© Joenpenkan Kennel/2024
KOIRAN KANSSA KOTONA
Ohjeet on alunperin kirjoitettu Joenpenkan pentuinfoa varten, mutta sivuilta löytyy hyödyllistä asiaa myös kun talossa on aikuisia koiria.
Pentu uudessa kodissa
Pennut kasvavat kasvattajan luona kotioloissa asuen ensin pentulaatikon rauhassa kodinhoitohuoneessa ja laajentaen kasvaessaan vähitellen elinpiiriään keittiöön ja muualle taloon. Niinpä pennut ovat jo tottuneet muihin koiriin, ihmisiin ja tavallisiin kodin ja elämän ääniin. Ne on totutettu myös ulkoilmaan ja saaneet tuntumaa pentukodissa mm. autoiluun. Kun pentu muuttaa yksin ilman emoa ja pentukavereita omaan kotiinsa, uusi ja vieras paikka, oudot ihmiset ja vieraat äänet saattavat aluksi olla hyvin pelottavia.
Pentu autossa
Pennulla on hyvä olla jo sitä noudettaessa valmiina oma kuljetusboksi. Kannattaa hankkia sopivankokoinen, riittävän tilava, kestävä ja myös turvamääräykset täyttävä kuljetusboksi. Pentu tulee totuttaa ajan kanssa boksissa oloon ja ovi poistamalla kuljetusboksista voidaan tehdä myös mukava ja turvallinen pennun oma nukkumapaikka.
Koiraa ei ole luvallista kuljettaa autossa sylissä, eikä jalkatilassa. Myöhemmin sille tuleekin hankkia autoon omat turvavyöt tai metallinen koottava häkki, joka sijoitetaan auton tavaratilaan. Myös boksi tai metallinen häkki on syytä kiinnittää tukevasti turvavöillä.
Tutustuta pentu rauhassa uuteen kotiin
Anna pennun tutustua uuteen kotiinsa ja elinympäristöönsä kaikessa rauhassa ilman hälinää ja vieraita ihmisiä. Esittele sille ensin sen oma paikka, missä se tulee eniten viettämään aikaansa. On hyvä aluksi rajoittaa pennun oleskelua talossa ja laajentaa reviiriä vähitellen. Pentu tuntee olonsa turvalliseksi pienemmässä tilassa ja tilan rajaaminen helpottaa myös, kun pentu ei vielä ole sisäsiisti.
Pentu on nyt aivan uudessa ympäristössä, erossa emostaan ja pentukavereistaan. Muutto uuteen kotiin ja tutustuminen uusiin ihmisiin ja mahdollisesti myös uusiin eläintovereihin on mullistavaa pennun elämässä.
Toivottavasti teillä on aluksi tarpeeksi aikaa olla yhdessä pennun kanssa, sillä pentu tarvitsee nyt uuden laumansa seuraa, apua, tukea ja turvaa. Olisi hyvä, että joku voisi olla pennun tulon jälkeen sen kanssa kotona muutamia päiviä, mieluusti pidempäänkin.
Oma rauhallinen ja turvallinen paikka
Pennulla tulee olla oma paikka, jossa se saa nukkua häiritsemättä ja missä se tuntee olonsa rennoksi ja turvalliseksi. Omat koiramme ovat mielellään hakeutuneet nukkumaan portaiden, pöytien ja tuolien alle ja omaan turvalliseen boksiin. Aluksi nukkumapaikaksi kelpaa vaikkapa tukeva ja pehmustettu pahvilaatikko. Rottinkisia ja muita punottuja helposti rikkoutuvia koreja ja petejä tulee välttää, sillä pentu nakertelee niitä mielellään, eivätkä terävät tikut ja palat tee mahalle ollenkaan hyvää.
Pentu tuntee olonsa turvalliseksi, kun sillä on säännöllinen päivärytmi. Säännölliset ruokailu- ja nukkuma-ajat helpottavat myös siisteyskasvatusta. Joenpenkan pennut saavat mukaansa kunkin pentueen oman päiväohjelman, tietyt rutiinit ja aikataulut joita ainakin alussa on hyvä noudattaa. Pennun päivään tulee kuulua tarpeeksi virikkeitä, hyödyllisiä opetustuokioita ja mukavia leikkihetkiä, mutta yhtä tärkeää on aivan pikkupennusta lähtien oppia rauhoittumaan ja rentoutumaan ja olemaan ihan itsekseen.
Ensimmäisenä yönä pentu saattaa kaivata emoaan, pentusisaruksiaan ja vanhaa kotia, joten ensimmäiset yöt kannattaa nukkua pennun vieressä. Pidä pentua lähellä aivan ihoa vasten, niin että se tuntee olonsa turvalliseksi. Turvaa tuovat pentupaketin mukana saadut lelut ja aluset tuttua pentulan hajua.
Yksin kotona
Pentu joutuu ennen pitkää jäämään yksin kotiin. Suositeltavaa on, että pentua tai vanhempaakaan koiraa ei jätettäisi yksin yli 5 tunniksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kun pentu on pieni, eikä vielä ole tottunut yksinoloon, on hyvä käydä esimerkiksi työpäivän aikana ulkoiluttamassa pentua. Harjoitelkaa hyvissä ajoin yksinoloa ja totuttakaa pentu vähitellen olemaan aina pidempiä aikoja yksin.
Koiran ollessa yksin kotona sen oleskelualuetta on syytä ensin rajata ja kasvattaa siitä siitä vähitellen. Pienessä häkissä koiraa ei kuitenkaan saa pitää jatkuvasti tai pitkiä aikoja eläinsuojelullisista syistä. Yksin jäävälle koiralle kannattaa jättää toivottua ja turvallista puuhasteltavaa, ettei se ikävissään rupea tekemään tuhojaan. Yksin jäämistä voivat helpottaa tietyt "lähtörutiinit", joista koira heti tietää mitä on tapahtumassa ja mitä siltä odotetaan.
Pennun käsittely
Käsittele pentua hellävaroin, mutta määrätietoisen napakasti. Opeta pennun nostaminen lapsille ja aikuisille, joilla ei ole kokemusta koiran käsittelystä. Älä koskaan retuuta pentua, älä nosta sitä tassuista, kainaloista tai mahasta. Otteen pennusta tulee olla jämäkkä ja pitävä, sillä se saattaa rimpuilla ja pyrkiä pois sylistä. Ota toisella kädellä kiinni pennun etutassujen takaa ja tue sormilla rinnasta. Toisella kädellä tuet pepusta selkää varoen. Nosta koiraa samalla tavalla tukien myös kun se on aikuinen.
Totuta pentu hoitotoimenpiteisiin ja vieraiden käsittelyyn
Pentu tulee totuttaa ihan pienestä pitäen ihmisen käsittelyyn. Käsittele pentua säännöllisesti päivittäin: kampaa ja harjaa turkkia, katso korviin, silmiin ja suuhun. Tutki häntää, etsi anaalirauhaset ja koittele uroksen kiveksiä. Opeta pentu näyttämään hampaansa myös vieraalle. Totuta se seisomaan nätisti toimenpiteiden aikana pöydällä, sillä tästä taidosta on hyötyä eläinlääkärikäynneillä ja näyttelyissä. Joskus voit joutua mittaamaan koiralta myös lämmön peräsuolesta.
Ei liikaa riehumista - opeta pentu myös rauhoittumaan
Jos pennun leikit näyttävät menevät liian rajuiksi ja aggressiivisiksi ja koira kiihtyy liiaksi, kannattaa näitä tilanteita välttää ja lopettaa riehuminen lyhyeen ja ohjata pentu toivottuun ja rauhoittavaan tekemiseen. Koiraa ei saa myöskään tahallaan häiritä ja säikytellä, herättää yhtäkkiä kesken unien, ei yllättää takaapäin tai läpsytellä päälaelle. Koirasta tällaiset tuntuvat uhkaavilta ja pelottavilta.
Lapset ja pentu
Opeta perheen lapset ja vieraat käsittelemään pentua oikein ja leikkimään sen kanssa turvallisesti. Muista, että pentu on elävä olento kuin pieni vauva, eikä mikään rikkoutumaton lelu! Vältä liian riehakkaita leikkejä, varsinkin pallo- ja vetoleikkejä. Jos vauhti kiihtyy liikaa ja leikki menee villiksi, vie lelut välillä pois. Leikkituokioiden välillä pitää olla myös rauhallisia hetkiä, että pentu saa kunnolla levätä. Pennulla ja koiralla vanhempanakin pitää olla oma rauhallinen paikka, jossa se saa olla omissa oloissaan ja jossa pikkulapset eivät pääse sitä turhaan häiritsemään.
Muista että vanhemmalla on aina vastuu koirasta - valvo lapsen ja koiran yhdessäoloa!
Lue lisää
Pentu ja talon muut koirat sekä eläimet
Pentu on tehnyt tuttavuutta pentukotonaan jo muiden koirien kanssa. Tutustuta pentu talon muihin koiriin vähitellen ja varovasti. Tutustuminen ja toisiin tottuminen saattaa viedä useamman viikon ja jopa vieläkin pidemmän ajan. Toiset koirat tulevat pennun kanssa hyvin toimeen alusta lähtien, mutta jotkut saattavat olla varautuneita pidemmän aikaa uuden tulokkaan tultua vanhemman reviirille. Tutustuminen olisi hyvä aloittaa molemmille koirille neutraalilla maaperällä, esimerkiksi ulkona tai aivan vieraassa ympäristössä.
Vanhemmalla koiralla on omat tapansa, lelunsa, ruoka- ja makuupaikkansa. Älä anna vanhemman koiran tuntea oloaan uhatuksi - säilytä kaikki tavat ennallaan, vaikka pentu tulee taloon ja anna riittävästi huomiota myös vanhemmalle koiralle. Vahdi pentua, ettei se mene esimerkiksi vanhemman koiran ruokakupille tai vie tämän mielileluja tai muuten häiritse vanhemman koiran rauhaa. Muista myös, että pentu on villi ja saattaa hermostuttaa vanhempaa koiraa.
Kun jätät pennun vanhemman kanssa yksin kotiin, varmista ensin, että se on turvallista. Voi olla hyvä pitää ainakin aluksi koirat erillään, jotta molemmilla on oma rauhallinen tilansa. Jotkut koirat eivät koskaan tule toistensa kanssa niin hyvin toimeen, että ne voisi huoletta jättää keskenään samaan tilaan - ja se on vain hyväksyttävä. Eivätkä kaikki koirat edes viihdy toistensa seurassa vaan haluavat oman tilan ja oman rauhan.
Itselläni ei ole kokemusta kuin koirista, kanoista, hanhista ja lampaista, joten ota jo etukäteen selvää siitä, miten pentu tulee totuttaa mm. kissaan ja muihin lemmikkieläimiin, jotta yhteiselo sujuisi mukavasti ja turvallisesti. Mäyräkoira on metsästyskoira, joten sillä on erittäin voimakas riistavietti ja se saattaa pitää mm. kissaa "riistana". Älä päästä pentua ajamaan kissaa takaa ja vältä liian riehakkaita leikkejä.
Näin meillä
Nora ja Miro totuttelivat toisiinsa noin puoli vuotta ennen kuin ne jäivät keskenään samaan tilaan. Meillä kaikki kolme mäyräkoiraa olivat alkuaikoina yleensä yhdessä poissa ollessamme, eikä ongelmia ollut. Pojilla on ollut muutama verinen konflikti ja näitten tapahtumien jälkeen turvallisuussyistä koirat ovat poissa ollessamme kaikki omissa osastoissaan koiraporttien takana: Nora pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja keittiössä, Miro työhuoneessa ja Pyry loppuosassa taloa. Roihu-emä ja tyttärensä Ruusa ovat eläneet yhdessä ongelmitta. Meillä on ollut usean kerran myös kasvatteja kyläilemässä ja pitempiäkin aikoja hoidossa ja vieraat ovat sujahtaneet ongelmitta Pyryn, Roihun ja Ruusan kanssa laumaan. Nämä meidän koirat varsinkin Nora, Miro ja Pyry ovat olleet itsenäisiä puurtajia, eivätkä mitään toisistaan riippuvaisia laumaeläimiä, joten kaikki tuntuvat nauttivat omasta rauhastaan ja ovat paljon rauhallisempia kun ei tarvitse seurailla muitten touhuja. Pyrylläkin meni alussa oma aikansa ennen kuin vanhempana koirana tottui villiin Roihu-tyttöönsä.
Jos mäyräkoirien kesken tulee kahnausta ja valtataistelua ja tilanne pääsee kärjistymään tappeluun asti, saattaa jälki olla todella pahaa ja jompi kumpi riitapukareista voi jopa menehtyä. Mäyräkoirat ovat sitkeitä ja periksiantamattomia niin hyvässä kuin pahassakin.
Pennun elämän tärkeät kehitysjaksot
7-8 VIIKKOA
- leimautuminen voimakkaimmillaan
- pentu tarvitsee runsaasti uusia ja myönteisiä kokemuksia
- tutustuminen rauhassa uuteen kotiin, elinympäristöön ja uuteen "perhelaumaan"
8-10 VIIKKOA
- pentu totutetaan ihmisen käsittelyyn
- pentu tarvitsee myönteisen kontaktin ihmiseen
- harjoitellaan harjausta, korvien, tassujen ja turkin hoitoa, kynsien leikkuuta
10-12 VIIKKOA
- pentu on sopeutunut uuteen laumaansa ja ympäristöönsä
- aloitetaan tutustuminen ympäröivään maailmaan
- pentu otetaan mukaan erilaisiin tilanteisiin
- 12-viikkoisena ensimmäiset rokotukset
Sosiaalistaminen
Pentu vastaanottaa uusia asioita parhaiten varhaisessa pentuiässä 7 - 16 viikon ikäisenä. Tällöin pentu oppii ja ottaa vastaan enemmän kuin koko elämänsä aikana yhteensä - niin hyvässä kuin pahassakin. Vasta sen jälkeen kun pentu on tutustunut uuteen kotiinsa ja omaan laumaansa kunnolla, aloitetaan tutustuttaminen suureen maailmaan ja vieraisiin ihmisiin.
Tutustuta pentu monenlaisiin uusiin asioihin, erilaisiin ihmisiin, eläimiin, ääniin, hajuihin, kulkuvälineisiin jne. Totutelkaa erilaisiin maastoihin ja pintoihin, kulkekaa jalkakäytävällä, ruohikolla, metsäteillä jne. Ennen tehosterokotuksia on turvallisinta tehdä tuttavuutta vain tuttujen ja rokotettujen koirakavereiden kanssa. Tutustuttaminen uuteen on tehtävä vähitellen ja pennun ehdoilla, niin että pentu voi rauhassa sulatella uusia asioita.
Muista, että omat reaktiosi vaikuttavat pennun oppimiseen. Muista kaksi perusasiaa - kehu pentua, kun se on peloton ja reipas, mutta vältä huomioimasta ja paapomasta sitä, kun se on peloissaan. Pentu seuraa eleitäsi, ääniäsi ja ilmeitäsi. Jos jotain negatiivista tapahtuu, älä tee siitä suurta numeroa, niin ei pentukaan sitä kummemmin noteeraa.
Jos pentu vaikuttaa pelokkaalta, etene pienin askelin, seuraa pennun reaktioita ja etene hiljalleen sen ehdoilla. Jos pentu saa pienenä traumoja oudoista asioista, paikoista tai äänistä, ongelmia on työläs ja hankala korjata vanhempana.
Miro-eno Pyryn ja Ansun kaverina.
Koulutus ja hyvät tavat
Mäyräkoira on energinen, reipas, oppivainen ja älykäs koira. Sitä ohjaa riistavietti, joten se toimii hyvin pelottomasti ja itsenäisesti, eikä sillä ole tarvetta ihmisen miellyttämiseen. Johdonmukaisella ja määrätietoisella koulutuksella, oikea-aikaisella palkitsemisella tämän joskus itsepäisenkin mäyräkoiran saa kyllä toimimaan toivotulla tavalla. Mäyräkoira on myös aikamoinen herkkusuu, joten palkitsemalla saa kyllä tuloksia aikaan.
Yhteiset pelisäännöt
Jo etukäteen kannattaa miettiä mikä koiralle on sallittua ja mikä kiellettyä. Kaikkien perheenjäsenten on myös oltava selvillä näistä periaatteista, noudatettava niitä johdonmukaisesti ja kohdeltava koiraa samalla tavalla. On hyvä sopia lyhyistä ja napakoista käskysanoista sekä siitä, miten niitä käytetään. Pentu ei voi mitenkään ymmärtää monisanaisia maanitteluja. Koiralle ei myöskään ole hyvä huutaa ja räyhätä!
Toisto, kärsivällisyys ja oikea-aikainen palkitseminen
Koulutus aloitetaan leikin varjolla heti kun pentu tulee taloon. Tärkeintä on toisto, kärsivällisyys ja oikea-aikainen palkitseminen. Pentua ei myöskään saa väsyttää liian pitkillä koulutustuokioilla. Oppi ei mene myöskään perille, jos pentu käy ylikierroksilla tai on väsynyt. Luoksetuloa on helppo opetella ruokailun yhteydessä, kun palkkiona on ruoka-annos. Ennen ruuan tarjoamista voi harjoitella myös odottamista.
Peruskäskyt
Peruskäskyjä ovat esimerkiksi: TÄNNE, SEIS, PAIKKA, IRTI, EI. Sana voi olla mikä tahansa, kunhan se on lyhyt ja napakka ja sitä käytetään johdonmukaisesti. Pennulle on osoitettava selvästi, mitä siltä kulloinkin odotetaan. Ei-toivottu käytös pitää lopettaa heti. Älä anna pennun kerjätä pöydästä, hyppiä ihmisiä vasten, vetää hihnassa, haukkua turhasta tai näykkiä ja purra. Koira tarvitsee johdonmukaisuutta ja selvät rajat - ihmisten ristiriitainen käytös tekee sen olon epävarmaksi. Mäyräkoira on voimakasluonteinen ja johtajuuden ollessa epäselvä se saattaa hyvin herkästi nostaa itsensä lauman johtajaksi ja ryhtyä pomottamaan.
Koirahan murisee silloin kun se haluaa olla rauhassa ja puolustaa reviiriään, makuupaikkaansa, ruokaansa tai lelujaan. Koira voi murista myös pelätessään ja epävarmuuttaan. Toiset koirat voivat olla dominoivampia ja jopa rauhallisilla koirilla voi tilanne joskus ryöstäytyä. Aggression voi laukaista mm. huutaminen ja koiraan tarttuminen. Myös äkkinäiset liikkeet tai kimakat äänet (saalis!) saattavat laukaista metsästysverisellä koiralla hyökkäyksen.
Olisikin vältettävä juoksemista ja takaa-ajoleikkejä, käsien heiluttelua ja huutamista. Pureminen ja näykkiminen kuuluu pentuna koiran leikkiin. Puremalla se myös saattaa rauhoittaa itseään. Jos koira puree, pitäisi riittää matala, jämäkkä EI ja koiran huomion siirtäminen muuhun juttuun esim. leluun. Lapset eivät saa koiraa rankaista, se kuuluu aikuisen tehtäviin. Huutamista ja motkottamista jälkikäteen tulee välttää, sillä koiran kannalta tilanne on jo mennyt ohi, eikä tästä ole mitään hyötyä koulutuksen kannalta.
Koiran murkkuikä
Koiran murrosikä alkaa noin 9 kuukauden iässä ja koira saattaa muuttua epävarmaksi ja säikyksi. Välillä taas tuntuu, että kaikki opittu on unohdettu. Hyviä tapoja pitääkin aina välillä harjoitella uudelleen. Jos koira rupeaa pomottamaan, on sille taas uudelleen opetettava sen paikka laumassa ja se mikä on sallittua ja kiellettyä. Mäyräkoirat metsästystaipumuksineen eivät ole ihmisen miellyttäjiä, mutta oikein palkitsemalla ja pitkäjänteisellä toistamisella ne saa kyllä oppimaan ja tottelemaan.
Sisäsiisteys
Luovutusikäinen pentu ei ole vielä sisäsiisti, se on kuitenkin tottunut asioimaan pissa-alustalle. Jos haluat päästä vähemmällä siivouksella, vie matot pois. Ota kuitenkin huomioon, että pienen pennun on vaikea liikkua liukkaalla lattialla ja liikkuminen pitävällä alustalla on turvallisempaa. Laita lattialle pissa-alusia (mieluiten pestäviä kestoalusia) kriittisiin paikkoihin tai korvaa paremmat matot helposti pestävillä räsymatoilla tai muovimatoilla. Paras konsti opettaa sisäsiisteyttä, on opettaa pentu tekemään tarpeensa heti ulos. Koira viedään ulos mahdollisimman usein, aina sen herättyä, leikin ja syönnin jälkeen. Kun asia on hoidettu, pentua kehutaan heti kovasti.
Jos pentu tekee tarpeensa vahingossa sisälle, sitä ei saa missään nimessä torua tai rökittää painamalla kuono läjään tai läikkään. Jäljet siivotaan vähin äänin, eikä asiaa sen kummemmin huomioida. Lattia putsataan vaikkapa Tolu-vedellä, niin että siihen ei jää hajua houkuttelemaan. Pissaläikkien hajua voi poistaa myös laimennetulla etikkavedellä tai eläinkaupoista saatavilla suihkeilla. Pentu saattaa löytää oman pissapaikkansa jostain nurkasta, joten laita sinne pissa-alunen. Vähitellen pentu oppii pidättelemään, ymmärtää mihin sen toivotaan tekevän tarpeensa ja osaa itse itsekin pyytää ulos. Poikakoirat saattavat merkkailla sisällä, vaikka osaavatkin jo pidätellä ja ovat sisäsiistejä. Isompaa koiraa voi jo nätisti toruakin merkkailusta ja koittaa neutraloida pissaläikkiä. Tosi hankalaan poikakoiran merkkailuongelmaan voi apu löytyä poikahousuista - kuka nyt haluaa housuihin pissata! Ole kärsivällinen, oppiminen on hyvin yksilöllistä!
Liikunta
Panta ja valjaat
Totuta pentu heti kaulapantaan ja hihnaan. Ensin käytetään säädettävää, kevyttä pentupantaa ja myöhemmin leveämpää ja mielellään pehmustettua pantaa tai valjaita. Valjaiden pitää olla mäykylle sopivat, hyvin istuvat, turvalliset, eikä niissä saa olla lukkoa painamassa ja hiertämässä kainaloa. Parhaimpia valjaita ovat säädettävät Y-valjaat, joita löytyy esim. Finnerolla, Rukalla ja Hurtan malleista. Koiran tulee osata olla nätisti ja riuhtomatta pannassa ja hihnalenkeillä. Opeta pentu olemaan vetämättä hihnassa - se on hyvää koiran käytöstä ja ylläpitää myös koiran terveyttä vähentämällä niskarangan rasitusta.
Koiran tulee osata olla tietysti nätisti myös pannassa, mutta mieluiten käytän mäyräkoirilla turvallisempaa valjasta. Valjaat ja pannat on tarkoitettu ainoastaan tilapäiskäyttöön ja ne riisutaan aina sisällä ja kun ollaan turvallisesti omalla aidatulla koirapihalla. Kun valjas ulko-ovella puetaan päälle, koira tietää, että nyt ollaan menossa ulos ja käyttäytyy sen mukaan. Jälkijuttuihin ja metsälle ovat omat valjaansa eli koiran oma työasu. Sisällä valjaita tai pantoja ei pidetä, sillä ne voivat painaa pahasti, hautoa kaulan ihoa ja aiheuttaa karvojen katkeamista hiertämällä turkkia. Tarkista pantojen ja valjaiden kunto välillä ja pese nämäkin varusteet säännöllisesti.
Kaulapanta vai valjaat, Koiraosteopaatti Hanna Kivinen
Liikkuminen pennun ehdoilla - ei heti pitkiä lenkkejä
Liikkuminen tehdään pennun ehdoilla ja pitkiä lenkkejä pitää välttää vielä pitkään. Pentuajan liikunnaksi riittää juokseminen ja leikkiminen omassa pihassa, touhuaminen ja paikkojen tutkiminen. Kun pentu on 6 kuukautta, voi hiljalleen ruveta tekemään varsinaisia lenkkejä. Mäyräkoira on sisukas ja toiminnallinen koira, joka liikkuisi niin paljon kuin se vain on mahdollista. Virtaa riittää ja pitkätkin lenkit ovat helppo juttu hyväkuntoiselle koiralle. Säännöllinen liikkuminen pitää yllä hyvää lihaskuntoa, mikä on edellytyksenä metsästävällä ja koetoimintaa harrastavalla koiralla. Parasta ovat lenkit erilaisissa maastoissa, missä koira pääsee tutustumaan erilaisiin paikkoihin, asioihin ja hajuihin.
Mäyräkoiraa tulee ulkoiluttaa kaikissa säissä - tosin kun pakkanen menee yli 20-miinusasteen tahtovat tassut jäätyä. Omien koiriemme kanssa emme tee kovin pitkää lenkkiä yli 15-pakkasasteessa. Kylmimpinä pakkaspäivinä koirilla voi käyttää manttelia tai haalaria. Valitettavasti kaupoista saatavat tossut eivät oikein tahdo pysyä mäykyn tassuissa. Koira saattaa nyrpistellä myös sateelle, mutta kun se pääsee vauhtiin, ikävä märkyys unohtuu. Kuumina kesäpäivinä koiran pitää saada levähtää varjossa ja lenkit tehdään joko aikaisin aamulla tai illalla sään jo viiletessä.
Lepo ja palautuminen
Liikunnan vastapainoksi koira tarvitsee myös lepoa. Pentu tarvitsee lepoa kehittyäkseen ja sulatellakseen uusia asioita. Aikuinen harrastava, metsästävä koira tarvitsee lepoa palautuakseen fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta. Koiran on saatava riittävät palautumisjaksot fyysisesti ja psyykkisesti stressaavien ja rankkojen metsästysreissujen, kilpailujen ja kokeiden jälkeen.
Jos koiran kanssa käydään kisareissulla tai metsästetään päivä, on syytä pitää vähintään muutaman päivän lepojakso ennen seuraavaa metsästys- tai koepäivää. Samoin on vuoden kierrossa: aktiivisemman jahti- ja koekauden jälkeen on syytä pitää muutaman kuukauden palautumisjakso, jolloin fyysinen rasitus on minimissään ja koira voi palautua ja kerätä voimia. Vähitellen sitten kuntoa nostetaan ennen uutta koe- ja metsästyskautta. Myös lihashuolto on muistettava.
Jos virtaa tuntuu olevan liikaa, parhaiten koiraa rauhoittavat tehtävien ratkaiseminen, hajutyöskentely ja uusien asioiden, temppujen opettelu, eikä niinkään fyysinen liikunta ja rasitus. Mäyräkoira on energinen ja aktiivinen koira, joka helposti vetää itsensä innostuessaan äärirajoille. Ihmisen tehtävä on huolehtia, että koira ei rasita itseään liikaa ja voi riittävästi levätä, rentoutua ja palautua rasituksesta.
Koirakuri - lainsäädäntö ja koiraetiketti
Koirien kiinnipitoaika on 1.3. - 19.8. Tänä aikana koira on pidettävä ulkona kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä myös taajaman ulkopuolella. Muina aikoina koiraa saa ulkoiluttaa irti toisen alueella vain maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla.
Alueen omistajan tai haltijan luvalla koira saa olla vapaana pihamaalla, puutarhassa tai koirille varatulla aidatulla alueella. Taajamassa koira pidettävä aina kytkettynä lukuunottamatta koirapuistoja, koirien harjoituspaikkoja ja suljettuja piha-alueita. Näissäkin paikoissa koiran on oltava omistajansa tai haltijansa hallinnassa.
Koirien kiinnipidosta määrää metsästyslaki ja järjestyslaki. Lisäksi on huomioitava eläinsuojelulaki, tieliikennelaki ja rikoslaki koiran pidossa.
Lue lisää blogista 20.3.2013
Tunnistusmerkintä
Tunnistusmerkintä tehdään nykyisin mikrosiruttamalla pentu ennen rekisteröintiä. Eläinlääkäri tai virallinen siruttaja laittaa sirun pennun niskaan. Sirun toimivuuden voit tarkastuttaa eläinlääkärillä, näyttely- tai koepaikalla. Tunnistusmerkinnän avulla koiran tiedot löytyvät, jos koira katoaa tai varastetaan. Tunnistusmerkitty koira on ilmoitettava myös Ruokaviraston koirarekisteriin eläinten hyvinvointilain määräysten mukaan.
Vakuutukset
Pentu kannattaa heti vakuuttaa. Vakuutuksia on monenlaisia ja monentasoisia riippuen vakuutusyhtiöstä. Osa vakuutuksista on tapaturmavakuutuksia, osaa laajempia, joihin saa mukaan myös eläinlääkärikulu- ja vahinkovakuutuksen. Koiravakuutuksen voi edullisemmin liittää kodin muihin vakuutuksiin. Joenpenkalla kasvattaja on vakuuttanut pentueen Agriassa. Talon muut koirat ovat vakuutettuna LähiTapiolassa.
Sivu päivitetty 1/2024
Tekstin ja kuvien kopiointi ilman lupaa kielletty!
Tekstit ja kuvat © Joenpenkan kennel, Marja Junttila