Hyvää uutta vuotta 2020

Maanantai 30.12.2019 klo 17:42 - Marja J

Onnellista uutta vuotta, terveyttä, iloa ja onnistumisia!

Joenpenkalla on ollut vilskettä loppuun kuluneella vuodella: koiravieraita, koirakavereita, harrastuksia ja touhukasta mäyriselämää. Mukana kuvissa vilahtavat Pyryn kavereina kasvatit ja koiravieraat Roihu, Elli, Ilo ja Iira. Koirahommissa talkoilua Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen infovastaavana ja talkoilemassa OSTYn MEJÄ-porukassa.

Instagramissa @joenpenkankennel

Mäyrismummi on ollut kovasti monenlaisissa hommissa. Värkkäily, puuhastelu, leipominen, puutarhanhoito ja yksinkertainen elämä on jatkunut nuukailun hengessä.

Instagramissa @juttujajoenpenkalta

Jouluiloa ja onnellista vuotta 2020

Sunnuntai 22.12.2019 - Marja J

Jouluiloa kaikille!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

Tänäkään vuonna ei osteta lahjoja, eikä Joenpenkalta lähde joulutervehdyksiä postin välityksellä vaan muistamme hyväntekeväisyysjärjestöjä. Joulun muistamiset saavat Pelastakaa lapset ry., Roska päivässä -liike, Avustajakoirayhdistys ry., Hypokoira ry. ja Löytöeläintalo Vierashuone Kempeleessä.

Koirankasvatuksen perusasioita - terveys, terveys, terveys

Keskiviikko 18.12.2019 - Marja J

Joenpenkan kasvattien omistajat - vastatkaa erilaisiin terveyskyselyihin

Vastuullisessa ja tavoitteellisessa koirankasvatuksessa on kyse jalostuksesta, jossa pyritään parantamaan yksittäisen koiran ja koko rodun ominaisuuksia ja hyviä ominaisuuksia pyritään säilyttämään. Kyse ei ole vain koiramäärän lisäämisestä, lyhytjänteisestä pennuttamisesta ja pentukaupasta. Vastuullisessa koirankasvatuksessa jalostuskoirien valintoihin tulee perehtyä ja paneutua niin hyvin kuin se vain on mahdollista dokumentoidun, tutkitun ja monin eri tavoin hankitun tiedon pohjalta. Koirien terveys, hyvinvointi, elämänlaatu ja eläinsuojelulliset asiat tulee ottaa ensisijaiseksi kriteeriksi niin kasvatuksessa kuin kaikessa muussakin toiminnassa ja harrastamisessa koirien kanssa.

Vastuullinen pitkäjänteinen kasvatustyö on mahdollista vasta sitten kun koirien taustoista, suvuista, sisaruksista ja yksilöiden terveydestä tiedetään mahdollisimman paljon. On kysymys yksittäisen koiran terveydestä, elämänlaadusta ja hyvinvoinnista ja laajemmin koko rodun terveydestä, elinvoimaisuuden, toimintakyvyn ylläpitämisestä. On kysymys koko rodun tulevaisuudesta.

Suomessa tehdään kansainvälisesti verrattuna paljon koirien terveystutkimuksia, jotka tarjoavat tärkeää tietoa vastuullisen jalostuksen tueksi. KoiraNetissä näkyvät näyttely- ja koetulosten lisäksi rekisteröityjen koirien kuolinsyyt, rodun PEVISAn vaatimat sekä muut vapaaehtoiset terveystulokset, jotka ovat rotujärjestön, kasvattajien, rodusta kiinnostuneitten ja pennunostajien tukena.

Tarvitaan lisää aktiivisuutta, vastuullisuutta ja avoimuutta niin kasvattajilta kuin myös koirien omistajilta, jotta tiedoista saadaan tarpeeksi kattavat. Kasvattajasitoumus ja koiranhaltijan perusohje velvoittavat kertomaan avoimesti koiran ominaisuuksista, vioista ja sairauksista.

Toivottavaa on, että koirien terveydentilaa seurataan ja dokumentoidaan sen koko elämän ajan ja näistä tärkeistä asioista annetaan tietoa rehellisesti ja avoimesti niin koiran kasvattajalle, rotujärjestölle kuin erilaisiin tutkimuksiin. Tähän velvoitetaan ja on sitouduttu kun kasvattajasitoumus ja koirankaupasopimus on allekirjoitettu. Osa koirien sairauksista vaikuttaa koiran elämänlaatuun ja vakavammat perinnölliset sairaudet rajoittavat myös jalostuskäyttöä.

Velvoitteista tarkemmin: Kasvattajasitoumuksessa ja Koiranomistajan ja -haltijan perussäännössä.

Tässä linkki Hannes Lohen tutkimusryhmän sivulle ja erilaisiin kyselyihin - osallistu!

Suomen Mäyräkoiraliitto, Mäyräkoiramme 4/2019

Suomen Mäyräkoiraliitto: terveysilmoitus

Suomen Mäyräkoiraliitto, Mäyräkoiramme 4/2019

Terveyskyselyyn annetaan tiedot elossa olevista ja kuolleista koirista.

Suomen Kennelliitto: terveyskysely

Ilmoita myös koirasi kuolema KoiraNettiin

 

Suomen Mäyräkoiraliitto, Mäyräkoiramme 3/2019

Vaikka koiran menetys ja kuolema on ikävä ja surullinen asia, ilmoita aina myös koiran kuolintiedot Kennelliiton KoiraNet-järjestelmään, sillä tämä on tärkeä tieto pentueen ja  koko rodun kannalta. Lisäksi tiedot ovat tärkeä kasvatustyössä jalostusvalintoja tehtäessä, sillä vakavimmat perinnölliset sairaudet rajoittavat myös pentueen muitten koirien jalostuskäyttöä. Jos et ole kennelliiton jäsen, niin tiedon voi lähettää myos vapaamuotoisena allekirjoitettuna yllä olevan ohjeen mukaan.

Jotkut rotujärjestöt ovat laatineet hyvät ohjeet, tässä hyvä ohje  borzoiyhdistykseltä.

Joenpenkan kennelin Jalostus- ja kasvatusperiaatteet

Pyryn terveysuutiset - sydäntutkimukset ja hammashuoltoa

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Sydänasioita

Syyskuussa kävimme Pyryn kanssa taas ELL Outi Niemelän luona Oulun KAMUssa endokardoosikontrollissa. Ensimmäisen kerran Pyryn sydän tutkittiin tarkemmin viime syksynä ja Pyry sai sydäntä vahvistavan lääkityksen. Pyryllä ei vielä ole ollut mitään vajaatoiminnan oireita ja ultrassa katsottiin mikä sydämen tilanne on nyt. Sivuääni oli nyt 5/6 ja sairaus etenee kohtalaista vauhtia. EKG:ssa näkyi nyt myös kammioperäisiä lisälyöntejä, rytmihäiriö, jota päätettiin seurata ja Pyrylle suositeltiin verenpaineen mittausta.

Sisäelimet tutkittiin ja ultrattiin myös jos mahdollisesti löytyisi rytmihäiriöiden aiheuttaja, mutta kaikki oli kunnossa. Otettiin myös tarkemmat testit verestä, eikä sielläkään ollut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavaksi on ohjelmassa taas hammashuolto, mutta sitä ennen mittaillaan verenpainetta. Vointi Pyryllä on ollut tosi vielä tosi hyvä. On virkku, syö ja nukkuu hyvin. Vähän nuo rytmihäiriöt kyllä huolettavat. Pyryn hengitystiheyttä on seurattu säännöllisesti jo pari vuotta, eikä siinä ole muutoksia ollut. Hengitystiheyden seuranta on ainut kotikonsti, millä sydänterveyttä voi seurata, jos mitään rasitusoireita tai käyttäytymismuutoksia ei vielä ole.

Ja ne verenpaineet....

Syyskuun lopulla parin päivän aikana mittailtiin Pyryn verenpainetta KAMUsta lainatulla eläinten verenpainemittarilla. Homma kuulostaa helpolta, mutta miten saat mitattua mäyrkoiran paineet koiran ollessa aivan rentona lepotilassa, jos koira inhoaa ja säikkyy mittausta? Pyry nimittäin säikähti mittarin surinaa ja tunnetta kun mansetti puristui tassun ympärille. Paineet piti mitata monta kertaa päivän aikana usean kerran sarjana mittaukset aina 3 – 5 minuutin välein. Mittaus tehtiin tassusta ja myös hännästä. Valitettavasti mittausten tuloksista ei saatu kunnolla tietoja, eikä mitään lääkitysmuutoksia nyt tehty. Olisi tarvittu pitempi aika totuttaa koira mittaukseen ja laitteisiin pikkuhiljaa, jolloin mittaus olisi saatu täysin rentoutuneesta koirasta ja tulos olisi varmempi.

Purukaluston tarkistus ja huoltotoimenpiteet

Sydänultran ja verikokeitten jälkeen ruvettiin suunnittelemaan hammashuoltoa. KAMUssa Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelä ja hammaslääkäri Anne Karttimo-Mäkynen tekevät koirakohtaisen nukutusohjelman nimenomaan koiran sydämen kunto huomioon ottaen.

Vasta marraskuun lopulle saatiin Pyrylle aika hampaiden vuosihuoltoon. Nukutusohjelma oli Pyrdelle räätälöity riskianestesia ja lääkitys, rauhoitteet suunniteltu sen mukaan että sydän ei rasitu liikaa. Aikaa varattaessa oli varauduttu myös siihen, että sydänlääkäri on hammashoitopäivänä paikalla, jos jotain ongelmia tulisi. Pyrde sai ensin rauhoitteen, joka vaikutti rauhassa puolisen tuntia. Hoidossa käytettiin inhalaatioanestesiaa ja sydäntä seurattiin koko toimenpiteen ajan. Nyt mahdollisia ongelmia lisäsi vielä todettu rytmihäiriö. Purukalusto oli nyt muuten kunnossa, mutta ylhäältä löytyivät murtuneet P4 ja yksi etuhammas, jotka piti poistaa. Aiemmin murtunut poskihammas oli vielä kunnossa, eikä sille tarvinnut vielä tehdä mitään. Hammaskivi poistettiin, mutta onneksi ei löytynyt tulehdusmuutoksia.

Eipä tarvitse ihmetellä yhtään ukkelin viime aikojen vastustelua hammasputsissa, sillä on tuo haljennut poskihammas ollut varmaan kipeä. Jotain vähän epäilin, kun ihan kaikista kovin purtava ei ole vähään aikaan maistunut ja ukkeli on maiskutellut tavallista enemmän suuta.

Tihkuvuodon välttämiseksi Pyrde on nyt ollut pari päivää sairaslomalla, saa antibioottia ja kipulääkettä. Pyry toipui toimenpiteestä tosi hyvin niin kuin viimeksikin. Herkkukaapilla piti olla kerjäämässä heti toimenpiteestä tulon jälkeen ja olohuoneessa Hannulta piti saada makkaraleipää. Pyry on yrittänyt saada myös päivittäiset kovat herkkutikut, mutta valitettavasti muutama viikko mennään nyt pehmeällä ruualla.

Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa tosi paljon koko koiran kuntoon, terveyteen ja varsinkin sydämen toimintaan, joten purukalusto on hyvä röntgenkuvata, tarkistuttaa ja putsauttaa säännöllisesti ammattilaisella ja vieläpä mieluusti hampaisiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Kevyt hammaskiven poisto esim. ultralla on vain kosmeettinen hampaiden harjaamiseen verrattavissa oleva puhdistus. Vain eläinlääkärin rauhoituksessa tekemällä röntgentutkimuksella pystytään tutkimaan tarkemmin koiran suuta ja nähdään hampaiden kiinnitystä heikentävän parodontiitin aiheuttamat vauriot ja pienet hammasmurtumat. Myös hampaiden säännöllinen kotihoito, tarkastukset ja harjaaminen ovat tosi tärkeitä, ettei hampaan pinnallakaan pääse ientulehduksen bakteerimyrsky vaikuttamaan ja etenemään parodontiitiksi asti.

Kiitos taas KAMUn osaavalle henkilökunnalle Pyryn hyvästä hoidosta!

Pyryn edellinen terveysraportti ja hyödylliset linkit

Rehvataan somessa!

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Joenpenkan elämää Instagramissa ja facebookissa

Elämä ja ihmiset kohtaavat nykyisin Instagramissa ja Facebookissa, missä uutiset ja tapahtumat löytyvät tuoreeltaan. Jutellaan ja keskustellaan asiasta ja joskus asioiden  vierestä.

@joenpenkankennel - Joenpenkan koira-asiat

@juttujajoenpenkalta - Mäyrismummin muut höpinät

Joenpenkan kennel - suljettu ryhmä

Joenpenkan kasvatit, sukulaiskoirat ja koiraystävät rehvaavat ja juttelevat Facebookin suljetussa Joenpenkan kennel -ryhmässä, missä jaetaan myös tietoa hyödyllisistä tapahtumista, koulutuksista ja terveysasioista. Ryhmässä julkaistaan nykyään myös kuvia kasvateista, videoita harrastuksista ja tärkeimmät uutiset ihan tuoreeltaan.

Kotisivujen päivitys on sen verran hankalaa ja työlästä, että toiminta on siirtynyt someen. Täältä löytyy edelleen vanhempaa tietoa - Joenpenkan kennelin tarina -, kasvatusperiaatteet, blogitekstit ja kasvattien tarinoita.

Jos haluat liittyä mukaan fb-ryhmään, niin lähetä jäsenpyyntö.

Joenpenkan I-pentue täyttää vuosia tänään

Torstai 18.4.2019 - Marja J

Onnittelut Joenpenkan I-pennuille!

Onnellista elämää, terveyttä ja pitkää ikää!

Joenpenkan väki

Onnenpennut täyttävät 3 vuotta!

Maanantai 8.4.2019 - Marja J

Joenpenkan O-pentue, Musun ja Pyryn Onnenpennut, täyttävät tänään 3 vuotta!

Onnittelut Riitu, Elli, Roihu, Ossi!

Joenpenkan E-pennut 10 vuotta - onnittelut!

Lauantai 23.3.2019 - Marja J

Hyvää uutta vuotta 2019!

Maanantai 31.12.2018 klo 9:21 - Marja J

Iloa harrastuksiin, onnistumisia ja kaikkea hyvää vuodelle 2019!

Tässä kuvakertomus Joenpenkan vuodesta 2018.

Jouluiloa

Sunnuntai 23.12.2018 klo 9:13 - Marja J

Jouluiloa kaikille!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Tänä vuonna Joenpenkalta ei lähde yhtään joulutervehdystä postin välityksellä vaan muistamme hyväntekeväisyysjärjestöjä. Postikorttirahat on lahjoitettu Pelastakaa lapset ry:lle, SEY:lle ja Suomen BirdLifelle. Lisäksi veimme kissojen ruoka-avustuksen arvokasta eläinsuojelu- ja valistustyötä tekevälle Vierashuoneelle, Kempeleessä.

Pyryn terveysuutisia

Maanantai 17.9.2018 - Marja J

Kuvassa Pyry vasta trimmattuna syyskuun ilta-auringossa. Pyry Instagramissa:  @pyrythedachshund

Pyry sydäntutkimuksissa

Elokuun alussa 6.8. kävimme Pyryn kanssa tarkemmissa sydäntutkimuksissa KAMUssa Oulussa sydänasioihin erikoistuneen eläinlääkäri Outi Niemelän luona. Sivuääni on kuulunut jo pari vuotta ja nyt sydänultrassa näkyi lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa.

Ultraäänitutkimuksen mukaan sydämen osastojen suhteet ovat lähes normaalit, aavistuksenomainen vasemman kammion tilavuuskuormitus ja vasen eteinen on lievästi oikeaa isompi. Sydänlihas on tasakaikuinen, supistuu symmetrisesti ja tehokkaasti, väliseinä on ehyt ja papillalihakset normaalit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä todetaan kohtalainen läppävuoto (kuuntelussa 4/6 sivuääni). Valtimoläpät ovat normaalit, eikä merkityksellisiä läppävuotoja todeta. Vasemman kammion lepomitta on normaalin ylärajalla, työvaiheen mitta normaali, supistuvuus hyvä. Vasen eteinen – aortta  -suhde normaalin ylärajalla. Aortan ja keuhkovaltimon virtauskuvio ja maksimivirtaus ovat normaalit ja EKG:ssa näkyi normaali sinusrytmi koko tutkimuksen ajan.

Löydökset ovat tyypillisiä endokardoosille eli läppävialle, mikä on aika yleinen vanhempien mäyräkoirien tauti. Onneksi Pyryn sairaus on vielä melko varhaisessa vaiheessa. Pyryllä todetaan hyvin lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa. Nyt aloitettiin tätä oireetonta vaihetta pidentävä Vetmedin-lääkitys. Sydäntutkimuksen lisäksi otettiin myös verikokeet ja tulosten pohjalta tehdään tarkka nukutussuunnitelma tulevaa hammashuoltoa varten. Pyry todettiin virkeäksi, lihasmassaltaan ja painoltaan passeliksi ja myös kaikki Pyryn veriarvot olivat kunnossa, verenkuva ja peruselinarvot kaikki normaalialueilla.

Kuuma ja helteinen kesä hankaloitti Pyryn ja monen muunkin koiran elämää. Pappaan tuli ihan uutta virtaa lääkityksen aloituksen ja kelien viilentymisen jälkeen. Pyry on hyväkuntoinen, mutta seuraillaan nyt edelleen hengitystiheyttä, mikä on hyvä mittari sydänterveydessä. Ja kuulemma ainut mittari, jolla voi kotikonstein seurata sydämen kuntoa. Hengitystiheyden mittaus on aloitettu säännöllisenä tämän vuoden alussa, joten se on meille jo tuttua.

"Hengitystiheyttä lasketaan 1 - 2 viikon välein koiran nukkuessa. Normaali tiheys koirilla on 15 – 25 (30) hengitystä minuutissa. (Pyryllä tämä on 17 – 18 hengityskertaa.) Jos koiran hengitystiheys nousee aikaisemmasta 10 hengityksellä selvästi tai jos hengitystiheys ylittää ylittää 40 minuutissa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tilannearviota varten. Hengitystiheyttä laskemalla huomataan kehittyvät ongelmat ennenkuin vajaatoiminnan oireet pääsevät liian pahaksi. Lääkityksen säätäminen ajoissa, ennen näkyvien oireiden kehittymistä voi estää hengenvaarallisen keuhkoödeeman kehittymisen." (Kotiutusohjeet, tietoa endokardoosista, Outi Niemelä, Eläinlääkäriasema Kamu, Oulu)

Pyryn sydämen tilannetta ollaan osattu seurata, sillä tiedän sukurasitteen taustalta. Pyryn emä Nora, menehtyi 13,5-vuotiaana vain kuudessa tunnissa pari vuotta sitten, eikä 4 kuukautta käytössä ollut sydänlääkitys ehtinyt Noralla auttaa. Nora oli reipas ja oireeton, mutta sydäntä kuuntelutettiin säännöllisesti Noran täytettyä 8 vuotta sen jälkeen kun veli kuoli äkillisesti sydänongelmiin. Kannattaa aina selvittää tarkemmin oman koiran mahdolliset sukurasitteen ja terveysriskit ja kysellä hyvin taustat kasvattajalta varsinkin jos pennun mukana ei saa tarkkaa yhdistelmän terveysselvitystä.

Ja hammashuollossa

Elokuun sydäntutkimuksessa jo suunniteltiin tarkempaa hammashuoltoa KAMUussa ja aika varattiin hammasasioihin erikoistuneelta eläinlääkäri Anne Karttimo-Mäkyseltä. Tiesin että muutama hammas oli murtunut, niitä oli seurailtu, mutta röntgenkuvien perusteella hampaille ei tarvinnut onneksi tehdä nyt mitään. Mutta ylä- ja alaleuasta piti poistaa ihan takimmaisia M-hampaita (yläleuan oikea ja vasen M1, alaleuan oikea ja vasen M2), koska ientaskut olivat jo syventyneet parodontiitin takia liikaa. Eli 4 takahammasta lähti nyt papalta. Valitettavasti Pyrde ei ole oikein ollut harjausmyönteinen ja ne ihan takimmaiset perukat ovat jääneet mammalta kunnolla putsaamatta.

Pyry kävi tarkoissa sydäntutkimuksissa ja verikokeissa elokuussa ja papalle tehtiin sopiva nukutussuunnitelma. Kun aikaisin perjantaiaamuna 14.9. menimme Anne Karttimo-Mäkysen vastaanotolle, siellä olikin jo rauhoituspiikki Pyryä odottamassa ja Pyrde sai vaipua puolen tunnin aikana hitaasti sopivan rentoon tilaan. Mutta häntä heilui, kun lääkäri kaappasi Pyrden kainaloon. Pyry sai sydänvikaiselle parhaiten sopivan inhalaatioanestesian, jossa koiran tilaa pystytään seuraamaan tarkasti ja reagoimaan nopeasti toimenpiteen aikana jos on tarvetta. Kun palattiin 3 tunnin jälkeen KAMUn, oli Pyry jo tolokusti omilla jaloillaan meitä odottamassa. Loppupäivä kotona meni hyvin vaikkakin vähän höntissä olossa. Pyrde jopa huomioi ruoka-ajat, eli ruoka olisi maistunut ja muutkin toiminnot olivat kunnossa. Pyrde sai kipulääkettä ja antibiootit mukaan ja nyt ruoka on pari viikkoa pehmeää, että suu pääsee kunnolla paranemaan.

Kannattaa kyllä putsata koiran hampaat säännöllisesti, tarkistuttaa ja hoidattaa ne välillä kunnolla rauhoituksessa. Olen nähnyt aivan karmeassa kunnossa olevia plakin ja hammaskiven peittämiä purukalustoja ja Pyrden suu on näyttänyt aina melko siistiltä, mutta niinpä vaan parodontiitti oli päässyt heikentämään hampaiden kiinnitystä.

Jos mitään erikoista ei aikaisemmin ilmaannu, mennään vuoden päästä taas tarkistuttamaan sydämen ja purukaluston kunto. Nyt voi emäntäkin vähän huokaista ja jatketaan reipasta elämää Pyrden kanssa!

Lämmin kiitos KAMUn väelle, osaaville eläinlääkäreille ja taitavalle henkilökunnalle ystävällisestä palvelusta Pyryn hyvästä hoidosta!

LUE LISÄÄ

Hyödyllistä luettavaa ja tietoa koirien hammasasioista Eläinlääkäriasema Anidentin sivuilla. Linkki mm. Helena Kuntsi-Vaattovaaran artikkeliin: Koira ja kissa  parodontiittipotilaana

Niemelä Outi, Koirien tavallisimmat sydänsairaudet, Evidensia 

Suomen Kennelliitto, Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka

Roihun pari viimeistä MEJÄ-koetta

Maanantai 13.8.2018 klo 12:39 - Marja J

Roihu kävi Hannun ohjaamana kesäkuun alun MEJÄ-kokeen ja AVO2-tuloksen jälkeen nuuskuttelemassa vielä Ristijärvellä ja Kiimingissä. Ristijärven Ristilammella järjestettiin 29.7.2018 springerspanieleitten mestaruuskoe, johon Roihun perheen englanninspringerspanieli, jälkivalio Kessu osallistui Harrin ohjaamana. Roihu osallistui kaverina mestaruuskokeen rinnakkaiskokeeseen. Koe meni hienosti ja nyt Roihulle tuli toinen AVO1-tulos ja sen myötä siirto voittajaluokkaan.

Olin ilmoittanut Roihun myös Kiimingin kokeeseen 5.8., mutta viikko oli tosi helteinen, eikä sitten harjoiteltu Roihun kanssa ollenkaan voittajaluokan katkokulmaa. Roihu on ihan itsenäisesti hoksannut jäljestyksen perimmäisen idean ja Roihun elämän ensimmäinen katkokulmakin meni "kokeneitten" jälkikoirien tyyliin. ;) Valitettavasti Roihu oli innostunut poron hajuista jo omaa vuoroa odotellessa ja porojen tuoreet polut ja hajut veivät tytön pari kertaa hukkaan. Ei auttanut mikään muu kuin aloittaa puhtaalta jäljeltä ja loppu menikin sitten tosi hvyin. Tulokseksi ensimmäiseltä VOI-jäljeltä hienosti kuitenkin VOI3.

Olin ilmoittanut Roihun myös heinäkuulle kokeeseen, mutta onneksi ei päästy mukaan! Muutamat viikot olivat läkähdyttävän kuumat, eikä kenenkään, ei koiran, eikä ihmisen terveydelle ja jaksamiselle tee hyvää rasittaa itseään tappokeleissä! Mietin jo, että jos Roihu saa koepaikan, kieltäydyn ottamasta sitä vastaan eläinsuojelullisista syistä, koiran hyvinvointia ja ohjaajankin jaksamista ajatellen. Ristijärvellä Roihu pääsi aloittamaan aamulla, jolloin lämpätila oli vain +16 ja elokuun alussa kelit olivat onneksi viilentyneet jo kohtuullisiksi.

Ilmeisesti MEJÄ-kokeita ei ole poikkeuksellisten sääolosuhteitten vuoksi kokonaan peruttu, mutta alkamistajankohtaa on siirretty yön ja aamuyön viileimpiin tunteihin. Tämäkään ei ole tasapuolista kaikkia osallistujia kohtaan. Osa koirista pääsee tehtäväänsä viileään aikaa, osa taas tekee kokeensa lähes 30 asteen helteessä. Varsinainen koesuoritus on lyhyt, sen koira kyllä kestää vaikka läähätyksen ja hengityksen kautta toimiva kehon viilennys ei koiran nuuskiessa kunnolla toimikaan. Myös kuivuus teki suorituksen vaativammaksi. Mutta koepäiviin sisältyy myös paljon odottelua helteessä ja kuumassa autossa, joten sopivat olosuhteet, tuuletus ja viilennys vaativat erityisjärjestelyjä.

Aika ristiriitaiselta on tuntunut, kun Suomen Kennelliitto ja eläinsuojelujärjestöt ovat pitkin kesää varoittaneet koirien omistajia poikkeuksellisen kovista helteistä, kehottaneet lepoon, antaneet viilennysneuvoja ja kaikesta huolimatta erilaisia koirakokeita kuitenkin järjestetään. Harrastuspalstoilla on keskitytty lähinnä antamaan neuvoja nesteytykseen ja viilennykseen, mutta ne perimmäiset kysymykset koiran hyvinvoinnista ovat jääneet sivuseikoiksi. Suomen Kennelliitolla on koeohjeissa suositus, joissa lämpötilarajat koiratapahtumissa ovat +20/-20. Ainakin LUT-kokeita on peruttu kovien helteiden takia.

Mikään harrastus ei saisi olla niin fanaattista ja kilpailuhenkistä, että koiran terveys ja hyvinvointi jätetään toissijaiseksi. Kysymys on viime kädessä kuitenkin ihmisen omasta kilpailuvietistä ja vastuu koiran hyvinvoinnista on aina koiran omistajalla. Koiran jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin pitäisi aina olla se tärkein juttu harrastetaanpa sen kanssa mitä tahansa.

Joenpenkan A-pentue 11 vuotta tänään

Perjantai 29.6.2018 klo 19:15 - Marja J

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan A-pojille Aaretille ja Pyrylle!

Ihana Iira pentukotona kesätyttönä

Torstai 28.6.2018 - Marja J

Lisää kuvia Iirasta Instagramissa @joenpenkankennel #iirathedachshund

Joenpenkan Ihana-Iira oli meillä kesätyttönä pitkästi yli viikon kotiväen lomareissun ajan. Talon ainoa koira Iira yritti ensin vähän Joenpenkan Wanhaa Isäntää pomottaa, mutta eihän se mitään auttanut. Pyrde otti lunkisti niin kuin aina tyttöjen kanssa.

Iira ei oikein innostunut Pyryn possuleikkeihin, mutta rauhallinen loikoilu etu- ja takaterassin auringossa oli tosi mukavaa kesävieraasta. Iira on ollut meillä useaan otteeseen vuosien aikana hoidossa, joten talo ja lähialueet olivat tuttuja ja kaikki paikat piti tutkia ensimmäisinä päivinä. Iira on tosi mukava ja rauhallinen tyttö.

Kyllä meillä kaikilla tuli taas ikävä, kun Iira lähti omaan kotiin. Ehkäpä rehvataan vielä tämän kesän aikana.

Roihun toinen MEJÄ-koe

Maanantai 4.6.2018 klo 9:14 - Marja J

Juttuja Joenpenkalta -blogi taas elossa!

Tiistai 9.1.2018 klo 13:46

Juttuja Joenpenkalta -värkkäilyblogia on herätelty henkiin.

Tervetuloa sinne!

Jouluiloa kaikille!

Lauantai 23.12.2017 klo 13:10 - Marja J

Rauhallista ja rentouttavaa joulua!

Iloa harrastuksiin, onnistumisia ja kaikkea hyvää vuodelle 2018!

Toivottaa Joenpenkan väki

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.

Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Rokkityttö Roihu jänismetsällä

Tiistai 21.11.2017 - Hannu P

                                                            Kuva: Hannu Pietiläinen

Roihu pääsi jänisjahtiin sunnuntaina 19.11. Valitettavasti aamusta alkanut lumisade peitti yölliset ja vanhemmat jäljet, eikä homma oikein meinannut ensin sujua. Lyhyttä hakulenkkiä ja hyvää yritystä oli, mutta jänistä ei saatu liikkeelle. Vasta iltapäivän puolella Roihu lähti ilmeisesti karkkojäniksen jäljelle ja otti sen nopeasti ylös. Ajo eteni sujuvasti ja Roihu selvitti pari hukkaakin. Ajo jatkui ja pupu tuli vauhdilla passiin ja Roihun Harri-isännän kaatolaukaus pysäytti sen matkan. Roihulla oli lyhyt hukka, jonka jälkeen ajo jatkui kaadolle.  

Roihu ihmetteli vähän, että mikä ihmeen karvaotus täältä jäljen päästä löytyykään. Viime syksynä Roihulla oli pari lyhyttä ajoa, mutta eipä ollut aikaisemmin päässyt jänikseen kunnolla tutustumaan. Tämä jänisajo kesti puolisen tuntia. Roihu on innokas ja hyvin riistaverinen, joten tytön kanssa on mukava jatkaa treenaamista ja metsästystä.

Tehdään tästä Roihun ekasta jäniksestä oikein juhla-ateria ja nautiskellaan porukalla pitkällä kaavalla. (Emännän huomioita)

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Keskiviikko 23.8.2017 klo 12:53 - Marja J

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Pohjois-Suomen Rottweileryhdistyksen Pohjois-Suomen alaosaston järjestämä koe oli Iissä keskuspaikkana Pohjois-Iin Eränkävijöiden maja, joten ihan lähellä oltiin, meiltä meni ajomatkaan vajaa tunti.

Hannu hoiti raskaimmat työt: oli lauantain tekemässä jälkiä, yhtä AVO- ja yhtä VOI-jälkeä, sunnuntaina sitten ohjaamassa Roihua jäljellä, odottelun jälkeen opastamassa tekemällään AVO-jäljellä ja purkamassa sitten vielä jäljeltä merkit. Minä olin perinteisesti vain huoltojoukoissa. Roihu tuli meille jo torstaina ja hoitelin viikon lopulla koekoiran ruokahuollon, boostauksen ja palautuksen ja pidin hänelle seuraa pitkän, pitkän odottelun aikana autossa. Kuunneltiin rauhoittavaa klassista musiikkia.

Kokeessa oli 12 koiraa: fieldspanieli, sk.kettuterrieri, enkkusprinkku, 3 labradorinnoutajaa, ruotsin- ja suomenlapinkoira, lk. italianajokoira, yksi karkkarimäyräkoira ja olipas siellä yksi rotikkakin.

Koe alkoi klo 8 ja kun siirryttiin ulos laukauksensietotestiin, kaikki 12 koiraa olivat innoissaan. Niin oli myös Roihu! Mietin, että mitähän tästä oikein tulee, kun tyttö oli niin vilkkaalla tuulella. Kun laukauksensietotestissä pamahti, Roihu odotti paikoillaan kuin vanha tekijä, häntä vaan vispasi innosta varvikossa. Päivä oli pitkä, mutta Roihu odotti autossa tosi nätisti ja rauhallisesti, lepäili häkissään kaikessa rauhassa. Hyvä kun koira osaa ottaa rennosti, eikä turhia stressaa tai hötkyile! Sitten kun ollaan oikeilla asioilla ja pitää toimia, niin sitten kyllä löytyy sopivasti intoa ja virtaa.

Olin pitkästä aikaa mukana koepaikalla ja olipas kyllä leppoisan mukava tunnelma, hyvin ja sujuvasti hoidetut järjestelyt ja aivan erinomaiset tarjoilut koko päivän! Kyllä olisi mukava päästä tuonne toistekin. Koeviikonloppu on kaikin puoli rankka, joten tulos on kyllä mukava tuliainen. Roihu tuli meille vielä muutamaksi päiväksi palautumaan - on tämä kyllä niin mukava tyttö!

Kiitokset kennelpoika Hannulle jälkien teosta ja ohjaamisesta.
Kiitokset Kastehelmi ja Harri Roihun treenaamisesta. Nyt kuono kohti uusia jälkiä!

Kuvia Roihusta instagramissa @joenpenkankennel: #roihuthedachshund