Roihu kävi Hannun ohjaamana kesäkuun alun MEJÄ-kokeen ja AVO2-tuloksen jälkeen nuuskuttelemassa vielä Ristijärvellä ja Kiimingissä. Ristijärven Ristilammella järjestettiin 29.7.2018 springerspanieleitten mestaruuskoe, johon Roihun perheen englanninspringerspanieli, jälkivalio Kessu osallistui Harrin ohjaamana. Roihu osallistui kaverina mestaruuskokeen rinnakkaiskokeeseen. Koe meni hienosti ja nyt Roihulle tuli toinen AVO1-tulos ja sen myötä siirto voittajaluokkaan.
Olin ilmoittanut Roihun myös Kiimingin kokeeseen 5.8., mutta viikko oli tosi helteinen, eikä sitten harjoiteltu Roihun kanssa ollenkaan voittajaluokan katkokulmaa. Roihu on ihan itsenäisesti hoksannut jäljestyksen perimmäisen idean ja Roihun elämän ensimmäinen katkokulmakin meni "kokeneitten" jälkikoirien tyyliin. ;) Valitettavasti Roihu oli innostunut poron hajuista jo omaa vuoroa odotellessa ja porojen tuoreet polut ja hajut veivät tytön pari kertaa hukkaan. Ei auttanut mikään muu kuin aloittaa puhtaalta jäljeltä ja loppu menikin sitten tosi hvyin. Tulokseksi ensimmäiseltä VOI-jäljeltä hienosti kuitenkin VOI3.
Olin ilmoittanut Roihun myös heinäkuulle kokeeseen, mutta onneksi ei päästy mukaan! Muutamat viikot olivat läkähdyttävän kuumat, eikä kenenkään, ei koiran, eikä ihmisen terveydelle ja jaksamiselle tee hyvää rasittaa itseään tappokeleissä! Mietin jo, että jos Roihu saa koepaikan, kieltäydyn ottamasta sitä vastaan eläinsuojelullisista syistä, koiran hyvinvointia ja ohjaajankin jaksamista ajatellen. Ristijärvellä Roihu pääsi aloittamaan aamulla, jolloin lämpätila oli vain +16 ja elokuun alussa kelit olivat onneksi viilentyneet jo kohtuullisiksi.
Ilmeisesti MEJÄ-kokeita ei ole poikkeuksellisten sääolosuhteitten vuoksi kokonaan peruttu, mutta alkamistajankohtaa on siirretty yön ja aamuyön viileimpiin tunteihin. Tämäkään ei ole tasapuolista kaikkia osallistujia kohtaan. Osa koirista pääsee tehtäväänsä viileään aikaa, osa taas tekee kokeensa lähes 30 asteen helteessä. Varsinainen koesuoritus on lyhyt, sen koira kyllä kestää vaikka läähätyksen ja hengityksen kautta toimiva kehon viilennys ei koiran nuuskiessa kunnolla toimikaan. Myös kuivuus teki suorituksen vaativammaksi. Mutta koepäiviin sisältyy myös paljon odottelua helteessä ja kuumassa autossa, joten sopivat olosuhteet, tuuletus ja viilennys vaativat erityisjärjestelyjä.
Aika ristiriitaiselta on tuntunut, kun Suomen Kennelliitto ja eläinsuojelujärjestöt ovat pitkin kesää varoittaneet koirien omistajia poikkeuksellisen kovista helteistä, kehottaneet lepoon, antaneet viilennysneuvoja ja kaikesta huolimatta erilaisia koirakokeita kuitenkin järjestetään. Harrastuspalstoilla on keskitytty lähinnä antamaan neuvoja nesteytykseen ja viilennykseen, mutta ne perimmäiset kysymykset koiran hyvinvoinnista ovat jääneet sivuseikoiksi. Suomen Kennelliitolla on koeohjeissa suositus, joissa lämpötilarajat koiratapahtumissa ovat +20/-20. Ainakin LUT-kokeita on peruttu kovien helteiden takia.
Mikään harrastus ei saisi olla niin fanaattista ja kilpailuhenkistä, että koiran terveys ja hyvinvointi jätetään toissijaiseksi. Kysymys on viime kädessä kuitenkin ihmisen omasta kilpailuvietistä ja vastuu koiran hyvinvoinnista on aina koiran omistajalla. Koiran jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin pitäisi aina olla se tärkein juttu harrastetaanpa sen kanssa mitä tahansa.
