Roihulle VAHI-tulos 29.10.2022

Torstai 10.11.2022 - Marja J

Roihulle hyväksytty VAHi-tulos 29.10.2022

Lauantaina 29.10. tuli osaavalle jälkikoiralle ja isännäle työkutsu metsästäjien avuksi ja Roihu pomppasi virkkuna mieluisiin hommiin kesken päiväunien. Päivä oli kylmän kolea ja sateisen märkä ja Roihu oli 1,7 kilometrin jäljellä vielä polskinut muutaman leveän kanavan yli. Jäljestys keskeytettiin, kun todettiin että hirvi jatkoi matkaansa hyvissä voimissa. Roihu kyllä olisi jatkanut pitempäänkin. Hyvä vaan kun lähtivät taas avuksi, sillä siinä samalla tuli suoritettua VAHI-koe!

Meidän kaikki mäyräkoirat, Roihun isä Pyry, mummi Nora sekä Miro ovat osallistuneet MEJÄ- ja VAHI-kokeiden lisäksi myös käytännön jälkitöihin SRVA-yhdyshenkilö Hannun apuna jo yli 15 vuoden ajan kukin vuorollaan. Kutsu voi tulla milloin vaan kolaripaikalle tai metsästystilanteeseen selvittämään tilannetta. Nyt tuli taas osaavalle koirakolle kutsu ja paikalla sattui olemaan myös MEJÄ- ja VAHI-koetuomari, joka esitti mahdollisuutta viralliseen kokeen suorittamiseen ja koiran osaamisesta tuli näin myös dokumentoitua tietoa KoiraNettiin.

Lue lisää käytännön jäljestämisestä Joenpenkan blogista

Roihu - Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry:n vuoden 2022 MEJÄ-koira

Maanantai 12.9.2022 klo 11:38

Roihu (FI JVA Joenpenkan Oona-Onnenapila) palkittiin Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry:n vuoden 2021 mejäkoirana

Roihua muistettiin valioitumisen 29.6.2021 johdosta myös kerhon hienolla valiolaatalla. Sovittiin että kiertopalkintopokaali toimitetaan aineettomana virtuaalipokaalina niin kuin tehtiin silloin kun Roihu palkittiin parhaana luolakoirana 2019.

Myös Oulun Seudun Terrieriyhdistys @osty_terrieri muisti viime vuoden valioituneita kerhon koiria.

Kiitokset molemmille koirayhdistyksille jäsenten koirien ja koiraharrastusten huomioimisesta.

Joenpenkan U-tytöillä penturehvit 17.5.

Lauantai 21.5.2022 klo 15:37 - Marja J

Joenpenkan U-tytöillä penturehvit 17.5.

Roihun ja Ahtin tyttötrio tapasi viime tiistaina pentukotona. Vauhtia riitti Roihu-emolla ja tyttärillä. 

Lisää kuvia pentutapaamisesta täällä

Kuvassa: vasemmalta Ruusa, Hilma ja Pirkko

Roihun tämän kesän MEJÄ-kausi

Tiistai 10.8.2021 - Marja J

Kesän MEJÄ-tavoitteet saavutettu - Roihusta FI JVA 

Ja muutama VOI-ykkönen tuli vielä valioykkösten päälle!

Mietin kesän alussa, että olisi mukava jos Roihu valioituisi Oulun Seudun terrieriyhdistyksen omassa kokeessa 8.8., mutta ykköset tulivatkin sitten tosi nopeasti. Ollaan jo vuosia oltu aktiivisesti mukana OSTYn toiminnassa. Minä taustalla infovastaavana ja Hannukin on vieraillut MEJÄ-puolella. Nykyisin OSTYllä on MEJÄssä Tainan, Vilman ja Mikon loistavasti toimiva tehotiimi suosittuja treenejä järjestämässä. Olipa keväällä tarjolla jopa monipuolinen ja hyvin valmisteltu MEJÄn nettikoulutus. Moni mäyräkoirakin on päässyt OSTYn koulutuksissa ja treeneissä tämän koiria kiinnostavat ja hyödyllisen harrastuksen alkuun.

Pudasjärven porovaarasta huolimatta Roihu valioituikin kesän ensimmäisessä kahdessa kokeessa. Roihun mummon Noran sekä Miron kanssa mejäily jätettiin AVO-ykkösten jälkeen, kun myös Noran poika Pyry aloitteli jäljestystä. Pyrystä tuli Suomen ja Ruotsin jälkivalio, eikä valoitumisen jälkeen enää Pyryn kanssa käyty MEJÄ-kokeissa ollenkaan. Nyt oli kuitenkin varattu koeviikonloppuja Roihulle ja Roihu nuuskutteli hienosti vielä muutamat lisäykköset. 

Koepöytäkirjat

Ihan rehellisesti voi sanoa, että Roihu on itseoppinut - niin laiskasti ollaan treenattu. Kun Roihu siirtyi VOI-luokkaan tuli eka katkokulmajäljellemeno niin äkkiä, että koirakko meni voittajaluokan kokeeseen katkoa treenamatta, mutta Roihu ymmärsi kyllä miten jälki selvitetään. Ongemana ovat olleet huonot makausten merkkaamiset - Roihu vaan vilkaisee (tai sitten ei)  ja meno jatkuu. Lisäksi vauhti meinaa olla liian kova ja Hannu onkin harjaantunut jaruttaja! Tämä riistaverinen, tosi innokas koira tietenkin harhautuu helposti tuoreen riistan, varsinkin porojen jäljille, mutta viime kokeissa eivät edes nenän edestä lentoon pyrähtäneet linnut ole täysin vieneet koiraa mennessään vaan Roihu on palannut ihan itse tarkistusten jälkeen taas verijäljelle. Jo ekalla vauvapentujäljellä Roihu piilotti sorkan ja niin tapahtuu treeneissä ja kokeissa vieläkin. Siikalatvan suopursuviidakon jälkeen jopa Roihu väsähti, eikä sorkkakaan sitten kiinnostanut entiseen malliin.

Alla muutama kuvamuisto Pikku-Roihun ihan ekalta pentujäljeltä heinäkuussa 2016.

Hannun ja Roihun yhteistyö toimii jälkityössä loistavasti ja koirakko onkin käynyt useissa SRVA-tehtävissä ja auttanut metsästysporukoita haavokkojen kanssa. Nyt jäljestäminen jatkuukin sitten näissä tehtävissä. 

Roihusta Suomen jäljestämisvalio 29.6.2021

Perjantai 2.7.2021 - Marja J

Roihusta Suomen jäljestämisvalio 29.6.2021

Viime kesänä käytiin Roihun kanssa vain yhdessä jälkikokeessa ja siitä tuli tulokseksi VOI2. Ensimmäinen ykköstulos tuli Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen kokeessa Iissä 25.7.2019 ja nyt ajattelin että olisipa mukana jos Roihu valioituisi OSTYn omassa kokeessa. Hannun kanssa ollaan oltu monet kerrat talkoilemassa OSTYlle jälkikoulutuksissa, epävirallisissa ja virallisissa kokeissa monenlaisissa tehtävissä. OSTYllä on ollut jo vuosia tarjolla myös MEJÄ-treeniä: teoriaa ja käytännön harjoituksia maastossa kaikille roduille. Mäyräkoiria ja omistajia onkin paljon mukana aktiivisen OSTYn toiminnassa.

Loput ykköset tulivatkin sitten nopeasti ja molemmat Pudasjärven kokeissa 13.6. ja 27.6. Onneksi kelit olivat näin alkukesällä vielä suhteellisen siedettävät koiralle ja ohjaajalle. Sääskiä, mäkäräisiä ja paarmoja kyllä oli liikaa, mutta ei onneksi poroja jotka tahtovat viedä Roihun huomion liikaa pois verijäljeltä. Roihu on aikalailla itseoppinut jäljestäjä, sillä meillä treenataan vaan ne pakolliset alkukesän mieliinpalautuksen.

Ongelmana innokkaalla Roihulla on liian kova vauhti, jota saa jarrutella ja huono makausten merkkaaminen. Hannu sai viime kokeessa erityiskiitosta taitavasta koko matkan jarruttamisesta. Roihun isä Suomen ja Ruotsin jälkivalio Pyry oli myös aikamoinen menijä jäljellä joten Hannu on saanut hyvää treeniä tässä lajissa. Roihun kanssa ollaan keskitytty enemmän käytännön jälkihommiin: kolarieläinten ja haavakkojen etsimiseen. Viimeisessä kokeessa Roihu löysikin maastosta koesorjan lisäksi kasan poron luita ja sinne unohtuneen vanhan sorkan.

MEJÄ-koe Pudasjärvi 27.6.2021

Tuomari: Niina Lukkariniemi

VOI1 41 pistettä

KOEKERTOMUS

MEJÄ-koe Pudasjärvi 13.6.2021

Tuomari: Heikki Pirhonen

VOI1 44 pistettä

KOEKERTOMUS

Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry. - Vuoden luolakoira 2019

Sunnuntai 22.11.2020 klo 15:29 - Marja J

Roihu ja virtuaalipokaali

Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry. julkisti vuoden 2019 toimintakilpailujen palkitut ja valioituneet koirat jo keväällä ja nyt viime perjantaina pidettyjen vuosikokousten jälkeen oli vuoden luolakoiraksi valitun Roihun virtuaalipokaalin aika.

Poikkeuksellinen aika on vaikuttanut monella tavalla myös koiraharrastuksiin, joten yhteistuumin sihteerin kanssa päädyttiin tähän uudenlaiseen, aineettomaan virtuaalikiertopalkintoon. Tosi kätevää ja sopii hyvin minimalisti-emännälle, joka on luopunut esineistä ja laittanut kiertoon vanhoja pokaaleja ja ruusukkeita. Harrastajaryhmissä ja esimerkiksi naapurikylän kepparikisoissa ne tuottavat tosi paljon iloa saajallen.

Roihu on käynyt luolatreeneissä ja OSTYn LUT-kokeista olivat viime vuoden tulokset.

Kiitokset jäsenten ja mäyräkoiraharrastusten huomioimisesta Jokilaaksojen Mäyräkoirat! Kiitokset palkinnon ja kirjan kuvista sihteeri Nina Joki. Kiitokset myös Oulun Seudun Terrieriyhdistykselle monipuolisesta treeni- ja koetoiminnasta. 

Kesän 2020 uutisia

Keskiviikko 16.9.2020 - Marja J

Mukavia tuloksia ja huomiota koirille ja ihmisille

Tämä monella lailla poikkeuksellinen ja yllättävä koronakevät on vaikuttanut monen ihmisen elämään ja niin myös moniin koiraharrastuksiin. Jotain on kuitenkin tapahtunut.

Roihu osallistui tänä vuonna vain Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen järjestämään MEJÄ-kokeeseen ja tulokseksi tuli saman viikon palautustreenin, kesän ainoan treenin jälkeen hienosti VOI2. Jatkamme Roihun kanssa ensi vuonna MEJÄn keinojäljellä ja toivottavasti tyttö paasee myös käytännön jäljestysommiin kuten viime syksynä.

Roihulle tuli menestystä myös oman mäyräkoirakerhon viime vuoden parhaimpien mäyräkoirien valinnassa ja Roihu sai Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry:n Vuoden paras luolakoira -tittelin.

Emäntä on toiminut aktiivisen ja myös muut rodut toimintaansa mukaan ottavan Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen infovastaavana keväästä 2016 ja talkoilijaa muistettiin nyt Vuoden 2019 ostyläinen -tittelilä yhdessä Eliisan ja Tainan kanssa. Taina on muuten vetänyt jo useana alkukesänä tosi suosittuja OSTYn MEJÄ-treenejä ja ollut mukana koejärjestelyissä. Itse olen toiminut useana vuonna emäntänä OSTYn aktiivisessa MEJÄ-porukassa emännöiden MEJÄ-tapahtumissa ja -kokeissa joka etänä tai paikan päällä.

Vaikka OSTY aikoinaan perustettin tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia eri terrieriroduille on siitä vuosien aikana kasvanut aktiivinen kaikkien rotujen koirayhdistys, jonka monipuoliseen toimintaan ovat niin jäsenet kuin kaikki muutkin tervetulleita rotuun katsomatta.

Ostyllä on eritasoista, monipuolista tarjottavaa aina pikkupentujen leikkikoulusta, arkitaitojen opettelusta ja lajien esittelyistä kokeneiden konkariharrastajien omien lajien  kursseihin, täsmäkoulutuksiin ja kokeisiin. OSTY tarjoaa harrastusmahdollisuuksia ja myös mäyräkoirille sopivaa koulutusta ja kokeita lajeina mm. LUT, MEJÄ ja VERI. OSTY tiedottaa toiminnastaan usella kanavalla kotisivuilla, somessa ja sähköpostiviesteinä niin että kaikilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada tietoa koulutuksista ja tapahtumista.

Roihun pari viimeistä MEJÄ-koetta

Maanantai 13.8.2018 klo 12:39 - Marja J

Roihu kävi Hannun ohjaamana kesäkuun alun MEJÄ-kokeen ja AVO2-tuloksen jälkeen nuuskuttelemassa vielä Ristijärvellä ja Kiimingissä. Ristijärven Ristilammella järjestettiin 29.7.2018 springerspanieleitten mestaruuskoe, johon Roihun perheen englanninspringerspanieli, jälkivalio Kessu osallistui Harrin ohjaamana. Roihu osallistui kaverina mestaruuskokeen rinnakkaiskokeeseen. Koe meni hienosti ja nyt Roihulle tuli toinen AVO1-tulos ja sen myötä siirto voittajaluokkaan.

Olin ilmoittanut Roihun myös Kiimingin kokeeseen 5.8., mutta viikko oli tosi helteinen, eikä sitten harjoiteltu Roihun kanssa ollenkaan voittajaluokan katkokulmaa. Roihu on ihan itsenäisesti hoksannut jäljestyksen perimmäisen idean ja Roihun elämän ensimmäinen katkokulmakin meni "kokeneitten" jälkikoirien tyyliin. ;) Valitettavasti Roihu oli innostunut poron hajuista jo omaa vuoroa odotellessa ja porojen tuoreet polut ja hajut veivät tytön pari kertaa hukkaan. Ei auttanut mikään muu kuin aloittaa puhtaalta jäljeltä ja loppu menikin sitten tosi hvyin. Tulokseksi ensimmäiseltä VOI-jäljeltä hienosti kuitenkin VOI3.

Olin ilmoittanut Roihun myös heinäkuulle kokeeseen, mutta onneksi ei päästy mukaan! Muutamat viikot olivat läkähdyttävän kuumat, eikä kenenkään, ei koiran, eikä ihmisen terveydelle ja jaksamiselle tee hyvää rasittaa itseään tappokeleissä! Mietin jo, että jos Roihu saa koepaikan, kieltäydyn ottamasta sitä vastaan eläinsuojelullisista syistä, koiran hyvinvointia ja ohjaajankin jaksamista ajatellen. Ristijärvellä Roihu pääsi aloittamaan aamulla, jolloin lämpätila oli vain +16 ja elokuun alussa kelit olivat onneksi viilentyneet jo kohtuullisiksi.

Ilmeisesti MEJÄ-kokeita ei ole poikkeuksellisten sääolosuhteitten vuoksi kokonaan peruttu, mutta alkamistajankohtaa on siirretty yön ja aamuyön viileimpiin tunteihin. Tämäkään ei ole tasapuolista kaikkia osallistujia kohtaan. Osa koirista pääsee tehtäväänsä viileään aikaa, osa taas tekee kokeensa lähes 30 asteen helteessä. Varsinainen koesuoritus on lyhyt, sen koira kyllä kestää vaikka läähätyksen ja hengityksen kautta toimiva kehon viilennys ei koiran nuuskiessa kunnolla toimikaan. Myös kuivuus teki suorituksen vaativammaksi. Mutta koepäiviin sisältyy myös paljon odottelua helteessä ja kuumassa autossa, joten sopivat olosuhteet, tuuletus ja viilennys vaativat erityisjärjestelyjä.

Aika ristiriitaiselta on tuntunut, kun Suomen Kennelliitto ja eläinsuojelujärjestöt ovat pitkin kesää varoittaneet koirien omistajia poikkeuksellisen kovista helteistä, kehottaneet lepoon, antaneet viilennysneuvoja ja kaikesta huolimatta erilaisia koirakokeita kuitenkin järjestetään. Harrastuspalstoilla on keskitytty lähinnä antamaan neuvoja nesteytykseen ja viilennykseen, mutta ne perimmäiset kysymykset koiran hyvinvoinnista ovat jääneet sivuseikoiksi. Suomen Kennelliitolla on koeohjeissa suositus, joissa lämpötilarajat koiratapahtumissa ovat +20/-20. Ainakin LUT-kokeita on peruttu kovien helteiden takia.

Mikään harrastus ei saisi olla niin fanaattista ja kilpailuhenkistä, että koiran terveys ja hyvinvointi jätetään toissijaiseksi. Kysymys on viime kädessä kuitenkin ihmisen omasta kilpailuvietistä ja vastuu koiran hyvinvoinnista on aina koiran omistajalla. Koiran jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin pitäisi aina olla se tärkein juttu harrastetaanpa sen kanssa mitä tahansa.

Roihun toinen MEJÄ-koe

Maanantai 4.6.2018 klo 9:14 - Marja J

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Takki päälle - vai ei?

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään aina ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.

Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Ja vaatteen pitää suojata myös nartun nisät ja uroksen kivekset nirhaumilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Rokkityttö Roihu jänismetsällä

Tiistai 21.11.2017 - Hannu P

                                                            Kuva: Hannu Pietiläinen

Roihu pääsi jänisjahtiin sunnuntaina 19.11. Valitettavasti aamusta alkanut lumisade peitti yölliset ja vanhemmat jäljet, eikä homma oikein meinannut ensin sujua. Lyhyttä hakulenkkiä ja hyvää yritystä oli, mutta jänistä ei saatu liikkeelle. Vasta iltapäivän puolella Roihu lähti ilmeisesti karkkojäniksen jäljelle ja otti sen nopeasti ylös. Ajo eteni sujuvasti ja Roihu selvitti pari hukkaakin. Ajo jatkui ja pupu tuli vauhdilla passiin ja Roihun Harri-isännän kaatolaukaus pysäytti sen matkan. Roihulla oli lyhyt hukka, jonka jälkeen ajo jatkui kaadolle.  

Roihu ihmetteli vähän, että mikä ihmeen karvaotus täältä jäljen päästä löytyykään. Viime syksynä Roihulla oli pari lyhyttä ajoa, mutta eipä ollut aikaisemmin päässyt jänikseen kunnolla tutustumaan. Tämä jänisajo kesti puolisen tuntia. Roihu on innokas ja hyvin riistaverinen, joten tytön kanssa on mukava jatkaa treenaamista ja metsästystä.

Tehdään tästä Roihun ekasta jäniksestä oikein juhla-ateria ja nautiskellaan porukalla pitkällä kaavalla. (Emännän huomioita)

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Keskiviikko 23.8.2017 klo 12:53 - Marja J

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Pohjois-Suomen Rottweileryhdistyksen Pohjois-Suomen alaosaston järjestämä koe oli Iissä keskuspaikkana Pohjois-Iin Eränkävijöiden maja, joten ihan lähellä oltiin, meiltä meni ajomatkaan vajaa tunti.

Hannu hoiti raskaimmat työt: oli lauantain tekemässä jälkiä, yhtä AVO- ja yhtä VOI-jälkeä, sunnuntaina sitten ohjaamassa Roihua jäljellä, odottelun jälkeen opastamassa tekemällään AVO-jäljellä ja purkamassa sitten vielä jäljeltä merkit. Minä olin perinteisesti vain huoltojoukoissa. Roihu tuli meille jo torstaina ja hoitelin viikon lopulla koekoiran ruokahuollon, boostauksen ja palautuksen ja pidin hänelle seuraa pitkän, pitkän odottelun aikana autossa. Kuunneltiin rauhoittavaa klassista musiikkia.

Kokeessa oli 12 koiraa: fieldspanieli, sk.kettuterrieri, enkkusprinkku, 3 labradorinnoutajaa, ruotsin- ja suomenlapinkoira, lk. italianajokoira, yksi karkkarimäyräkoira ja olipas siellä yksi rotikkakin.

Koe alkoi klo 8 ja kun siirryttiin ulos laukauksensietotestiin, kaikki 12 koiraa olivat innoissaan. Niin oli myös Roihu! Mietin, että mitähän tästä oikein tulee, kun tyttö oli niin vilkkaalla tuulella. Kun laukauksensietotestissä pamahti, Roihu odotti paikoillaan kuin vanha tekijä, häntä vaan vispasi innosta varvikossa. Päivä oli pitkä, mutta Roihu odotti autossa tosi nätisti ja rauhallisesti, lepäili häkissään kaikessa rauhassa. Hyvä kun koira osaa ottaa rennosti, eikä turhia stressaa tai hötkyile! Sitten kun ollaan oikeilla asioilla ja pitää toimia, niin sitten kyllä löytyy sopivasti intoa ja virtaa.

Olin pitkästä aikaa mukana koepaikalla ja olipas kyllä leppoisan mukava tunnelma, hyvin ja sujuvasti hoidetut järjestelyt ja aivan erinomaiset tarjoilut koko päivän! Kyllä olisi mukava päästä tuonne toistekin. Koeviikonloppu on kaikin puoli rankka, joten tulos on kyllä mukava tuliainen. Roihu tuli meille vielä muutamaksi päiväksi palautumaan - on tämä kyllä niin mukava tyttö!

Kiitokset kennelpoika Hannulle jälkien teosta ja ohjaamisesta.
Kiitokset Kastehelmi ja Harri Roihun treenaamisesta. Nyt kuono kohti uusia jälkiä!

Kuvia Roihusta instagramissa @joenpenkankennel: #roihuthedachshund

Ihanat tyttäret Joenpenkalla!

Sunnuntai 26.2.2017 klo 17:05 - Marja J

Meillä on ollut viime aikoina aika hiljaista ja rauhallista Joenpenkan Wanhan Emännän Noran syyskuisen kuoleman jälkeen Pyryn kanssa, mutta onneksi ihanat kasvattitytöt ja Joenpenkan Musu-Miniä ovat käyneet meitä ilahduttamassa.

Roihu oli meillä viikon vuodenvaihteessa ja tulipa niin Nora-mummon pentuajat mieleen Roihun kanssa.

Musu-Miniä oli meillä tammikuun lopulla viikonlopun yökylässä ja Musu pääsi taas leikkimään tutuilla leluilla. Musu testasi kaikki koirien lelut ennen pennuille antamista ja kaikki eivät läpäisseet näitä vaativia testejä. Nämä lelut olivat parhaimmat ja kestävimmät.

Helmikuun alussa Iira oli meillä viikon perinteisellä lomasella, kun kotiväki oli reissussa. Iira on ollut meillä pentukodissaan hoidossa aivan pikkupennusta asti muutaman kerran vuodessa. Viime kevät jäi väliin, kun meillä oli silloin omat pentuhommat Musun kanssa meneillään.

Joenpenkkalaisten näyttelyvuosi 2016

Maanantai 19.12.2016 - Marja J

Tälle sivulle kootaan kaikki vuoden näyttelyuutiset niin virallisista näyttelyistä kuin mätsäreistäkin.

Jotta näyttelyarviostelut avautuisivat, kannattaa perehtyä hyvin mäyräkoiran rotumääritelmään, anatomiaan ja näyttelyterminologiaan.

Lisää tietoa näyttelyarvostelujen tulkintaan löytyy täältä.

Kiitokset harrastamisesta Joenpenkan kasvattien kanssa. Näyttelytulokset, kuvat ja arvostelut ovat tervetulleita kotisivuille!

ROIHU - Joenpenkan Oona-Onnenapila

Helsinki Voittaja, Puppy Show, Helsinki 10.12.2016

Tuomari: Helin Tenson

Pennut 7 - 9 kk

Helsinki Winner, Puppy Show 11.12.2016

Tuomari: Marjo Nygård

Pennut 7 - 9 kk

Meillä oli mukava reissu messariin ja myös Roihun "isoveli" englanninspringerspanieli Kessu esiintyi molempina päivinä. Suurkiitokset Kastehelmi Roihun treenaamisesta ja handlaamisesta näyttelyssä, meni kyllä hienosti! Kepo Harrille kiitokset turvallisesta kyydistä mennen tullen.

Siikajoki, pentunäyttely 10.9.2016

Tuomari: Anita Al-Bachy

Pennut 5 - alle 7 kk

ROIHU - Joenpenkan Oona-Onnenapila

• PN1 KP ROP RYP2

5 kk erinomaisella asenteella esiintyvä kaunislinjainen narttupentu. Hyvä purenta. Oik. päänlinjat. Vielä hieman korkea kallo. Tummat silmät. Hyvät korvat. Riittävä kaula. Hyvä säkä ja selkä. Hyvän muotoinen ja pituinen rintakehä. Lupaava köli. Hyvä luustoiset oik. kulmautuneet raajat. Hieman ylöskiinnittynyt häntä. Vielä pentulöysät etuliikkeet. Oik. karvanlaatu.

POKE - Joenpenkan Orvo-Onnenkäpälä

• PU1

7 kk (huom. kirjoitusvirhe!) vanha, vahva, vilkas pentu. Oik. päänlinjat, hyvä purenta, tummat silmät, hyvät korvat. Sopiva kaula. Hyvä säkä. Selkä voisi olla tiiviimpi. Oik. rintakehän pituus ja syvyys. Erinomainen köli. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvät käpälät. Hyvä häntä myös liikkeessä. Liikkuu hyvällä askelmitalla. Pennun tulisi olla tiiviimmässä ja kuivemmassa kunnossa, jotta selkälinja tiivistyisi. Hyvä karvanlaatu.

OSSI - Joenpenkan Otra-Onnenpoika

• PU2

5 kk, oik. päänlinjat. Hyvä purenta, vahvat hampaat. Tummat silmät. Hyvät korvat. Hyvä kaula, säkä ja  selkä. Aavistuksen lyhyt rintakehä. Lupaava köli. Vahva luusto. Sääri voisi olla pidempi. Hyvät käpälät. Hyvä häntä myös liikkeessä. Erinomainen karvankarkeus. Liikkuu yhdenmukaisesti sopivalla askelpituudella.

Pennut olivat täyttäneet 5 kuukautta vain pari päivää aikaisemmin, mutta kaikki olivat ehtineet jo treenata kehäkäyttäytymistä, pöydällä seisomista ja hampaiden näyttämistä. Osa oli ehtinyt käymään jo näyttelyharjoituksissakin ja kehäjuttuja treenattiin vähän myös pienimuotoisessa pentutapaamisessa Joenpenkalla. Kaikki olivat pentumaisen vallattomia ja tuomari kiinnosti ehkä enemmän kuin nätisti seisominen pöydällä. Esiintyminen meni kuitenkin tosi mallikkasti vasta-alkajilta ja arvostelut olivat erittäin hyvät.

Tästä on tosi mukava jatkaa harrastamista! Lämpimät onnittelut ja kiitokset pentujen omistajille Kastehelmelle, Mirkalle ja Marialle!

ELMERI - Joenpenkan Iskevä-Ippo

KV Rovaniemi, 18.6.2016, EEROLA PÄIVI

• VAL EH VAK2