. Pyry on jo nyt syönyt nivelvalmisteita ja rasvahappoja, joita annoin myös Noralle, mikä on varmaan osaltaan helpottanut tilannetta.

Pyryllä on satunnaisesti ollut myös närästysoireita ja lähinnä tyhjän mahan oireilua, joihin saatiin kokeeksi happosalpaajaa kuurina. Närästys on Pyryllä pysynyt hyvin hallinnassa ruokavaliolla ja illalla annettavalla piimälorauksella, maitohappobakteereilla ja kuitulisällä.

Veriarvoissa ei ollut mitään epänormaalia, vain toinen maksaentsyymeistä oli lievästi koholla, mikä voi johtua noista mahaoireista. Korvat olivat kunnossa, samoin hampaat erinomaisessa kunnossa, eikä hammaskiveä ollut kuin aivan vähän muutamassa poskihampaassa.

Eli Pyry-ukkeli on ikäisekseen oikein hyvässä kunnossa, ei mitään erityistä huomautettavaa tai huolen aihetta!

Tallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, terveys, Joenpenkan Aito-Artturi

Noran ja Pyryn kanssa terveystutkimuksissa

Perjantai 10.7.2015 - Marja J

Nora_9.7.2015t.jpg

Nora-mummeli kävi eilen uusimassa rokotuksensa Ouluvetissä ja samalla tehtiin vähän tarkempi terveystutkimus veteraanille, ikäähän Noralla on kohta jo 12,5 vuotta. Olemme käyneet Ouluvetissä luottolääkärillä joitain poikkeuksia lukuunottamatta jo kymmenen vuotta, sitä ennen meillä oli Limingassa oma kunnaneläinlääkäri.

Nora on jotenkin aristanut etupäätään ja vähentänyt sohvalta hyppimistä, joten epäilin, että etuosassa saattaisi jo olla jotain kulumaa, ehkä kipujakin. Takapää on ollut viime aikoina vähän jäykempi, mutta Nora on kyllä koko ikänsä kulkenut vähän hyppimällä, ja taka-askel on ollut lyhyenlainen. Halusin tarkistaa muutenkin Noran kunnon ja nyt tehtiin myös joitain peruslabratutkimuksia, sillä me käymme oikeastaan tohtorilla aika harvoin, yleensä vain perusjuttujen takia.

Sydäntä kuuntelutan Noralta aina kun käydään lääkärissä. Vuoden 2014 alussa kävimme tulehtuneitten anaalien takia päivystyksessä, ja silloin kuului sydämestä pieni sivuääni. Syksyllä sitä ei kuitenkaan enää ollut. Nyt taas sydänkuuntelussa kuului jotain ylimääräistä, mutta sitä voi olla kuulemma jo tulehduksen tai stressaavan tilanteenkin takia. Eli tästäkään asiassa ei tarvitse sen kummemmin olla huolissaan.

Eturaajoissa löytyi jo liikerajoitusta, samoin takaraajoissa ja vasemman tassun polvi oli vähän löysä. Polvi on ollut tuolainen aina, mutta eipä se ole mitenkään oireillut. Nora on kyllä ollut koko ikänsä hyvässä kunnossa, liikkunut ahkerasti ja monenlaisissa maastoissa, hyppinyt ja pomppinut. Noralla ei ole koskaan ollut selkäongelmia, enkä muista edes mitään ontumisia sen elämän varrelta.

Ikäisekseen Nora on vielä pirtsakka ja hyväkuntoinen, vaikka iän tuomaa rapistumista jo alkaa näkyä. Silmät tarkastettiin virallisesti viimeksi 8,5-vuotiaana ja silmät todettiin terveiksi. Nyt saattaa olla jo jotain iän tuoma sameutta. Nora menee vielä täysillä, ja ikä taitaa näkyä enemmän emännässä! Meillä syövät niin ihmiset kuin koiratkin yksinkertaista, mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta perusruokaa ja meillä onkin Noran kanssa käytössä ihan samoja lisäravinteita: aloe veraa, glukosamiinia, MSM:ää, magnesiumia, sinkkiä, biotiinia ja B-vitamiineja. Niin ja myös valkosipulia: koirilla koirille tarkoitettua Trixien valkosipuliraetta ja emännällä Kyolicia.

Noralle tehtiin myös laboratoriokokeet, eikä sielläkään ollut mitään erikoista: maksa-, munuais- ja sokeriarvot olivat ihan normaalit. Noralla on ollut vasemmassa reidessä jo keväästä 2009 selkeä, liikkuva rasvapallukka ja nyt oli uusi selvärajainen pallukka ilmestynyt myös mahan alle, nisän viereen. Näissä pallukoissa ei ollut kuitenkaan mitään hälyttävää, mutta seuraillaan nyt niitä. Tuohon takaosan jäykkyyteen pitää kokeilla hierontaa ensin kotioloissa ja hakea ehkä myöhemmin apua myös ammattilaisilta.

Noralla ja Pyryllä on molemmilla tosi tykätyt memory foam –patjat, jotka mukautuvat koiran kropan painosta ja tukevat mukavasti. Myös ihmisillä on omat memory foam –patjat ja tyynyt ja en kyllä enää muuhun vaihtaisi!

Nora sai Tohtorilta terveen paperit ja nyt on mukava taas jatkaa eloa Nora-mummelin kanssa, kun tietää että perusjutut ovat kunnossa ja nuo muut pikkuvaivat iän tuomia normaaleja muutoksia. Jatketaan Mummelin kanssa entiseen malliin ja toivotaan Noralle vielä monta hyvää ja puuhakasta vuotta!

Pyry oli eilen Noran kaverina Ouluvetissä ja molemmat koirat lahjoittivat verinäytteet Hannes Lohen johtamaan Koirien Geenitutkimukseen. Mäyräkoirilla on menossa mm. tutkimukset, jotka selvittävät välilevykalkkeuman ja epilepsian periytyvyyttä mäyräkoirilla. Kaikille roduille on lisäksi erilaisia tutkimuskyselyitä mm. koirien käyttäytymisestä.  

Hannes Lohen tutkimusryhmä kannustaa avoimuuteen ja rehelliseen tiedon jakamiseen – rodun ja koirien terveydeksi!

Käykääpä kaikki luovuttamassa verinäyte Koirien Geenitutkimukseen! Verinäytteen voi antaa vaikkapa omalla eläinlääkärillä rokotuskäynnin tai muun käynnin yhteydessä.

 

Lue lisää:

Koirien Geenitutkimus

Näytelomake, joka täyteään etukäteen: Naytelomake.doc

Tallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys

Pyryn silmätarkastus: ei perinnöllisiä silmäsairauksia

Keskiviikko 23.4.2014 - Marja J

Pyryn silmätarkastustulos on nyt oikein KoiraNetissä: ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Asia käsiteltiin Kennelliiton Silmäsairaustyöryhmän kokouksessa 4.4. 2014 ja myös silmät tarkastanut eläinlääkäri Pekka Sarkanen olisi oikaissut merkinnän Silmäsairaustyöryhmässä.

Uuden koodin "Muu vähämerkityksellinen kaihi" käyttöönottoon liittyviä asioita oli selvitelty myös SOFT:n (Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry) kokouksessa. Mutta koska Pyryn fibrillaarinen samentuma ei ole perinnöllistä kaikki kataraktamerkinät poistettiin ja diagnoosiksi jäi: muu mykiömuutos.

Suomen Kennelliitto, SILMÄSAIRAUSTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2014

Kokousaika: perjantai 4.4.2014

Paikalla: Tuire Kaimio, pj., Sari Jalomäki, Elina Pietilä, Päivi Vanhapelto, Annukka Salko, Showlink, Päivi Rantasalo, siht.

Työryhmän päätös:

Koiran JOENPENKAN AITO-ARTTURI FIN41920/07 silmätarkastuksen 14.3.2013 tallennus korjataan niin, että katarakta todettu –merkinnät muutetaan muiksi mykiömuutoksiksi.

Lue lisää: Sari Jalomäki, Suomen Oftamologieläinlääkärit ry: Virallinen silmätarkastus


Blogiteksti 25.3.2014

Eilen tuli Pyryn silmätarkastustulos KoiraNettiin ja siellä oli yllättävä merkintä: nukleaarinen katarakta, todettu ja muu vähämerkityksellinen katarakta: todettu.

Olipa tosi järkytys, kun Pyry sai Pekka Sarkaselta 14.3.2014 perinnöllisen kataraktan osalta terveen paperit ja ECVO:n kaavakkeessa täppä tuli vain kohtaan "muu vähämerkityksellinen katarakta", sillä Pyryn kohdalla kyse ei tutkineen lääkärin mukaan ole perinnöllisestä kataraktasta vaan jostain aivan muusta.

Pyryn silmätarkastus 14.3.2014, Oulun Eläinklinikka, Pekka Sarkanen

Perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien osalta: TERVE, Muu katarakta
Vas. Verkkokalvolla kroon. tulehduspesäkkeen arpi. Linssin ytimessä fibrillaarinen cataracta molemmissa ja vas. lievä pistemäinen samentuma linssin etukapselin alla.

Suomen Kennelliitto: Uusi diagnoosikoodi vähämerkitykselliselle kaihille
16.1.2014
Kennelliiton järjestelmään on lisätty oma koodi sellaiselle perinnölliselle kaihille, jonka merkitys koiran kannalta on vähäinen. Koodi ei millään rodulla rajoita koira käyttöä jalostukseen, mutta diagnoosin saanut koira on syytä parittaa kaihin suhteen terveen yksilön kanssa.
Virallisissa silmätarkastuksissa käytetään Suomessa ECVO-lomaketta (European College of Veterinary Ophthalmologists). Lomakkeeseen on silmätarkastuseläinlääkäreiden aloitteesta lisätty uusi kaihidiagnoosi "muu katarakta". Diagnoosia käytetään kun kyseessä on sellainen perinnöllinen kaihimuoto, jonka merkitys koiran kannalta ja jalostusvalinnassa on vähäinen.
Selite jalostustietojärjestelmässä on selventävästi "muu vähämerkityksellinen katarakta".
Jalostustieteellinen toimikunta päätti kokouksessaan 10/2013, että silmätarkastustulos ”muu katarakta” ei millään rodulla sulje koiraa jalostuksesta. Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman ehdoksi voidaan rotujärjestön esityksestä korkeintaan asettaa, että tällainen koira on paritettava kaihin osalta terveen koiran kanssa.


Silmätarkastuksessa koiran mykiön kaikki poikkeavat samentumat, hiput ja kuitumaiset hipsut merkitään kataraktaksi. Pyryn nukleuksen samentumista todettiin tarkastuksessa, että ne eivät ole mitään perinnöllistä kataraktaa, vaan jotain muuta. PEVISA:n mukaan vain HC eli perinnöllinen harmaakaihi sulkee koiran pois jalostuksesta.

Tuo Kennelliiton KoiraNetissä nyt oleva tieto vaatii kyllä tarkennusta, sillä nyt näyttää siltä, että silmiltään perinnöllisestä kataraktasta terveeksi todettu koira onkin koiranettiä tutkivan silmissä sairas koira.

Ei ole asianmukaista terveys- ja jalostustiedon välitystä, eikä kohtuullista koiran eikä sen jälkeläisten kannalta, että tutkimuksissa perinnöllisistä silmäsairauksista terveeksi todetun koiran tietoihin ja ECVO:n kaavakkeesta poiketen tulee harhaanjohtavaa tietoa.

Jalostusta palvelevien terveystietojen tulee olla KoiraNetissä esillä selkeän yksiselitteisessä muodossa ja myös ei-perinnölliset silmäsairaudet tulisi erottaa perinnöllisistä.

30.3.2014:

Silmätulosmerkinnän selvittely on vielä kesken. Toivottavasti asiaan saadaan selvyys mahdollisimman pian.

Lisätietoa silmäasioista löytyy mm. täältä:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Vieraita esineitä suolia tukkimassa - ja vähän muuallakin....

Sunnuntai 24.2.2013 klo 13:44 - Marja J

noran_kiekko_16.11.2007.jpg

Vierasesine mäyräkoiran leukaperissä eli Noran alakulmureiden taakse 16.11.2007 jumittunut ja irti sahattu ydinluukiekko

Mäyräkoira on tehokasleukainen ja hyvähampainen koira, jonka purutöissä niin omat lelut kuin muutkin kodin kohteet saavat murskakäsittelyn. Pehmolelut suolistetaan heti, vanut ja vinkupillit vedetään ulos ja nahkat muokataan. Tuolin jalat kalutaan, matot, pedit ja muut pehmusteet saavat myös tehokasta muokkausta mäykyn hampaissa. Ulkona napostellaan kiviä, jyrsitään myyräkaivauksilla puitten juuria ja napsitaan eteen tulevia pajuja silpuksi.

Olen aikoinani monta kertaa kaivanut meidän Noran kitalaesta paksuja puutikkuja, kun leuat ovat napsahtaneet yhteen ja katkennut oksankappale on jäänyt hampaiden väliin. Hampaiden väliin tai kitalakeen jumittuneita luunkappaleita on kaivettu myös edesmenneitten ajokoiran ja pystiksen kidasta.

Noralla oli pentuna ikävä tapa kiusata ihmistä – se napsi maasta pieniä kiviä ja napsutteli niitä sitten hampaissa. Kivet kopisteltiin sisälle tullessa kidasta riviin eteisen ikkunalaudalle. Onneksi paha tapa saatiin pois, kun koiraa ei huomioitu. Noralla on edelleenkin paha tapa jyrsiä reikiä fleecepeittoihin, mutta onneksi nämä pikkupalat ovat tulleen kakan mukana mahasta.

Meillä ei heitellä pehmoja, eikä harrasteta enää vetoleikkejäkään. Eikä meidän koirilla ole leluja koko ajan näkösällä. Muutama turvallinen pehmo kyllä on, mutta ne otetaan esille vain silloin kun treenataan kevyesti sisätiloissa noutamista tms. hyötyhommaa. Pihassa heitellään umpikumisia ja vahvatekoisia renkaita tai lättyjä. Koirat ovat jo sen ikäisiä, että ne saavat kyllä riittävästi toteuttaa itseään ihan oikeissakin koirien töissä. Ja pihassa kuluu tuntikausia aika kun nuuskuttellaan, kaivellaan myyriä tai etsitään sinne piilotettuja pikkunameja.

Nora-teräsleuan kanssa opin, että mäykyn hampaissa ei kestä mikään! Naruleluistakin leikkasin aina varmuuden vuoksi pois pisimmät hapsut. Noralla ei mennyt kuin hetki kun solmut olivat auki ja lattia lankaa täynnä. Epätoivoisena tein jopa itse huonekalukankaasta omia leluja, jotka täytin turvallisella luonnonmateriaalilla eli meriheinällä, kun mikään pehmo ei kestänyt koiran käsittelyä. Solmullisen puruluutkin vaihtuivat turvallisempiin solmuttomiin. Herkkujenkin kanssa saa olla tarkkana – mitä maukkaampi herkku, sitä nopeammin se pitää ahnehtia. Koiramme syövät luunsa kukin omissa rauhassaan ja osastoissaan, ettei tarvitse hotkia tai kytätä toisen (parempaa) herkkua.

Vierasesineitä voi suoliston lisäksi joutua myös korviin ja silmiin, varsinkin kesäaikana kun koirat möyrivät pihassa ja luonnossa. Silmät ja korvat voivat olla hiekkaa ja heinänsiemeniä täynnä.

Onpa Nora saanut tungettua vierasesineen myös alaleukansa ympärille. Ostin aikoinaan kolmikolle herkuiksi ydinluukiekkoja. Valitettavasti kerran yksi kiekko oli Noralle "liian sopiva" ja se sujahtikin alakulmahampaiden taakse. Eläinlääkäriasema Akuutissa Nora rauhoitettiin ja kiekko saatiin pois sahaamalla se kahtia. Eikä tapaus kuulemma ollut Akuutin ensimmäinen!

Meillä on kotona varastossa aina tankoparsaa. Parsan sitkeät kuidut kietoutuvat pienten vieraspalojen ympärille ja kuljettavat niitä eteenpäin suolessa. Jos koira ei ole niellyt mitään terävää esinettä, voi koiraa yrittää oksennuttaa suolan avulla. Kotiapteekissa on aina parafiiniöljyä, jota voi antaa myös ummetuksen hoitoon (annostus esimerkiksi 5 ml/10 kg 3 x päivässä). Ummetusta on ollut aikoinaan vain Noralla, jonka kakka oikeittein luitten syömisen jälkeen muuttui aivan sementiksi. Nykysin koiramme syövät raakapakasteita, joissa luut ja rustot on murskattuina. Jos epäilee koiran syöneen sopimattoman vierasesineen, suositellaan antamaan parafiiniöljyä 1 – 2 ml/painokiloa kohti tarpeen mukaan esim. 2 – 6 kertaa päivässä. Jos koira oksentaa heti öljyn, sitä ei saa enää antaa, koska on syytä epäillä tukkeumaa.

Auli Koponen (eläinlääketieteen lisensiaatti, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti) on kirjoittanut hyödyllisen teoksen ”Koiran ensiapu ja kotilääkintä", (Jyväskylä 2004) ja sain kirjoittajalta luvan kopioida ja julkaista otteita teoksesta koskien vierasesineitä. Kirjassa on esitelty oireet, ensiapu ja hoito kun koiralla on vierasesine korvassa, maha-suolikanavassa, suuontelossa, ruokatorvessa, ohutsuolessa, paksu- ja peräsuolessa. Lisäksi on tietoa ummetuksesta ja silmän vierasesineestä. Jos epäilee, että koira on syönyt jotain sopimatonta, ei kipuilevan tai oksentelevan koiran kanssa kannata kovin kauan aikaa odotella, vaan on syytä ottaa mahdollisimman pian yhteyttä eläinlääkäriin!

Tämän vuoden aikana on sattunut monta hankalaa tilannetta vierasesineiden kanssa omalle kasvatille sekä lähipiirin koirille. Maurin (Joenpenkan Arvo-Aapeli) kamppailua vatsaoireiden kanssa seurasimme alkuvuodesta. Mauri leikattiin viime hetkillä, eikä vierasesine näkynyt röntgenissä, ultrassa eikä varjoainekuvauksessakaan. Mauri parani hyvin leikkauksesta, mutta menehtyi suruksemme ihan muun syyn vuoksi. Myös muutama muu tuttu koira on jouduttu leikkaamaan, kun suolistoon on joutunut lelun palanen tai erittäin vaarallista, sulamatonta polyesterivanua.

Kannattaa kyllä olla tarkkana koiran lelujen sekä puruluiden kanssa ja valvoa koirien leikkejä ja herkuttelua! Mäyräkoiralla on tehokas purukalusto ja lelujen tulee olla laadukkaita ja todella kestäviä. Koiran hampaisiin voi eksyä myös monenlaista muuta sopimatonta ja vaarallista, joten kodin ja koirapihan tulisi olla koiralle mahdollisimman turvallinen.

Auli Koponen: Koiran ensiapu ja kotilääkintä, Jyväskylä 2004, s. 122, 133 - 134, 138 – 142 (julkaistu kirjoittajan luvalla)

Univet, Lemmikinomistajan tietopankki

Juha Kares, Kennel ChicChoix 22.1.2013, Varokaa koiralle hengenvaarallisia leluja

Tietoa koirakodin turvallisuudesta myös Joenpenkan koirainfossa

YLE Kotimaa 8.3.2016, Silmälasit, henkseli, talipallo ja pullonkorkki – Lemmikin vatsaan voi päätyä mitä tahansa

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys

MÄAJ-pm-kisat Oulunsalossa 23.9.2012

Maanantai 24.9.2012 klo 20:04 - Marja J

Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin MÄAJ-kisat käytiin eilen sunnuntaina Oulunsalon maastoissa. Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) ajoi hienosti jänistä tosi hankalassa maastossa tuloksena MÄAJ-2 pistein 50,22 ja sijoittui tuloksellaan pm-kisan kakkoseksi.

Siskotyttö Nelli (Joenpenkan Eloisa-Ella) Ivalosta oli pm-kokeen ulkopuolisena koirana mukana, mutta tällä kertaa ajettavaa ei maastosta löytynyt ja tulokseksi tuli nollatulos.

Emma teki erinomaisen ajon vaikeassa maastossa ja loukkaantui kokeen lopulla. Koira kramppasi, eikä oikea etutassu kantanut ollenkaan. Onneksi Emma saatiin välittömästi päivystykseen, nesteytettiin ja kuvattiin. Olkapäässä oli jonkin verran löysyyttä, mutta tarkempi diagnoosi ja jatkohoito selviää vasta huomenna. Emman oikea jalka on sidottuna nyt koirien kantositeeseen eli kylkeä vasten, että se pysyy rauhassa ennen jatkotutkimuksia ja vamman laadun selviämistä.

Huomenna olemme viisaampia! Toivotaan että vauriot eivät ole vakavia ja Emma kuntoutuu pian!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MÄAJ, terveys, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella

Pyryn kolmas silmätarkastus

Maanantai 24.9.2012 klo 19:31 - Marja J

Pyry_syksy_2012.jpg

Päivitys 23.4.2014:

Virallisessa silmätarkastuksessa 14.3.2014 Pyryn silmät on todettu terveisiksi, ei perinnöllistä kataraktaa.

Tutkimuksen suoritti Pekka Sarkanen Oulun Eläinklinikalla. - Lue lisää

Kävimme torstaina Pyryn kanssa silmätarkastuksessa Akuutissa Kaisa Wickströmillä, kun edellisestä eli toisesta tarkastuksesta tulee kohta kuluneeksi kaksi vuotta. 2008 ja 2010 tehdyissä tarkastuksissa silmät todettiin terveiksi. Kaksi vuotta sitten 2.10. vasemmasta silmästä löytyi pieni pigmenttialue, joka on tullut siihen tulehduksen jälkitilana (Post. inflammatorinen muutos vas. papillan kokoinen hyperef selvärajainen alue, keskellä pigm.).

Asiaa silloin ihmeteltiin, kun Pyryllä ei ole ollut mitään näkyvää tulehdusta, mutta mitään tulehduksellisia oireita ei välttämättä kuulemma tarvitse olla. MEJÄ-kokeen 29.8.2010 jälkeen Pyryn silmä muurautui melkein kiinni, rähmi ja räpsytytti kovasti. Mitään näkyvää ei löytynyt ja silmää putsattiin pari päivää mahdollisista roskista. Emme valitettavasti päässeet heti näyttämään silmää lääkärille ja kun sitten pääsimme Akuuttiin parin päivän päästä 31.8., silmä oli aivan kunnossa. Lääkäri ei tutkinut sitä tarkemmin merkkiaineella, joka olisi paljastanut mahdolliset sarveiskalvon nirhaumat ja oksanpistot.

Nyt tuo pigmenttialue oli edelleen näkyvissä (Vas. papillan oik. puol. hieman papillaa pienempi hyperef + pigm. keskellä = POST INFLAM. KEHITYS) Lisäksi saman silmän linssiin eli mykiön keskiosan eli nukleuksen alueelta löytyi nyt pientä tiivistymää, mikä merkittiin: Katarakta – epäilyttävä. Ja Koiranetissä asiasta on merkintä: nukleaarinen katarakta, epäilyttävä.

Nykyisten silmätarkastusohjeiden mukaan kaikki vähänkään normaalista poikkeavat mykiön harmittomatkin pisteet, pilkut ja samentumat merkitään aina kataraktaepälyksi. Kaihimuutoksia on monenlaisia: perinnöllisiä, ei-perinnöllisiä, synnynnäisiä ja hankittuja.

Merkintä epäilyttävä lausunnossa tarkoittaa sitä, että lääkäri ei pysty sanomaan onko silmä terve vai sairas ja Suomen Mäyräkoiraliiton terveystilastoissa avoin ja epäilyttävä merkitään terveiksi.

Mäyräkoirilla tavataan perinnöllistä kataraktaa (HC Herediary Cataract), joka samentaa linssin ja näkökyky heikkenee. Tätä sairautta esiintyy useilla koiraroduilla, monissa eri muodoissa ja eri asteisina. Joissain muodoissa samentuminen on nopeaa ja totaalista, kun taas osassa linssin samentuminen jää pieneksi ja näkökyky säilyy. HC:n periytyminen on autosomaalinen resessiivinen. Autosomaalinen tarkoittaa ettei periytyvyys kytkeydy sukupuoleen, resessiivinen taas väistyvyyttä perimässä. Resessiivinen periytyvyys tulee esille yksilössä silloin kun molemmilla vanhemmilla on resessiivinen perintötekijä perimässään.

Lääkäri varmistaa kaihidiagnoosin ottamalla huomioon koiran rodun, iän, kaihin sijainnin mykiössä, esiintymisen molemmissa tai vain toisessa silmässä ja tilannetta seurataan jotta saadaan selville sen mahdollinen etenevä luonne.

Perinnöllisen kaihin tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. muutoksen sijainti rodulle tyypillisessä paikassa linssissä, muutoksia on molemmissa silmissä, muutos on etenevä ja samantyyppisiä muutoksia tavataan myös sisaruksissa ja/tai vanhemmissa.

Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta tai mikäli muutokset ovat linssin ytimessä. Samentumia, usein pieniä pistemäisiä, hentoja tai lasikuitumaisia muutoksia silmän linssin ytimessä eli nukleuksessa ja muutoksia linssi taka- tai etukapselissa ei lueta kuuluvaksi kaihimuutoksiin. Linssin ytimessä olevat samentumat eivät myöskään haittaa näkökykyä.

Pyryllä on todettu tulehduksen aiheuttama pigmenttimuutos silmässä ja myös mykiön samentumat voivat syntyä mykiötä ympäröivän kudoksen tulehduksesta, infektiosta tai traumasta eli ulkoisesta vammasta tai vauriosta. Kaihi saattaa kehittyä vasta useiden vuosien kuluttua vaurion sattumisesta. Pyryltä löytyneen tiivistymän paikka mykiön ytimessä on mäyräkoirilla hyvin epätyypillinen. Vanhuusiän katarakta ilmenee myös nukleuksessa, se on normaali rappeutumisilmiö, eikä Pyryn iässä vielä tavallista. Myöskään Pyryn sukulaisilla ei ole tavattu mitään perinnöllisiä silmäsairauksia. Nora-emän silmät tarkastettiin viime vuoden marraskuussa lähes 9-vuotiaana ja silmät olivat vielä poikkeuksellisen terveet ja kirkkaat.

On hyvin todennäköistä ja tietysti erittäin toivottavaa, että tämä nyt löytynyt tällä hetkellä harmiton pieni muutos mykiön ytimessä on itse aiheutettu vika ja johtuu silmässä olleesta tulehdustilasta tai jostain ulkoisesta vauriosta. Termi ”kaihi-epäily” koiran tiedoissa näyttää kuitenkin vakavalta ja lopullinen diagnoosi selviää vasta uusintatutkimuksessa, eikä lääkärin mukaan nyt tarvitse olla kovin huolissaan asiasta.

Nyt Pyryn molemmat silmät ovat kuitenkin virallisesti terveet ja Pyry käy seuraavan kerran silmätarkastuksessa vuoden kuluttua, jolloin katsotaan tilanne uudelleen. Pyry on kova kaivamaan, hiekka lentää. Rankkoja ovat myös luolareissut maan sisällä ja latojen alla. Jälkihommissa maastot ovat usein vaikeakulkuisia risukoita ja hakkuuaukeita ja metsäreissujen jälkeen silmät, korvat ja koiran turkki voi olla täynnä teräviä heinänsiemeniä. Ylimääräiset pilkut ja pisteet metsäkoirien silmissä ovatkin hyvin yleisiä, eivätkä välttämättä aina vakavia kaihimuutoksia.

Lisätietoa silmäasioista löytyy mm. täältä:




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Kauhukarkkarikolmikko kaupungissa

Torstai 19.7.2012 klo 12:43 - Marja J

Nora_Miro_Pyry_17.7.2012.jpg

Eilen kävimme karkkarikolmikon kanssa rokotuksilla Ouluvetissä, missä on nyt asioitu tiiviimmin viimeiset pari vuotta. Akuutissa on hoidettu vain silmätarkastukset ja selkäkuvaukset. Nora ja Miro saivat nyt nelosrokotteen ja raivotautirokotteen, Pyry vain raivon. Nora-isomummille laitettiin vielä sirukin (entinen merkintä on tatuointi) ja Nora sai myös ihan oman passin niin kuin Pyrylläkin jo on.

Nelosrokote ja rabies annettiin samalla kertaa kuten aina aikaisemminkin ja vielä samassa ruiskussa - eli  vain yksi piikki riitti. Nykyisin suositellaan rokotteiden antamista eri aikaan mahdollisen allergisen reaktion vuoksi. Meillä ole ollut koskaan mitään ongelmia - ja melko harvinainenhan tuo reaktio taitaa olla muillakin koirilla. Rekatiohan ei tule rokotteiden yhdistelmästä vaan jommasta kummasta aineesta ja kun ne annetaan erikseen, on helpompi selvittää kummasta aineesta reaktio tuli. Rokotuksten jälkeen on kuitenkin hyvä viipyä lääkärillä vielä jonkin aikaa, jos jotain oireita ilmeneekin.

Esittelin eläinlääkäri Raimo Kekkoselle myös Miron täysin näpyttömän nahkan, joka on nyt viimeiset 9 kuukautta ollut täysin kunnossa oikealla ruokavaliolla ja kaikkein pienimmällä kortisoniannoksella. Miro testattiin aikoinaan Ouluvetissä ja ruokavaliota muutettiin sopivaksi. Nyt voi kortisoniannosta vähentää tästäkin. Miron allergia on ollut pahimmillaan juuri keväisin kun kasvit alkavat vihertää ja myöhemmin syksyllä kun ne alkavat lakastua ja niihin tulee homeita yms. Myös kosteus on pahasta Mirolle. Mutta nyt nahkakin on paksumpaa, eikä niin karvatonta ja ohutta kuin aikaisemmin. Miro pääsee varmaan syksyllä myös jahtiin niin kuin viime syksynäkin. Pitää vaan muistaa hoitaa ja suojata iho Ceridalilla ja ajoliivillä.

Kaikkein koirien sydämet kuunneltiin ja kunto tarkastettiin ja kaikki oli niinkuin pitääkin! On se vaan mukava tuo meidän lääkäri Raimo Kekkonen, kun ei yhtään ihmettele noita mäykkyjä! Hänellä itselläänkin on nimittäin mäyräkoira.... Miro oli menomatkan autossa aivan villinä ja riepoi makuualustaa, joten taas kysyttiin niitä rauhoittavia.... Mutta ovat kuulemma aivan NORMAALEJA mäyräkoiria! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Miro, Semilain Omar

Terveysuutisia

Sunnuntai 29.1.2012 klo 10:33 - Marja J

Nelli (Joenpenkan Eloisa-Ella)  kävi MÄAJ-koereissulla tammikuussa 16.1. myös virallisessa selkätutkimuksessa Akuutissa Oulussa. Rontgenkuvalausunto tuli todella nopeasti, jo viikon kuluttua ja tulos oli erinomainen eli K1! Anu Lappalainen löysi Nellin selästä vain yhden kalkkeuman nikamavälistä L2 - L3.

Nyt Noran jälkeläisistä Emmalla, Pyryllä, Empulla ja Nellillä on virallinen selkätulos. Emmalla kalkkeumia K3, Empulla K1 ja Pyryllä K4.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella

Nora kävi terveystarkastuksessa

Perjantai 30.12.2011 klo 11:13 - Marja J

Kävimme eilen Akuutissa Noran kanssa terveystarkastuksessa. Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerho korvaa 7.7.2011 - 31.12.2012 kokonaan kerholaisten 8-10-vuotiaitten mäyräkoirien silmätarkastukset. Tavoitteena on, että mahdolliset vanhemmalla iällä puhjenneet silmäsairaudet saataisiin selville. Norahan on jo mummi - ikää 8 vuotta ja 10 kuukautta.

Noran silmät olivat aivan terveet, eikä Akuutin Kaisa Wickströmillä ollut mitään huomautettavaa. Myös Noran lihaskunto todettiin erinomaiseksi. Halusin kuunteluttaa tarkemmin myös Noran sydämen ja sekin oli aivan kunnossa. Noran Feksu-veli menehtyi viime kesäkuussa sydämen vajaatoimintaan rankan ajopäivän jälkeen. Feksu oli karannut perheen mökillä tosi helteisenä päivänä ja viipynyt ajoreissullaan kuusi tuntia. Feksu oli ottanut reissullaan todennäköisesti yhteen myös supin kanssa. Helle ja kova rasitus olivat liikaa, eivätkä lääkkeet kerinneet vaikuttaa. Kuten Norakin Feksu oli sinnikäs ja riistaverinen ajuri, joka ei hevillä jättänyt hommiaan kesken.

Suosittelen terveystarkastuksia kaikille kasvateille, sillä tiedot ovat tärkeitä jalostustyössä.

Nora_28.12.2011.jpg

Nora pötköttää sängyllä trimmaushetken jälkeen. Noran turkki on trimmattu pohjavillalle lokakuun alussa ja nyt se on todella hyvä. Päätä, korvia ja tassujen karvoja vähän siistittiin.

Tallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Nora, Rowanberrie´s Feenix

Miro ja sen veli

Maanantai 5.9.2011 klo 12:02 - Marja J

miro_elokuu_2011.jpg

Miro pääsi viime perjantaina tälle syksyä ekan kerran jahtiin. Miro oli viimeksi metsällä viime vuoden lopulla, kun pahimmat allergiaoireet olivat helpottaneet. Silloin Hannu ja Miro saivat eräksi supikoiran. Miron allergia ja iho-oireet ovat nyt melko hyvin hallinnassa, mutta ajoliiviä täytyy pitää jatkossa joka kerta, ettei ohut ja harvakarvainen mahanahka raapiudu varvikossa. Mirohan oli kerran vajaa 4 tuntia hirven perässä ilman liiviä ja rinta oli sen jälkeen aivan ruvella ja kipeäkin monta päivää.

Miro testattiin viime vuoden syksyllä ja positiivisin tulos tuli maidosta, kalasta, kaurasta, kolmesta varastopunkista sekä (ikävä kyllä) pihan yleisistä heinistä ja kasveista sekä kasvien homeista. Ruokavaliota oli helppo muuttaa ja Miro sekä muutkin syövät nyt pääasiassa Murremix-liharuokaa, riistalihaa sekä vihannessoseita. Ruokavaliota täydennetään monivitamiineilla sekä terveellisillä öljyillä. Nyt aloitettiin taas Nutrolin-kuuri sekä maitohappobakteerin antaminen, mistä hyötyvät myös Nora ja Pyry.

Tällä kertaa kunnon ajoa ei vielä tullut kun ei ollut jäniksiäkään. Hannu ja Miro olivat löytäneet kuusten alta ilveksen makuupaikan ja ilmeisesti isokisu oli napsinut jänikset. Kaksikko törmäsi myös tuoreisiin hirven jälkiin, mutta onneksi Miro ei lähtenyt perään. Miro löysi myös pari thaimaalaista marjanpoimijaa ja pyöri aikansa ihmetyttämässä miehiä.

Viikonloppuna Mirolle löytyi myös veli Ohto eli Semilain Otso, joka on muuttanut perheensä kanssa kesäkuun alussa Ähtäristä Reisjärvelle. Aktiivinen perhe harrastaa metsästystä ja Ohton kaverina on kaksi lyhytkarvaista mäyräkoiraa. Ohto oli lähtenyt torstaina ajoon ja perjantaina Ohton isäntä teki katoamisilmoituksen mäykkyfoorumille. Sieltä löysin Ohton, joka onneksi löytyi lauantaina ajosta. Sitkeä ajuri tämä Ohto! :) Ohtosta varmaan kuulemme vielä....

Miron sukulaisista tunnemme jo veljen Ossin (Semilain Ozzy), joka asuu Jalasjärvellä sekä Rekku-serkun, joka asuu Oulussa.

Aikaisempaa juttua sukulaisista löytyy täältä

Hyvää jahtikautta sukulaisille toivottaa Miro ja kotiväki!

2 kommenttia . Avainsanat: Miro, Semilain Omar, terveys

Ruoka-asiaa

Keskiviikko 16.2.2011 klo 11:50 - Marja J

Noraoottaa.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nora odottaa, että mamman mainiot makupalakeksit valmistuvat uunissa. Tällä kertaa tein keksit pottumuussipohjaan (ei maitoa Mirolle), johon laitoin munia, öljyä, pellavansiemenrouhetta ja valmiina ostetettua kuivattua lihamurskaa. Lötkö taikina vaan levyksi kahdelle pellille, paistumaan ja lopuksi vielä kuivumaan kiertoilmaan. Taas saatiin koirien herkkukeksejä aikamoinen läjä!

Koirat ovat syöneet nyt syksystä asti pääosin raakaa lihaa - hirveä, kaupan jauhelihoja - sekä erilaisia Murre-Mixejä, joissa on jo valmiina vihreitä vihanneksia, hyviä öljyjä, valkosipulia, merilevää jne. Nora ja Pyry saavat aamuruualla vähän nappulaa: Nora Proformancen ylläpitoruokaa ja Pyry rasvaisempaa Masteryn nappulaa. Pyry on saanut energialisänä vielä rasvaista sianlihaa ja joskus jopa läskistä siansivua. Välillä kaikkien kupissa on rasvaisempaa sikanautaa. Maitotuotteita piimää ja raejuustoa saavat harvakseltaan vain Nora ja Pyry Miron maitoallergian takia, myös kala on jäänyt pois ruokavaliosta. Koitan välttää lisäaineita ja vehnää ja puurojakin olen antanut nyt entistä harvemmin. Lisäksi koirat saavat vielä ajoittain vitamiini- ja hivenainelisää sekä hyviä kasviöljyjä.

Koirat ovat voineet erittäin hyvin! Korvat  ja anaalit ovat olleet kunnossa ja hammaskiveäkin on ollut paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Miro on ollut ilman kutinoita rauhallisempi, eikä ole rapsutellut tai kalvanut tassujaan. Miron iho on "vauvan ihoa" ja turkki ohutta kastraatiosta ja varmaan myös kortisonilääkityksestä johtuen. Miro saa vielä ylläpitolääkkeenä joka toinen päivä murusen kortisonia. Toivottavasti selviämme ilman näppylöitä ja kutinoita tulevan kevään siitepölykauden ja kesän heinäajan ohi! Kaikki kolme ainakin voivat todella hyvin tällä nykyisellä terveellisemmällä ja lisäaineettomalla ruokavaliolla!

Miron allergiasta

Uudistetut RUOKINTA-sivut

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, ruokinta

Terveystuloksia - allergiaa, silmiä ja selkänikamia

Maanantai 1.11.2010 klo 15:17 - Marja J

Mirolta otettiin Ouluvetissä verikoe 23.9. allergiatestiä varten ja tulokset tulivat vajaan 4 viikon kuluttua. Testin arvot 150 – 199 ovat raja-arvoja, positiivinen tulos on arvoilla 200 – 399 ja erittäin positiivinen arvosta 400 ylöspäin. Miron testissä rajatapauksia oli 5 ja positiivisia tuloksia 19, yhteensä testattavia aineita, kasveja, homeita, punkkeja, epiteelejä, hyönteisiä jne. oli 90. Tässä Spot Allergy Testin tulos.

Ruoka-aineiden suhteen tilanne ei ole kovin hankala, sillä lihoista Miro on allerginen vain kanille (226) ja lampaalle (253), eikä näitä aineita ole kyllä syöty pitkään aikaan. Kannattaa varmaan varoa jäniksenkin lihaa tulevaisuudessa. Muita allergiaa aiheuttavia aineita ovat: maito (237), kaura (242), panimohiiva (287) ja kala (276). Nyt on jätetty ruokavaliosta pois kaikki maitotuotteet kuten juusto, raejuusto, kermaviili ja piimä ja muistakin ruuista tarkastetaan esimerkiksi onko niissä maitojauhetta. Hiivaa löytyy valmisruuista ja olenpa joskus tarjonnut koirille tuota panimohiivaakin, mutta en pitkään aikaan. Jotain puuroainesta ja kalaakin osasin jo epäillä ja mm. lohiöljy on vaihdettu jo aikoja sitten tästä syystä kasvipohjaiseen Nutrolin-öljyyn. Myös vehnäjauhot ovat meidän koirilta olleet kiellettyjä jo pitkään ja vehnä onkin rajalla arvolla 166. Onneksi sallittuja ruoka-aineita ovat: nauta, kana, sika, peura, kananmuna, riisi, kalkkuna, ohra, peruna ja porkkana. Ja oletan myös hirven lihan kuuluvan näihin sallittuihin ruoka-aineisiin.

Kuivakoiranruuat ollaan jätetty nyt kokonaan Mirolta pois, sillä Miro on allerginen kahdelle varastopunkille (Tyrophagus 266, Acarus siro 211) ja yksi on rajalla (Lepido 188). Allergisoivia ovat myös 5 homesientä 13 testatusta. Näitä homeita näytti olevan juuri heinissä ja kasveissa, joille Miro on monelle allerginen!  Listasta löytyy kattara, rölli, niittynurmikka, karvasmesiheinä, koiranheinä, heinäratamo, nokkonen, pujo, puna-apila ja kultapiisku. Röllejä ja kattaroita on satoja eri lajeja, enkä ole aivan tarkkaan vielä kerinnyt selvittämään mitä meidän pihaltamme löytyy – aivan tavallisilta heiniltähän nuo näyttivät! Ja sitten Miikkusti on allerginen koivulle ja listasta löytyvät myös pähkinäpensas, poppeli, jalava ja pyökki, joita ei onneksi meillä kasva.

Ja sitten huippuna – Miro on allerginen kärpäselle! Mirohan tykkää jahdata kärpäsiä ikkunalaudalla temppuillen. Nyt tulee sitten loppu tälle harrastukselle! Nyt odotamme talvea, että tuo pihan heinämaa peittyisi lumivaippaan. Yliherkkysoireet kutenrapsuttelu, näppylät sekä tassujen kalvaminen ovat puhjenneet nyt kahtena keväänä ja tilannetta ovat pahentaneet kesän kosteus ja syksyn homehtuvat ja maatuvat kasvit.

Mirolla on vielä kortisonilääkitys ja uusin eväin ollaan menty jo kaksi viikkoa. Namiherkutkin piti vaihtaa kevytnakeista kinkun paloihin ja muihin tuoretuotteisiin. Eilen paistoimme vanhan hirven paistin, josta saatiin monta pussillista luomuherkkupaloja. Korvat ovat olleet koko ajan ok, eikä näppylöitä ole ollut ja tassujen kalvaminenkin on jäänyt vähemmälle. Tuo tassujen nyrhiminen on varmaan suurelta osin myös pinttynyt paha tapa, joka juontaa juurensa jo Miron pentuajoilta. Mutta vaikuttaa siltä, että poika olisi muutenkin rauhoittunut, kun kutinat ovat poissa, eikä mammakaan kyttää näppyjä ja rapsuttelua.

Myös Pyry ja Emma kävivät terveystarkastuksessa, kun PSMKK järjesti joukkotarkastuksen 2.10. Akuutissa Oulussa. Emman ja Pyryn silmät olivat OK ja Pyryn selkäkuvien tulos oli 4 kalkkeumaa – K4 (T3-T4, T7-T8, T8-T9,T9-T10) eli kalkkeumia oli neljässä nikamavälissä rintarangan alueella. Pyryn kohdalla Akuutin Kaisa Wikströmin lausunto piti täysin paikkansa, eikä muuttunut Anu Lappalaisen virallisessa lausunnossa. Nämä Pyryn kalkkeumat näkyivät omaankin silmään aivan selvästi, eikä muiden nikamavälien suhteen ollut mitään epäilyttävää, vaan ne olivat väljät ja puhtaat.

7 kommenttia . Avainsanat: terveys, Miro, Pyry, Semilain Omar, Joenpenkan Aito-Artturi

Miro kävi lääkärissä

Perjantai 24.9.2010 klo 18:27 - Marja J

Kävimme eilen Miron kanssa Ouluvetissä näyttämässä viime kesän aikana ryöpsähtänyttä ihottumaa. Miron karva on ollut ohutta ja mahakarvat vähissä kastraation jälkeen. Jo pikkupennusta asti Mirolla on ollut tapana aika ajoin kalvaa tassujaan ja rapsutella itseään. Jahdissa Mirolla on ollut ajoliivi, jota on käytetty sen jälkeen, kun rinnan alueelta kuoriutui nahka 3,5 tunnin hirviajon jälkeen.

Vuosi sitten syyskuun alussa Miro sai ensimmäisen kerran antibiootit ja pitkän kortisonikuurin ja iho oli pitkään hyvässä kunnossa. Nyt kesällä huomasin ihon hilsehtivän ja siihen tuli taas näppyjä, jotka välillä häipyivät kokonaan. Viime aikoina Miro jykerteli taas tassuistaan karvoja ja vähäkarvaisia alueita oli jo tassujen yläosassakin. Olen koettanut kaikenlaista: biotiinia, erilaisia öljyjä ja vaikka mitä konsteja, mutta kutina ja iho-oireet eivät häipyneet.

Olimme jo suunnitelleet, että nyt Mirolle tehtäisiin allergiatesti, joka antaisi viitteitä siitä, mille koira olisi herkistynyt. Kolmen viikon päästä olemme viisaampia. Ihotulehdukseen Miro sai taas antibioottikuurin ja kortisonia kutinaoireisiin.

Olen jo valmistautunut siirtymään Miron kanssa (ja miksei muittenkin) vaikka aivan kokonaan kotiruokaan, jos se vain parantaa pojan oloa. Olen jo nyt tehnyt koirille vihannesmössöjä, Yrjölän puuroa ja valmisnappulat ovat olleet jo pitkään mm. viljattomia ja lisäaineettomia. Koiriemme ruuasta noin kaksikolmasosaa on tähänkin asti ollut muuta kuin teollisesti valmistettua ja iltaruualla on aina ollut tarjolla raakaa lihaa, etupäässä hirveä. Lisäksi koirat ovat syöneet Tassulan Puodin Murremixejä: jauhettua rustolihaa ja vihanneksia, jauhettua broilerin siipeä ja muita raakatuotteita.

Miro kesti verinäytteen oton kuin mies, ei inahtanutkaan, mutta automatkat olivat taas hirvityksenkauhistuksenälämölöä - 20 minuuttia matkasta Miro ulisi häkissä ja repi peiton suikaleiksi! Kerroimme Miroa tutkineelle Raimo Kekkoselle pojan pimeistä hetkistä, stressistä ja ADHD-taipumuksista. Tohtori laittoi papereihin lausuntonsa: "perusterhakka mäyris", sillä Miro oli vastaanotolla tosi nätisti, mitä nyt vähän pitkästytti ja piti vikistä.

miro_ell_23.9.2010.jpg

Miro odottelee.....

miro_ell_23.9._small.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsispä jo kotiin!

6 kommenttia . Avainsanat: terveys, Miro, Semilain Omar

Anin kesäuutisia

Maanantai 9.8.2010 klo 20:25 - Marja J

Ani on kuntoutunut hyvin, vaikka kontrolliröntgenissä 5.7. selvisi, ettei istuinluu korjausleikkauksesta huolimatta ollutkaan aivan oikein paikoillaan. Metallilevyllä ja nauloilla korjattu suoliluu oli kyllä luutunut oikein hyvin. Taas tuli takapakkia ja todella iso pettymys. Jännityksellä piti odotella sitten viikko Anit Seinäjoella leikanneen lääkärin Jarmo Rintasalon lausuntoa. Rintasalon mukaan leikkauksessa istuinluukin oli mennyt kohdalleen, mutta nyt lantio oli takaa ahdas ja vähän vino. Murtuma oli leikkaushetkellä jo kolme viikkoa vanha, joten lihakset olivat ehtineet supistua ja vääntää lantiota vinoon.

Jatkohoidoksi Anille suositeltiin fysioterapiaa ja liikuntaa maastossa sekä uintia lihaksiston voimistamiseksi. Kastehelmi olikin jo tikkien poistamisen jälkeen aloittanut vähitellen Anin uimatreenit ja lihaksia vahvistavat vesijuoksut. Ani kävi 30.7. ekan kerran fysioterapeutilla ja toinen käynti oli tänään.

Tämän päivän terapiareissulta sainkin mukavia uutisia Anin kuntoutumisesta. Tasapainoharjoituksissa tyynyn päällä jalat vielä tutisivat ekalla käynnillä, mutta nyt oli tärinää tuskin ollenkaan. Jalka taipui myös paljon paremmin niin eteen kuin taaksekin. Seuraava fysioterapiakerta onkin sitten Anilla vasta kuukauden kuluttua. Anin toipuminen on päässyt kunnolla vauhtiin oikeastaan vasta kuukausi sitten, sillä vasta ortopedin lausunnon jälkeen Ani sai luvan liikkua aivan normaalisti.

Anin onnettomuus sattui 23.4. ja matkan varrella on ollut paljon huolta ja pettymystä, mutta nyt myös suurta iloa siitä, että Ani on kuntoutunut vakavasta onnettomuudesta näin hyvin ja voi alkaa elää normaalia mäyräkoiran elämää.

Hyvä Ani – terästyttö – toivottavasti pääset nyt kunnolla nauttimaan mäyriksen puuhista!

Ja kiitos kuntohoitaja Kastehelmelle Anin erinomaisesta hoidosta!

ani_3_v_kopiointi.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ani kolmivuotissyntymäpäivänään 29.6.2010

Kastehelmi kirjoittaa Anin kuntoutumisesta mäykkyfoorumilla

Muutama Anin uimakuva

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen

Viimeisimmät.....

Keskiviikko 2.6.2010 klo 12:50 - Marja J

Emma oli lauantaina Suomen Rottweileryhdistyksen Oulun alaosaston järjestämissä mätsäreissä pienten sinisten ykkönen ja oli saanut palkinnoksi mm. hienon ruusukkeen, aktivointipallon ja paljon luita. :) Emma ei ollut kuulemma ollut näyttelyssä ihan parhaimmillaan, sillä tytöllä on juoksu ja hyrräävät hormonit tekevät vähän ärripurrin.

Onnittelut Emmalle sekä handleri-Pauliinalle!

Ani oli meillä hoidossa 2,5 viikkoa ja lähti oman laumansa luokse lauantaina. Ani on päässyt jo muutaman kerran uimaan ja treenaamaan lihaksia ja liikkeitä. Tulevaksi viikonlopuksi saamme Anin vielä meille vielä yökylään. Vielä olisi kestettäävä kolme viikkoa rauhallista hihnakävelyä ja hötkyilemätöntä olemista ennen kontrolliröntgeniä. Toivottavasti lantio kuntoutuu hyvin!

Pyry oli sunnuntaina kolmansissa MEJÄ-kokeissaan, mutta hommasta ei tullut yhtään mitään! Pyry oli pyörinyt vain jäljen alussa, eikä ollut osannut lähteä minnekään. Pyry ei ollut haistanut mitään, vaikka harjoituksissa on mennyt viisikin päivää vanhan jäljen. Pyry niiskutti viikolla ja käyttäytyi oudosti ja rauhattomasti, minkä oletin johtuvan Anin läsnäolosta.

Sunnuntaina myös Nora niiskutti, aivasteli ja ryysti nokkaansa. Kokeesta tuleessaan Pyryn kuonoa selvästi kutitti ja Pyrykin ryysti eli aivasti sisäänpäin (reverse sneezing). Soitin päivystykseen ja laitoin Noralle ja Pyrylle Stronghold-valeluliuoksen selkään. Ko. reseptilääkettä oli nimittäin valmiina, kun Pyry oli vieraillut kapiketun luolassa ja pojalle saatiin varulta lääkitys.

Maanantaina sain reseptin myös Mirolle ja jatkokuurit muille. Ainetta laitetaan selkään niin kuin punkkikarkotetta 10 päivän välein kolme kertaa. Jo maanantai-iltana ryystely ja aivastelu ja kirkaan nesteen vuotaminen kuonosta oli selvästi vähentynyt. Nyt vaikuttaa siltä, että se oli nenäpunkki, kun oireet ovat hävineet ja myös Nora sekä Pyry nuuskivat innokkaasti hännät heiluen pihassa! Toivottavasti tuosta iljetyksestä päästiin nyt eroon!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, näyttelyt, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Anin tikit poistettiin

Tiistai 25.5.2010 klo 19:52 - Marja J

Kävimme tänään Kastehelmen kanssa käyttämässä Ania Akuutissa tikkien poistossa. Haavaa tuskin enää huomaa ja Ani sai nyt luvan uimiseen. Vesijumppa sopiikin tosi hyvin lihasten ja liikkeiden treenaamiseen nyt kun Ani ei vielä saa juosta. Ani lähtee tosi mielellään pyörätielle postin hakuun, eikä kipuja tunnu olevan. Lääkäri määräsi vielä varmuuden vuoksi Rimadyl-särkylääkettä, mutta siitäkin koitetaan päästä vähitellen eroon. Ihana juttu, että kauluria ei enää tarvita! Anin on nyt helpompi leikkiä ja tehdä koiramaisia juttuja kuten naperrella kynsiä, järsiä puruluita ja etsiä nameja.

ani_25.5.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ania vähän jänskätti seistä pöydällä. Tukena emäntänsä Kastehelmi.

 

ani_25.5_5.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Täss Anin kankku tikkien poiston jälkeen - arpea tuskin enää huomaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen

Anin kanssa naapurissa

Maanantai 24.5.2010 klo 13:38 - Marja J

Ani on kuntoutumassa kovaa vauhtia! Haava on hyvin umpeutunut ja siistin näköinen. Olemme tehneet päivittäin useita rauhallisia lenkkejä pihapiirissä. Lauantaina käväisimme ekan kerran pyörätiellä ja eilen haimme postin! Vahva särkylääke sekä antibiootti ovat jo loppuneet, Ani saa enää vain Antepsiniä vatsanhoitoon sekä Rimadyl-särkylääkettä. Huomanna onkin sitten vuorossa kaupunkireissu ja tikkien poisto.

Ani on nukkunut yönsä tosi hyvin minun kainalossani. Meillä on siskonpeti keittiön lattialla, mutta päivällä Ani ottaa torkut usein häkissä. Joka aamu Ani on herättänyt minut nuolemalla naamaa... Kauluri ei haittaa enää ollenkaan ja kettu sekä apina saavat kyytiä myös tämä häkkyrä päässä. 

Tänään on harmaa päivä ja sataa tihuuttaa, mutta sepä ei Ania haitannut ollenkaan! Kun tulimme sisään Ani kuivasi itsensä tietenkin lattialla olevaan patjaan ja meinasi villiintyä ihan tosissaan. Ani kävelee hyvin, mutta ei seistessä varaa kunnolla kipeän puolen jalkaansa. Mutta leikkiessään Ani unohtaa vaivan ja käyttää molempia jalkojaan. Tänään piti oikein hypähdelläkin pikkuisen.... Vielä viisi viikkoa pitää tämän villikon olla aivan rauhassa, ei hyppimisiä, riehuntaa eikä juoksemista.

Ani24.5_10.jpg

Anin parta sekaisin apinan riepottelun jälkeen.

Eilen sunnuntaina kävimme Anin kanssa kärryttelemässä naapurissa. Kastehelmi on hankkinut tytölle pinkit koirakärryt, joissa Ani on mielellään ja pääsee pitemmille reissuille. Varulta laitettiin koppakin päähän, jos kankun tikit alkaisivat kiinnostaa. Perillä Nico-poika jo oli odotellutkin Ania. Ani nuuski kaikki paikat pihapiirissä ja olisi varmaan mennyt rakennusten allekin kissanhajuja tutkimaan jos vain olisi saanut. Välillä piti huilata ja kelliä voikukkanurmella. Nico antoi Anille herkkupaloja ja yhdessä talutettiin Ania, joka osaa olla todella hienosti pienten lasten kanssa.

Kotimatkalla pyörätiellä törmäsimme naiseen, joka oli tullut kuvaamaan Temmesjoen rantaa. Tuomethan kukkivat parhailaan ja maisema on todella kaunis! Kärryissä matkustava Ani ihastutti kovasti ja vieras ottikin kuvan lapsenlapselleen tuliaisíksi kärrymatkalaisesta.

anin_kanssa_pehkosella_23.5_6.jpg

Terveisiä vaan Pehkoselle Nicolle ja Pirjo-äidille mukavasta kyläreissusta!

Lisää kuvia meidän reissusta löytyy täältä

 

 

1 kommentti . Avainsanat: terveys, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen

Vanhemmat kirjoitukset »