Rokkityttö Roihu jänismetsällä

Tiistai 21.11.2017 - Hannu P

                                                            Kuva: Hannu Pietiläinen

Roihu pääsi jänisjahtiin sunnuntaina 19.11. Valitettavasti aamusta alkanut lumisade peitti yölliset ja vanhemmat jäljet, eikä homma oikein meinannut ensin sujua. Lyhyttä hakulenkkiä ja hyvää yritystä oli, mutta jänistä ei saatu liikkeelle. Vasta iltapäivän puolella Roihu lähti ilmeisesti karkkojäniksen jäljelle ja otti sen nopeasti ylös. Ajo eteni sujuvasti ja Roihu selvitti pari hukkaakin. Ajo jatkui ja pupu tuli vauhdilla passiin ja Roihun Harri-isännän kaatolaukaus pysäytti sen matkan. Roihulla oli lyhyt hukka, jonka jälkeen ajo jatkui kaadolle.  

Roihu ihmetteli vähän, että mikä ihmeen karvaotus täältä jäljen päästä löytyykään. Viime syksynä Roihulla oli pari lyhyttä ajoa, mutta eipä ollut aikaisemmin päässyt jänikseen kunnolla tutustumaan. Tämä jänisajo kesti puolisen tuntia. Roihu on innokas ja hyvin riistaverinen, joten tytön kanssa on mukava jatkaa treenaamista ja metsästystä.

Tehdään tästä Roihun ekasta jäniksestä oikein juhla-ateria ja nautiskellaan porukalla pitkällä kaavalla. (Emännän huomioita)

Joenpenkkalaisten jahtikausi 2016 - 2017

Sunnuntai 26.2.2017 - Marja J

On aina mukava seurata miten mäyräkoira opettelee toimimaan metsällä, oppii käyttämään luontaisia taitojaan metsästystilanteessa ja toimimaan toivotulla tavalla riistan kanssa.

Yhteiset antoisat reissut koirien kanssa ovat tärkeitä, yhteistyö ja yhdessäolo oman koiran kanssa. Ei se saalis ole aina pääasia, vaikka onnistuneet osumatkin ilahduttavat.

Muitakin kiinnostavat erilaiset jahti- ja jäljestystarinat ja tapausselostukset kuvineen ovat edelleenkin toivottuja ja tervetulleita!

Lämmin kiitos kuvista ja jahtijutuista!

Joenpenkkalaisten vanhemmat jahtitarinat kaudelta 2013 - 2016 löytyvät nyt palkista ERÄJUTUT

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) viimeisimmät kuulumiset 19.2.2017

Todellinen metsästyksen Monitoimimäykky-Eeti on päässyt taas kauriita ajelemaan useaan kertaan ja kaatojakin on tullut. Supinpyynnissä Eeti on jatkanut entiseen tehokkaaseen tahtiin. Vanhemmalla iällä Eetiin on tullut entistä enemmän sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, eikä ole harvinaista, että Eeti jaksaa puurtaa luolastossa jopa 10 tuntia. Ilman Eetin sitkeyttä, moni supi olisi kuulemma jäänyt kokonaan saamatta. Perheen toinen koira Eetiä paljon nuorempi Piitu pärjää kyllä jo hyvin mäyrän kanssa, mutta vielä ei sitkeys riitä niin pitkään puurtaa kuin Eetillä.

Eetillä on Tonin laskujen mukaan pyydetty nyt jo yli 100 supia ja koira on edelleen hyvässä iskussa ja fyysisessä kunnossa. Onneksi Toni on taitava ja kokenut luolapyynnissä ja osaa arvioida hyvin tilanteet myös koiran terveyden kannalta. Eeti on innokas ja taitava koira, joka ei turhaan anna revityttää itseään.

Kiitos taas mukavista terveisistä - Olette kyllä aivan loistava parivaljakko Toni ja Eeti!

O-veljesten Oivan ja Aatun jahtiuutisia

Oiva (Joenpenkan Innokas-Iikku) on osoittanut erinomaisia riistataipumuksia heti ensimmäisestä syksystään lähtien ja pojan kanssa onkin käyty paljon metsällä. Oivan Ville-isännältä tuli 18.9. jahtiuutisia ja kuva Oivan tämän syksyn neljännestä ammutusta jäniksestä.

Jahtivuosi on lähtenyt Oivalla taas hyvin vauhtiin! Onnistuneita metsäreissuja jatkossakin Oivalle ja jahtikavereille!

Myös Oivan veli Aatu (Joenpenkan Iso-Iiro) toimii hyvin metsällä niin ajossa kuin jälkitöissäkin. Aatun emännälltä Tiialta tuli kuva ja terveiset Aatun jälkihommista, missä Aatu oli jäljestänyt onnistuneesti osuman saaneen metsäkauriin.

Kiitokset terveisistä ja mukavaa ja puuhakasta jahtisyksyä myös Aatulle ja jahtikavereille!

Joenpenkkalaisten jahtikausi 2015 - 2016

Maanantai 21.12.2015 - Marja J

On aina mukava seurata miten mäyräkoira opettelee toimimaan metsällä, oppii käyttämään luontaisia taitojaan metsästystilanteessa ja toimimaan toivotulla tavalla riistan kanssa.

Yhteiset antoisat reissut koirien kanssa ovat tärkeitä, eikä se saalis ole aina pääasia, vaikka onnistuneet osumatkin ilahduttavat.

Muitakin kiinnostavat erilaiset jahti- ja jäljestystarinat ja tapausselostukset kuvineen ovat edelleenkin toivottuja ja tervetulleita!

Lämmin kiitos kuvista ja jahtijutuista!

Joenpenkkalaisten vanhemmat jahtitarinat kaudelta 2013 - 2015 löytyvät nyt palkista ERÄJUTUT

Sunnuntai 20.12.2015 - Musun (CurlyCo Where Is My Fox) työskentelystä supi eräksi

Musu pääsi ajohommien välillä luolillekin, kun Musu ja Jarmo-isäntä saivat kutsun  supiluolalle. Parin tunnin työskentelyn ja kaivuuhommien päätteeksi supi oli saatu maan pinnalle ja eräksi.

Päivälleen vuosi sitten Musu työskenteli tehokkaasti myös ketun luolassa. Onkohan tämä joku Musun joulunalusperinne?

Veljesten Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) ja Empun (Joenpenkan Empivä-Emppu) jahtiterveiset marraskuulta

Toni läheti terveisiä Keski-Suomesta 22.11.2015

Eetille (Joenpenkan Etevä-Eeti) oli saatu eräksi Kalmarissa viikonlopun 22. – 23.11. aikana kaksi kettua – toinen ladon alta ja toinen ajosta. Piitu-siskokin oli päässyt ladon alle ketun hajua haistelemaan.

Ajot tuntuvat sujuvan hyvin ja monipuolisella Eetillä onkin ollut kysyntää lähialueen kauris- ja peurajahteihin.

Tässä Empun Esko-isännän terveisiä: Emppu syksymmällä kaivuhommissa ja jahtipuuhissa viime viikolla.

Velipoika Emppu (Joenpenkan Empivä-Emppu) on kunnostautunut kesän ja lauhan syksyn akana lempipuuhissaan eli myyrän kaivussa (tullut ilmeisesti Nora-emäänsä).

Nyt jahtikaudella Emppu on päässyt taas myös kunnon jahtiin ja viime viikolla tuli jäniskin kaadettu Empun ajoon.

Tonin ja Eetin terveiset Keski-Suomesta 3.10.2015

Eeti (Joenpenkan Etevä-Eeti) oli päässyt taas Toni-isäntänsä kanssa naapuripitäjään peurajahtiin. Eeti pääsikin ajamaan peuraa, mutta ajo jäi tällä kertaa lyhyeksi, eikä jälkeä enää löytynyt. Täällä reissulla Eetille saatiin kuitenkin varma kaurisajo ja kauris eräksi.

Eeti ja kauris.

Seuraavana viikonloppuna eli lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Toni pääsikin sitten ampumaan peuran Eetin ajosta. Lauantaina aamulla Eetillä oli ollut tunnin ajo, mutta toisella lenkillä ei ajettavaa löytynyt. Myöhemmin päivällä Toni ja Eeti saivat kutsun tuoreille jäljille ja noin 20 minuutin ajon jälkeen saatiin Eetille peurakaato.

Eeti ja peura.

Eetin ”Pikkusisko” karkkari Piitukin on jo päässyt metsäreissuille ja päässyt myös noutohommiin, pari sorsaa ja haapana on jo haettu isännälle ja syttöjä haettu myös luolahommiin.

Kiitokset kuvista ja terveisistä! Mukavaa jatkoa hyvin alkaneelle jahtikaudelle Eetin ja Piitun kanssa!

Joenpenkkalaisten jahtikausi 2014 - 2015

Tiistai 3.3.2015 - Marja J

On aina mukava seurata miten mäyräkoira opettelee toimimaan metsällä ja oppii käyttämään luontaisia taitojaan metsästystilanteessa ja toimimaan toivotulla tavalla riistan kanssa.

Yhteiset antoisat reissut koirien kanssa ovat tärkeitä eikä se saalis ole aina pääasia, vaikka onnistuneet osumatkin ilahduttavat.

Muitakin kiinnostavat erilaiset jahti- ja jäljestystarinat ja tapausselostukset kuvineen ovat edelleenkin toivottuja ja tervetulleita!

Joenpenkkalaisten vanhemmat jahtitarinat kaudelta 2013 - 2014 löytyvät nyt palkista ERÄJUTUT

2.3.2015 - Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) helmikuisia kuulumisia

Tuli terveisiä Eetin isännältä Tonilta. Eeti on saanut kaverin, kun taloon muutti kk.mäykky Piitu. Piitukin on jo käynyt vähän nuuskuttelemassa supin ja ketun jälkiä.

Eeti on päässyt taas jahtiin ja Kivijärveltä oli saatu helmikuun viimeisenä päivänä eräksi kaksi supia ja homma jatkuu. Eeti pääsi mukaan myös syksyn peurajahtiin ja kovasti oli tullut kehuja. Ja vaikka ajoista ei nyt saalista tullutkaan, saivat Eeti ja Toni kutsun myös tulevalle jahtikaudelle. 

Vuoden alun kuulumiset Tonilta ja Eetiltä (Joenpenkan Etevä-Eeti)

Uusi vuosi on alkanut metsästyksen merkeissä Keski-Suomessa. 4.1. Eetiltä saatiin kaksi supia isosta kantokasasta. Rallia oli kestänyt kolme tuntia, ennen kuin turrikat oli saatu  pois.

6.1. Eeti oli päässyt taas Kivijärvelle peurajahtiin, mutta peuroja ei oltu saatu eräksi. Eeti oli kuitenkin ajanut niitä sitkeästi yhteensä kolme tuntia. Keski-Suomessakin lumikelit alkavat olla mäyräkoiralle jo aika hankalat.

Lauantai 20.12.2014 - Musun (CurlyCo Where Is My Fox) työskentelystä kettu eräksi

Ajoporukka oli Siikalatvalla jahdissa ja nuori ajokoira oli merkannut ketun luolan. Musulla  on jo vähän kokemusta koeputkilta, mutta tämä kerta oli ensimmäinen luonnonluolilla. Musu oli työskennellyt sitkeästi yli kaksi tuntia ja kettu saatiin viimein eräksi. Nyt tuli luomuharjoitus myös tulevaan A-kokeeseen, jossa koiran on ensin kaivettava itsensä hiekkaesteen läpi.

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) loka-marraskuun kuulumisia

Tonilta tuli Eetin viimeaikojen kuulumisia. Eeti oli kunnostautunut taas monipuolisesti ja eräksi oli saatu muutama supi, kettuja niin ajosta kuin luoliltakin. Eeti oli päässyt myös peura-ajoon. Eeti on kunnon luolakoira, ja työskentelypaikan olosuhteet näkyvät myös koirassa.:)

Lauantai 22.11.2014 - Musu ja Emppu kaurisjahdissa Muhoksella

Hannu Pietiläinen

Emppu (Joenpenkan Empivä-Emppu) ja Musu (CurlyCo Where Is My Fox) osallistuivat perinteiseen Laitasaaren kaurisjahtiin Muhoksella. Emppu oli mukana jo viime vuonna ja nyt pääsi Musukin mukaan. Porukka jakaantui kahdelle alueelle ja molemmat koirat olivat omilla työmaillaan. Emppu ajeli alkuun rusakkoa ja Musu metsäjänistä, kunnes saatiin tieto tuoreista kauriin jäljistä. Musu otti neljä kaurista ajoon ja noin tunnin ajon jälkeen Emppu jatkoi hommaa. Kaatoa ei nyt saatu, mutta moni passimies sai näköhavainnon kauriista. Ehkäpä Emppu ja Musu pääsevät ensi vuonnakin taas näyttämään miten mäyräkoira toimii kaurismetsällä.

Viikonloppu 15. - 16.11.2014 - Musu ja suomenajurit ajoharjoituksissa

Hannu Pietiläinen

Nellin (Joenpenkan Eloisa-Ella) jahtikuulumisia Ivalosta

Emman (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) ja Elmerin (Joenpenkan Iskevä-Ippo) jahtikuulumisia

Kuva kopioitu Facebookista, Joenpenkan kennelin ryhmästä.

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) syyskuun kuulumisia

Eetikin on päässyt taas jahtihommiin ja jatkaa ajohommia sekä pienpetojen pyyntiä entiseen, tehokkaaseen tyyliinsä.

Eiköhän taas saada Eetinkin kuulumisia.

Empun kettujahti 3.9.2014

Empun (Joenpenkan Empivä-Emppu) isäntä Esko kirjoitti taas lupsakkaan tyyliinsä Empun jahtihommista

Musu ja kaverit ajoharjoituksissa

Keskiviikko 19.11.2014 klo 11.30 - Hannu P

Rantsilassa asuvat mäyräkoira Musu sekä suomenajokoirat Metku ja Karu kävivät viikonloppuvisiitillä Limingassa. Tarkoitus oli saada ajokokemusta ja harjoitusta jänisten kanssa. Rantsilan seudulla susitilanne on ollut huolestuttava ja ilman lumipeitettä ei ole tietoa niiden liikkeistä. Koirien laskeminen ajoon on ollut riskialtista ja niinpä sovittiin, että koirat voivat tulla vierasmetsälle Liminkaan.

Lauantaina 15.11. totuteltiin nuorempien Musun ja Metkun kanssa uusiin maisemiin eivätkä ajot oikein meinanneet sujua. Vanhempi herra Karu teki pitkän haun, mutta ajo jäi tällä kertaa konkariltakin saamatta.

Sunnuntaina 16.11. olikin pikkuisen lunta maassa ja jäniksen jälki näkyi ojien pohjalla jään päällä sekä tien pinnalla. Keli oli hyvä ja heti aamulla Metku tekikin ylösoton ja ajoi komeasti vitivalkoista jänistä ensikertalaiselle hyvän tovin.

Musu jatkoi saman jäniksen jäljellä, kun ensin oli löytänyt tiheässä kuusikossa piilotelleen puppelin. Ajo kesti parikymmentä minuuttia kunnes hukka hiljensi koiran. Hiljaisuutta kesti jonkin aikaa, mutta sitten alkoikin kiivas ja matalaääninen paikallaan pysyvä haukku, jota luulimme ensin supihaukuksi. Lähettyville päästyämme haukku muuttui kiivaaksi ajohaukuksi, joka loppui lyhyen ajon päätteeksi. Ihmettelimme kovasti mistä oli kyse, mutta kun löysimme jäljet maastosta, niin selvisi, että Musu ja nuori, pienikokoinen ilves olivat kohdanneet toisensa tiheässä risukossa. Kauempana kuulunut toinen ajo oli ilmeisesti karkottanut ilveksen meidän suuntaan.

Musun haukusta oli helppo tunnistaa tapahtuman vaiheet. Jänisajo oli tiheää, korkeaäänistä ja hyvin kuuluvaa. Ilveshaukku taas oli matalaa, murahtelevaa ja kiivasta kuten haukku keinoluolilla ketun kanssa.

Lopulta Karukin pääsi saman jäniksen jäljelle ja ajoi pitkään jänistä pienellä alueella, joka alkoi olla jo täynnä koirien, miesten ja jäniksen jälkiä. Metsätiellä ajoa kuunnellessamme tielle ilmestyi jokin eläin melko kauas, emmekä heti tunnistaneet sitä. Ilvekseltä se alkuun näytti kohti tullessaan, mutta kääntyessään näkyi pitkä häntä ja kettuhan se oli, mutta todella pitkäjalkainen ja isokokoinen. Kettu kulki tien yli ja jatkoi kohti Karun ajoa. Ihmettelimme sen rohkeutta kun se oli kulkenut aivan auton ja savuavan nuotion vierestä ja jatkoi kohti koiran ajoa.

Tapahtumarikas päivä ja kokemuksia tuli sekä koirille että miehille. Seuraavalla kerralla otetaan ehkä pyssytkin mukaan.

Ehkäpä seuraavalla kerralla otetaan myös kamerat mukaan.... (Toim. huom.)

Joenpenkkalaisten jahtikausi 2013 - 2014

Maanantai 3.3.2014 - Marja J

Jahtikuvat (myös ilman saalista) tarinoiden ja tapausselostusten kera ovat tervetulleita! Eihän saalis ole se pääasia, vaan mukavat yhteiset reissut koiran kanssa - se millä tavalla mäyräkoira osaa käyttää taitojaan, toimia metsästystilanteessa ja riistan kanssa.

Lauantai 1.3.2014

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) ensimmäinen mäyrä.

Toni kertoo: "Hienosti Eeti kaivoi mäyrän perässä tulppaa auki noin 2 metriä ja sitten mäyrä jäi peräpesään mistä saatiin turrikka pois. Eeti ei saanut osumia ollenkaan vaan taitavasti painosti mäyrää puolen metrin päästä, välillä kävi vähän lähempää härkkimässä."

Keskiviikko 19.2.2014

Tonilta tuli viimeisimmät jahtiuutiset ja kuva keskiviikolta 19.2.

"Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) kanssa pidettiin parin viikon loma, kelit suosi meitä ja saatiin vähän saalistakin viisi supia kolme kettua ja näätä.

Eetillä saatiin 4 supia ja kettu. Kettuja oli tänä vuonna paljon, ajosta meni reikiin useampikin kettu, mutta paikat oli niin pahoja ettei uskaltanut laittaa koiraa. Täällä meinaa hankaloittaa se kun joka paikka on täynnä isoja kivikoita, maareiät on hakusessa."

Lauantai 25.1.2014

Eetin (joenpenkan Etevä-Eeti) oli päässyt peurajahtiin naapuripitäjään, tässä Tonin juttua viime lauantain jahtipäivästä.

Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta Eeti oli ottanut tunnin haun jälkeen 1,5 tunnin ajon. Eeti oli ajanut peuran melkein kolmen passimiehen syliin, mutta kaatoa ei ollut tullut tällä kertaa. Jahdin lopussa Eeti ajeli peuran jälkeen vielä aikansa jänistä.

Tulistelun jälkeen porukka vaihtoi paikkaa ja Toni lähti Eetin kanssa tutkimaan metsään vanhoja peuran polkuja

"Kohta tuli soitto, että peurat olivat metsikön toisessa laidassa. Puolessa välin huomasin, että Eetin panta oli jäänyt autoon ja samassa alkoi ajo. Eeti löyti tuoreet jäniksen jäljet ja alkoi ajamaan niitä pari sataa metriä ennen peuroja.

Pari tuntia siinä vierähti jäniksen perässä ennen kuin sain mäykyn kiinni, mutta sitten oli jo jalat niin rikki ja poika sipissä että ajot loppui siihen. Pimeäkin alkoi painaa päälle... Nyt ollaan toipilaana, kun tassun pohjat ovat kipeät."

Mukava, että Eräkoira-Eeti pääsee monipuolisesti jahtiin ja koirakko saa kutsuja ajoon.

Lauantai 11.1.2014

Tonin juttua Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) supijahdista.

"Lauantaina käytiin vanhoilla mäyrän pesillä, paikka on tosi laaja ja syvä, mutta pehmeää kaivaa. Eeti löyti supit nopeasti, mutta tutka näytti 3,5 metriä syvyyttä. Aikamme odotettiin alkaako supit liikkumaan, mutta Eeti piti supit peräpesässä. Saihan siinä lapiota heiluttaa muutaman tunnin, viimein kun tutka näytti 80 cm etäisyyttä niin Eeti lopetti haukkumisen, ralli alkoi. Toinen supi pääsi Eetin ohi ja vaihtoi paikkaa.

Ehdin juosta vanhaan kaivettuun luukkuun mistä pääsin supia ampumaan ja Eeti perässä. Osuma ei ollut niin tarkka vaan supi juoksi edellä ja Eeti perässä. Tällä kertaa tutka näytti 3,1 metriä. Enää ei ollut miehissä puhtia kaivaa vaan jäätin odottamaan... Haukku kuului hyvin valmiiksi kaivetuista vanhoista peräpesistä. Eeti otti siinä neljän tunnin erän ja tuli ulos, nenässä tosi pieni vekki.... Supi jäi todennäköisesti raatona maan alle eikä mäykkyä jaksanut enää raato kiinnostaa."

Sunnuntai 5.1.2014

Empun (Joenpenkan Empivä-Emppu) isännältä Eskolta tuli hyviä ajouutisia eiliseltä.

"Olimme eilen 5.1. Empun kanssa Niskan Erän järjestämässä kaurisjahdissa Utajärven ja Vaalan rajamailla. Aluksi Empulla oli ajossa jänis, mutta ajo muuttui pian kaurisajoksi, jota sitten kestikin yhtäjaksoisesti noin 4 tuntia = 13,5 kilometriä. Hanki onneksi osittain kantoi Empun, mutta ei kaurista. Neljän miehen passiporukka ei kuitenkaan kaatoa saanut. Hurjakuntoinen kaveri on tuo Emppu.

Kauriin makuun Emppu kuitenkin pääsi, sillä yhden passimiehen edestä lähti makuulta kauris, jota Emppu pääsi mutustelemaan."

Kuva: Matti Koistinen

Lauantai 4.1.2014

Tämän vuoden ensimmäiset supit Eetille (Joenpenkan Etevä-Eeti) - kaksi supia eräksi. Turrikat löytyivät ajomaapenkasta ja vaikka paikka oli haasteellinen Eeti löysi riistan hyvin. Toni innostui kokeilemaan koiran toimivuutta myös keinoluolilla, mutta eipä tuota kokenutta luolakoiraa oikein keinoputket kiinnostaneet....

Lauantai 30.11.2013

Hannu oli lauantaina seuraamassa Empun (Joenpenkan Empivä-Emppu) ajoa, kun Emppu pääsi Muhokselle jahtiin Esko-isännän kanssa. Nyt Emppu pääsi oikein kunnon kaurismaille ajamaan. Emppu on todella hyväkuntoinen ja sitkeä ajuri, joka ajaa myös jänistä ja kettua. Empulla on kuuluva ja kertova ääni – voimakkuus ja haukkutiheys vaihtelee sen mukaan miten lähellä koira on ajettavaa eläintä. Läheltäpiti-tilanteita oli ollut useita, mutta kaato jäi tällä kertaa kuitenkin saamatta.

Esko kertoili päivän tapahtumista Joenpenkan facebookryhmässä: "Oli todella mukava olla ensimmäisen kerran todellisessa kaurisjahdissa ja Emppuhan tilattiinkin jo ensi syksyn jahtiin. Alussa Emppu poikkesi totutusta - "herättelyhaukkuja" ei kuulunut, jota ihmettelinkin, mutta uusi maasto ja satanut lumi varmaankin vaikeuttivat hajujen löytymistä. Kun kauriista saatiin havaintoja niin ilmavainun perusteella Emppu otti suunnan ja niin ajo alkoi."

19. - 20.11.2013

Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) ja Kari olivat Vesilahdella Vesilahden Metsästysyhdistyksen järjestämässä peurajahdissa 19.- 20.11. Mukana jahdissa oli useampia mäyräkoiria ja jahtipäivien aikana tuli yhtensä 6 kaatoa, joista 4 oli ammuttu Emman ajoon. Nämä olivat Emman ensimmäiset peurakaadot ja ajoaikaa kahden päivän aikana oli kertynyt noin 7 tuntia.

15. - 17.11.2013

Tonilta tuli terveiset, että Eeti  (Joenpenkan Etevä-Eeti) ja Tonin porukka olivat osallistuneet Pienpetopyynnin SM-kisoihin Suomussalmella. Mukana oli ollut 13 joukkuetta, mutta vain voittajajoukkue oli saanut tulosta: pari kettua ja minkin. Keli oli ollut huono, eikä Tonin joukkueen alueelta ollut löytynyt luolia koirien koluttavaksi.

Eeti on jatkanut kotipuolessa pienpetopyytiä tuloksellisesti! :)

Sunnuntai 10.11.2013

Emman (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) metsäjänis viime sunnuntailta. Emma oli tehnyt hyvän vajaan tunnin ajon ja matkaa oli kertynyt kaikkiaan 7,5, km. Emma on saanut ääneen tänä syksynä uusia sävyjä ja ajohaukkuun on löytynyt kolmaskin ääni!

Lauantai 9.11.2013

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) 

Nyt saatiin Eetin ajoon ammuttua ensimmäinen kettu. Alue oli sama missä kettu pari viikkoa aikaisemmin oli pyörittänyt koiraa. Iän myötä Eeti alkanut toimimaan hyvin myös ajossa ja pyysyy hienosti jäljellä ja ääntä tulee hyvin.

Lauantai 26.10.2013

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) isännältä Tonilta tuli jahtiuutisia.

Eeti oli ottanut haaskalta kettuajon ja kettu oli pyörinyt ensin peltojen välissä pienessä metsäpuskassa kuin jänis. Kohta kettu juoksi häntä suorana pellolla ja Eeti perässä ajaen 85 haukkua minuutissa. Erittäin hyvä ajo oli ollut, eikä yhtään hukkaa. Eeti ehti ajaa kettua hyvin tunnin ennen kuin kettu meni pikitien yli ja Toni otti koiran pois ajosta.

Samalla reissulla Eeti sai kiven alta supin yli tunnin työskentelyn jälkeen. Toni arvioi, että Eetille on tulossa taas työntäyteinen talvi kun riistaa on niin paljon. Eetille on saatu eräksi Tonin arvion mukaan nyt jo yli 20 supia ja yksi kettu. Eeti on saanut kovasti metsää ja toimii hyvin pysäyttävänä koirana, ajopuolikin toimii ja ajot paranevat koko ajan.

Sunnuntai 19.10.2013

Onnistuneen jahtiviikonlopun päätteeksi Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) oli päässyt vielä jäljestämään Ala-Temmeksen hirviporukalle hirven.

Perjantai 17.10.2013

Emmalla ajo oli kulkenut hienosti perjantaina. Karilla oli useampi näköhavainto ajosta ja loppuun vielä pitkä tieajo - eikä yhtään hukkapätkää.

Lauantai 18.10.2013

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) haukusta oli saatu luolasta supi. Supi ei ollut tavalliseen tapaan ärhäköinyt koiralle vaan käynyt heti suoraan kiinni, joten homma oli mennyt lähityöskentelyksi. Oli kuulemma ollut kuin mäyrä supin nahkoissa. Eetikin sai hommassa vähän vaurioita ja parantelee itseään tovin tuleviin koitoksiin. Virtaa pojassa tuntuu olevan.

Sunnuntai 13.10.2013

Ivalon Nellin (Joenpenkan Eloisa-Ella) emännältä Riikalta tuli eilen vauhdikkaan jahtipäivän terveiset: Nelli oli ensin pölläyttänyt ketun liikkeelle luolasta, ajanut sitä 15 minuuttia ja temunnut vielä ketun kanssa kolossakin. Mutta päivä oli päättynyt erinomaiseen tunnin ajoon.

Riikka kirjoittaa facebookpäivityksessään: "Tänään sitten VIHDOIN onnisti! Tapahtumarikkaan päivän päätteeksi Nelli ajoi yli tunnin ja MINÄ pääsin pamauttamaan jäneksen nurin. Vieläkin on fiilikset huipussaan! On sitä tahkottu monta reissua ja vierestä on viety eräskin kerta ja ohikin on ammuttu jne.

Nyt voi vain sanoa, että koira toimi ja minä olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ennen pupun ajoa neiti tunki itsensä yhteen ketun pesäkoloon ja kerkesin sen takajaloista vetasta ulos ja hetki sen perään lähti vihainen ärjy ketun ajo joka 15min jälkeen päättyi TOISEEN ketun koloon! Onneksi isäntä oli lähellä ja kerkesi saada hännän päästä neitiä kiinni.. Olivat ketun kanssa kerenneet iskuja vaihtaa kun neitin nenästä löytyi hampaan reijät ja kielestä pieni reikä."

Sunnuntai 6.10.2013

Eeti (Joenpenkan Etevä-Eeti) oli ollut taas supihommissa ja tässä yksi eräksi saatu turrikka.

Sunnuntai 6.10.2013

Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) oli ollut jänisajossa Ala-Temmeksellä ja eräksi oli tullut jänis. Emmalla on kuvassa naama hieman verinen, sillä palkaksi hyvästä ajosta oli saatu maistella pupun sydäntä. Pupu oli näyttänyt oudolta ja epäilys on, että tämäkin olisi rusakon ja metsäjäniksen risteymä, joita nyt tuntuu löytyneen useampikin tältä kylältä. Lue lisää

Torstai 3.10.2013

Elmeri (Joenpenkan Iskevä-Ippo) oli sattumalta löytänyt siipeen haavoittuneen teeren, joka räpisteli Elmerin ajossa aikansa ja pysähtyi lopulta seisontahaukkuun. Elmeri ol kerinnyt vähän lintua pöllyyttämään ja oli tosi ylpeä omasta linnustaan!

Sunnuntai 29.9.2013

Hannu oli Emman (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) isännän Karin kanssa jänismetsällä, mutta Emma törmäsikin taimikossa supiin. Muutaman lähityöskentelyhetken ja ajopyrähdyksen jälkeen Hannu sai ammuttua supin eräksi.

Lauantai 21.9.2013

Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) työskentelystä eräksi 3 supia. Toni kertoi, että Eeti on taitava, toimii supin kanssa kuin ajatus.

Sunnuntai 15.9.2013

Syksyn ensimmäinen jänis eräksi Emman (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) ajosta.

Sunnuntai 8.9.2013

Lumijoella asuva Aatu (Joenpenkan Iso-Iiro) oli ajanut jo lyhyen ajon ja Aatun ensimmäinen jänis oli saatu eräksi.

Kiitos mukavista uutisista ja kuvasta Aatun emännälle Tiialle. Hyviä riistatapahtumia jatkossakin, tästä on mukava jatkaa harrastamista.

Sunnuntai 8.9.2013

Sunnuntain kuluessa tuli jahtiuutisia myös Musun (Curlyco Where Is My Fox)  isännältä- Musunkin ajosta oli saatu jänis!

Lue lisää

Mukavia jahtireissuja myös Musulle - tästäpä ne reissut vaan paranee!

Perjantai 6.9.2013

Perjantaina tuli terveiset Kannonkoskelta Eetin isännältä Tonilta ja Eetin (Joenpenkan Etevä-Eeti) monivaiheisen työskentelyn jälkeen oli saatu tämän syksyn ensimmäinen supi. Sinnikäs Eeti oli ensin jäljestänyt supia kilometrin pitkin rantoja, uinut 50 metriä pienen lahden yli otuksen perässä, haukkunut sitä kiven alla, antanut sieltä lähdöt ja jatkanut sitten toisen kiven alla, josta supi lopulta saatiin eräksi. Monipuolinen mäyräkoira!

Lumikelejä kuulemma odotellaan Kannonkoskella - onnistuneita jahtireissuja Eetille!

Musun ensimmäinen jänisajo ja kaato 8.9.2013

Maanantai 9.9.2013 klo 11.18 - Marja J

Musun isännän Jarmo Tuomelan tarinaa tytön ensimmäisestä jänisajosta. Ja pölläyttipä tuo ensin teeretkin puuhun ja jäi haukkumaan! :)

"Lähdettiin Musun kans extemporee reissulle puolenpäivän aikaan kierteleen pellon laitoja, jos sattuisi löytymään vaikka kauriin jälkiä. Heti autolta lähtiessä Musulla oli vauhti päällä, kuten aina kun pääsee mettään vapaaksi. Jo sadan metrin kävelyn jälkeen tyttö ajoi teeripoikueen puuhun ja antoi seisonta haukkua kahdelle oksalle jääneelle teerelle. Pääsin näkemään tilanteen kolmestakymmenestä metristä. Tiesi linnut ettei jahti ole vielä alkanut, kun niin kestivät haukussa. ;)

Tästä vauhtia saaneena Musu jatkoi matkaa lintujen lähdettyä samaan suuntaan. Sitten metsä repesi, tyttö törmäsi suoraan jänekseen! Tämän jälkeen mentiin erittäin kuuluvalla ja kiivaalla haukulla läpi metsikön, isolle vaikeakulkuiselle aukolle. Siellä jänes sai etumatkaa kasvatettua niin että tuli passiin ja tiensä päähän noin 5-10 min ennen kuin Musu sai kiemurat selvitettyä. Ajoaikaa kertyi haukun kanssa n.15 min ja matkaa lähes kilometrin verran."

Vaikuttaa siltä, että tulemme vielä kuulemaan Musun jahtitarinoita - kiitos jutusta ja kuvista ja mukavia metsästysreissuja jatkossakin!

LiTeMy:n historian ensimmäinen ilves kaadettu Ala-Temmeksellä

Torstai 3.1.2013 klo 23.20 - Hannu P

Limingan-Temmeksen Metsästysyhdistys anoi ensimmäisen kerran yhden ilveksen kaatolupaa syksyllä 2011, mutta tuolloin lupaa ei myönnetty. Ilvesten määrän kasvu on näkynyt mm. pihoilla ja talojen läheisyydessä tehtyjen havaintojen runsastumisena erityisesti keväällä 2012, joten seuran kesäkokous päätti anoa kaatolupaa kahdelle ilvekselle pyyntikaudelle 2012-13. Lokakuussa 2012 saatiinkin myönteinen päätös yhden ilveksen poikkeusluvalle.

Metsästyksen johtajana toimivan Tuomas Similän johdolla ilveksen pyyntiin ilmoittautuneet ovat seuranneet tiiviisti ilveshavaintoja kuluneen syksyn aikana ja kartoittaneet ilvesten liikkeitä suunnitellulla pyyntialueella. Poikkeusluvan tarkoituksena on poistaa erityisesti häiriöitä aiheuttava ja ihmisiä pelkäämätön ilves, joka liikkuu asutuksen tuntumassa ja piha-alueilla.

Ilveksen pyyntiin ilmoittautui runsaat 30 metsästäjää ja jahtipäivinä mukana olleiden määrä on ollut 10-20.  Jännittäviä hetkiä on jahdissa koettu ja läheltä piti tilanteitakin, mutta kaato saatiin tänään 3.1.2013 pitkän pyyntipäivän päätteeksi. Ilves oli majaillut peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa jo pari vuorokautta, joten jälkiä oli metsikössä paljon ja koirilla lisäksi haasteena suojan jälkeen hangen kovettunut pinta.

Kun oli varmistettu, että ilves on renkaan sisällä, aloitettiin jahti suomenajokoira Lurjuksella. Kovan ajon ja risukkorallin jälkeen vaihdettiin ajoa jatkamaan suomenajokoira Rontti, joka sai ilveksen laajemmalle kierrokselle ja passimiehen eteen. Kahden laukauksen jälkeen matka kuitenkin jatkui vaikka osumaa oli tullut verijälkien perusteella. Hetkeä myöhemmin ilves yritti murtaa saartorenkaan ja lähteä kierroksesta, mutta sai toisen passimiehen hauliannoksen vastaan ja niin oli seuran historian ensimmäinen ilves kaadettu. Kaadettu ilves oli nuori naaras, joka painoi 15.4 kg.

Kuva: Eino Pietilä - kiitos!

Lisää kuvia

Limingan-Temmeksen Metsästysyhdistyksen sivut

Mukava vuoden lopetus

Maanantai 31.12.2012 klo 16.52 - Marja J

Pauliina, Kari ja Emma sekä Hannu ja Miro olivat eilen Luohualla kaurisjahdissa. Mirokin pääsi nyt mukaan, kun iho on ollut vuoden ajan täysin näpytön ja kestänyt hyvin muutamilla metsästysreissuilla. Iho pitää vaan suojata hyvin vedettömällä vaseliinilla huomioliivin alta ja varsinkin kainaloista, ettei ohut ja karvaton iho hierry rikki.

Metsästäjillä oli todella onnistunut reissu, sillä Emmalle saatiin eräksi heti aamusta kaksi metsäkaurista. Mirokin pääsi ajamaan karkkokaurista, mutta kaatoa ei nyt tullut. Miro oli ajanut ihan mallikkaasti nelisenkymmentä minuuttia, mutta hukannut jäljen hankalaan maastoon ja palannut takaisin.

Emman poika Elmeri on päässyt loppuvuoden aikana tutustumaan moneen riistaeläimeen: metsäkauriiseen, rusakkoon ja kettuun. Mutta Elmerin lemppari on kyllä PUPU!

Emman ajosta kauris eräksi

Torstai 8.12.2011 klo 18.58 - Marja J

Aamulla tuli Pauliinalta mukava puhelinsoitto: Kari oli ampunut Emman ajosta metsäkauriin! Kauris oli molempien ensimmäinen, joten ONNEKSI OLKOON molemmille - hieno juttu!

Muutama kuva lisää...

Pyry jäljellä, Miro ajossa

Keskiviikko 26.10.2011 klo 20.03 - Hannu P

Tämä kuva on otettu viime vuonna, jolloin Pyryn jäljittämä haavakkohirvi ammuttiin Korven tielle. Ampumapaikka oli puolen kilometrin päässä tämänsyksyiseltä tapahtumapaikalta.

Pyry jäljellä....

Pyry on tänä vuonna kunnostautunut jälkihommissa ja kehittynyt huimasti viime vuoteen verrattuna. Intoa on tosin edelleen niin paljon, että jarruttelu ja vauhdin hidastaminen on tarpeen. Kesän kokeiden ja valionarvon jälkeen odotettiin tulisiko syksyllä tilaisuutta tositoimiin haavakkohirvien jäljillä. Oman hirviporukan jahtiin onkin pari varmistusreissua tehty kun on pitänyt selvittää oliko ampujan mainitsema ohilaukaus oikeasti sellainen. Molemmilla kerroilla jäljitettiin vasaporukkaa yli kilometri kunnes todettiin, että oli kyse puhtaasta ohilaukauksesta.

Naapuriseuran kutsusta käytiin Pyryn kanssa sunnuntaina 23. lokakuuta tutkimassa miten oli naarashirvelle käynyt kahden laukauksen jälkeen. Hirvikoira oli seurannut verijälkeä nelisensataa metriä, mutta palannut takaisin. Samaa jälkiuraa lähdettiin Pyryn kanssa etenemään ja n. 700 metrin jäljityksen jälkeen naarashirvi nousi makuulta edestämme ja katosi silmänräpäyksessä tiheikköön. Ilmoitin passimiehille tilanteen ja jatkoimme jäljellä. Pyry seurasi hirveä, joka tekikin täyden ympyrän ja palasi samaan paikkaan. Toisen kerran hirvi pakeni edestämme ja pian kuulin, että ohiajanut autoilija oli nähnyt naarashirven ylittävän läheisen kylätien.  Oikaisimme kylätielle ja tutkimme missä ylityspaikka oli. Pakkasyön jälkeen jäätyneessä hiekkatiessä ei jälkiä näkynyt, joten Pyry sai etsiä ylitystä VAHI-kokeen tapaan. Pian koira merkkasikin voimakkaasti jäljen ja menimme parikymmentä metriä tien sivuun, jossa huomasin verijälkiä pensaikossa.

Jäljen löydyttyä pidettiin tuumaustauko ja todettiin, että on viisainta odottaa hetki ja antaa hirven rauhoittua. Paikalle kutsuttiin myös toinen hirvikoira, joka tauon jälkeen laskettiin jäljelle tiheään taimikkoon. Ajatuksena oli, että koira saisi haavakon seisontahaukkuun, mutta passiketju oli silti varmistuksena alueen ympärillä. Hirvikoira eteni vain muutamia kymmeniä metrejä, aloitti haukun ja hetken kuluttua koiranohjaaja ampui ylösnousevan hirven. Aiemmat osumat ja pidetty tauko olivat kangistaneet hirven niin, ettei se enää kyennyt liikkeelle. Hirvikoira laitettiin autoon ja Pyry jäljitti tuon lyhyen loppupätkän kaadolle iskien hampaat heti hirven takajalkaan nahkaa repien. Varmasti Pyry nyt  tietää jatkossakin miksi siellä metsissä kuljetaan!

Tänään Pyry sai maukkaan palkan tekemästään jälkityöstä, kun Ala-Temmeksen porukan A-mies toi kiitokseksi monenlaista hirviherkkua.

Ja Miro ajossa

Miron allergia on tänä syksynä ollut paremmin hallinnassa, joten metsällekin on muutaman kerran päästy. Tosin metsäreissun jälkeen tarvitaan edelleen kohtuullinen tauko, jotta etenkin anturat saavat palautua kuntoon. Emman isännän Karin kanssa on pari reissua tehty ja molemmilla kerroilla Miro sai jänikset ylös ja ajeli kohtuullisia kierroksia. Ylösotto sujuu melko hyvin, mutta ajon pitkittyessä alkaa tassujen kestävyys olla koetuksella, joten vauhti hidastuu, etäisyys ajettavaan kasvaa ja hukkia tulee. Lopulta homma on lopetettava, kun Miro alkaa aristella jalkojaan siihen tapaan, että jatkaminen olisi jo enemmän ikävää kuin hauskaa jäniksen ajoa. Lumikelillä tilanne todennäköisesti paranee kuten viime syksynäkin, jolloin allergiaongelmat helpottivat selvästi. Metsäreissuja on Mirollekin siis lisää tulossa.

Emman ajosyksy 2011

Tiistai 25.10.2011 klo 12.43 - Marja J

Emma kävi Lohtajalla kaurisjahdissa Karin ja Pauliinan kanssa viime sunnuntaina. Emma ja Hautamäen Pekan Billy (Grantinges Billy) pääsivät molemmat töihin ja ajettavaa löytyi. Kuvassa: Pekka, Emma ja Kari.

Emman emäntä, PM-kokeessa MÄAJ-palkintotuomarin paperit saanut, Pauliina kertoo Emman ajosyksystä 2011:

"Syksyn 2011 ajoharjoittelu alkoi jo heinäkuussa pyörälenkeillä ja taisipa Emma päästä ”vahingossa” irtikin peltorusakoita pöllyyttään loppukesän aikana. Pitkään kokeeseen lähdettiin Lohtajalle etsimään kaurista, samoin kuin edellisenä vuonna Luohualta, mutta eipä taaskaan tärpännyt, muutama minuutti jänisajoa vaan saatiin talteen.

Emmalle on yritetty saada kaurista eteen, niin kokeissa kuin metsälläkin. Sorkka-ajot tuntuvat olevan tytön mieleen ja poltetta sorkalle ihan eri tavalla kuin jänikselle. Niinpä kohta oltiinkin menossa Vesilahden ajokokeeseen. Pieni jännitys oli, että ajaako Emma peuraa ollenkaan, sitä kun Vesilahden alueella on ja todennäköisin ajoeläin kokeessa. Nohhh, komiasti Emma otti ekassa erässä 20 minuutin haun jälkeen peura-ajon jota kesti 22 minuuttia. Toinen erä menikin sitten taas kerran hakuaikakorttia täytellessä, eikä riistaa ei saatu toiseen erään ollenkaan.

Ominaisuuspisteet oli Emmalla huippuluokkaa, mutta kun ajominuutteja ei tule tarpeeksi käy ”ajoaikaleikkuri” ja pisteet lasketaan niin alas että tulosta ei tule, kolmostuloskin vaatii kuitenkin enemmän ajominuutteja.  Kyllä harmitti! Onneksi kotiin tuomisena oli kuitenkin mukava maastopäivä tuomarina, Karille palkintotuomarioikeudet ja Emman ensimmäinen peura-ajo.

Nyt ollaan sitten saatu 6 nollaa tauluun, mutta periksi ei kuitenkaan anneta, Emma hommat osaa, joten uusia kokeita kohti, jospa tämä tuuri jossain vaiheessa kääntyisi."

Emmalla on ollut huonoa tuuria ajokokeissa, mutta kehitystä on tapahtunut kovasti viime vuodesta. Tyttö on kypsynyt selvästi, ei kuumu liikaa, eikä hötkyile turhia! 

Emmalla on vielä täysi tohina päällä jahti- ja MÄAJ-hommissa, mutta keväällä on ehkä rauhallisempaa, sillä Emmalle ollaan suunnittelemassa pentuja.  

Emma hienosti jälkihommissa ja jänisajossa

Sunnuntai 2.10.2011 klo 22.42 - Marja J

Eilen tarvittiin taas osaavan jälkikoiran eli Emman apua, kun osuman saanut hirvimullikka oli loikkinut metsän pimentoon. Emma oli ensin lähtenyt tuoreille hirven jäljille, mutta kohta nostanut nokkansa verijäljelle ja hirvi oli löytynyt. Emma oli taas alkanut aikamoisen vanutuksen hirven kanssa!. :)

Tänään Emma oli päässyt Rantsilaan kaurisjahtiin. Kauriskaatoa ei nyt tullut, vaikka jälkiä oli ollut joka puolella. Mutta eipä reissulta tarvinnut palata aivan tyhjin käsin kotiin. Pauliina oli ampunut Emman ajosta rusakon, joka oli Emmalle tämän syksyn ensimmäinen. Hieno päivä tänään - tämä oli ensimmäinen jänis, jonka Pauliina on ampunut Emman ajosta!

Onnittelut taas Emmalle sekä kotiväelle - teillä on ollut vauhdikas viikonloppu!

Elmolle MÄAJ-1-tulos sekä jänis- ja kauriskaadot!

Sunnuntai 2.10.2011 klo 22.09 - Marja J

Elmo eli Joenpenkan Ehtivä-Elmo on osallistunut ensimmäiseen MÄAJ-kokeeseensa Etelä-Pohjanmaan Mäyräkoirakerhon järjestämässä pitkässä kokeessa Alajärvellä ja työskennellyt komeasti heti ykköstuloksen pistein 71,26!

Elmon ajoharrastukset ovat menneet erinomaisesti ja ensimmäinen jäniskaatokin on pojalle saatu. Ja tänään tuli Villeltä terveisiä, että Elmon ajosta oli eilen saatu myös kauris!

Ville kirjoittaa Elmon hyvin alkaneesta ajosyksystä seuraavaa:

Lämpimät onnittelut vielä Elmolle ja kotiväelle Villelle ja Satulle!

Elmon uusimmat kuvat

Emppu jäniksen perässä

Lauantai 10.9.2011 klo 17.48

Emppu komeana heti trimmauksen jälkeen heinäkuussa

Tulipas mukavia terveisiä Empun eli Joenpenkan Empivän-Empun isännältä! Emppu oli päässyt jänisjahtiin jo muutaman kerran ja poika tuntuu kehittyneen kovasti ajohommissa. Ajoajat ovat pidentyneet ja Emppu selvittelee jo hyvin hukkia. Emppu vaikuttaa jo taitavalta ja sitkeältä ajurilta. Tässä Empun isännän mukavaa tarinaa pojan viimeisimmistä jahtireissuista:

Jahtikausi on alkanut. Olimme Empun kanssa tarkkana ja heti kauden alussa lähdimme jänisjahtiin "vanhoille metsästysmaille" eikä kestänyt kuin puolisen tuntia, kun ensimmäisen kerran kuului haukku. Useamman kerran tuli hukkakin, mutta sinnikkäästi Emppu haki ja  jahdin aikana Emppu juoksikin 24 km! Saalista tuolta reissulta emme saaneet, vaikka itse lähes kompastuin rusakkoon mennessäni tiheän matalaa puustoa olevan pusikon läpi. Rusakko loikkasi metsikköön enkä toki olisi sitä ehtinyt ampuakaan, sillä tuossa tilanteessa minulla oli ase olalla.

Toinen  jahtireissu olikin jo antoisampi: aamuharjoituksena meillä oli jäljestys, jonka lankomies oli järjestänyt. Edellisenä päivänä hän oli kaatanut jäniksen, jota oli vetänyt nurmikossa talon ympäri. Emppu oli "heti kartalla": vauhdilla seurattiin hajujälkeä, joka päättyi pyykinkuivaustelineen kohdalle. Meni hetki ennenkuin Emppu hoksasi, että nyt haju tuleekin ylhäältä, jossa jänis roikkui. Emppu iski hampaansa välittömästi etukäpälään, rutina kuului ja heti perään yritti saada sopimaan suuhunsa jäniksen pään.

Sitten lähdimme jahtiin: päästin peltojen ja rannan välissä olevaan tiheään pajukkoon Empun hakemaan eikä kestänyt kuin kymmenkunta minuuttia, kun kuului hyvin kantava haukku. Ajoa kesti parisen tuntia, välillä oli toki hiljaistakin, mutta ajo jatkui. Sitten kuului laukaus. Lankomies oli pellon reunassa ollessaan havainnut pajukossa liikettä ja tarkkana kun oli niin havaitsi, että kettuhan siinä oli. No, se oli ketun surma. Uudenvuoden ilotulitukset ovat saaneet Empun varovaiseksi, mutta olin tyytyväinen, kun haukkuääni  pienen tauon jälkeen taas kuului. Annoin Empun jatkaa vielä tunnin verran, sitten otin pojan kiinni. Epäselväksi meille jäi se, oliko ajossa jänis ja oliko kettu eksynyt tielle vai ajoiko Emppu heti alussa jo kettua vai ajoiko kettu jänistä ja Emppu perässä.

Kolmas reissu oli mielenkiintoinen, vaikka emme saalista nytkään saaneet. Komea, kuuluva haukku jälleen ja parhaimmillaan muutamaa kymmentä metriä vaille kilometrin päässä minusta Emppu kävi, kun seurasin kartalla tilannetta, juoksukilometrejä yhteensä 19. Ja mikä parasta niin hukan tultua Emppu palasi takaisin menojälkiä ja aloitti uuden haun. Ensi viikolla säiden salliessa käännämme jälleen kuonon kohti jahtimaita.

Hannu mietti tuota Empun ajosta ammuttua kettua ja epäili, että kysymyksessä olisi ollut karkkokettu, joka oli lähtenyt liikkeelle Empun ajaessa jänistä. Hyvä reissu, kun saalista tuli! Empun ensimmäinen jäniskaato antaa vielä odottaa, mutta kyllä se sieltä vielä tulee, siitä olen aivan varma!

Hyvää jatkoa Empun ja isännän hyvin alkaneelle jahtisyksylle!

Eräkoira Eeti

Tiistai 14.12.2010 - Marja J

Eetin Toni-isännältä tuli jahtiuutisia viime viikonloppuna - Eetille oli ammuttu taas supi ja rusakko. Rusakkoja olisi ollut ajettavaksi enemmänkin, mutta ne pyörivät niin lähellä asutuksia ja teitä, että Eeti oli jouduttu ottamaan pois ajosta turvallisuussyistä. Supikoiriakin tuntuu Keski-Suomessa olevan taas paljon runsaammin kuin täällä päin.

Toni kirjoitti, että Eetistä on kasvanut todella taitava ja innokas metsästyskoira, joka toimii niin ajossa kuin luolahommissakin ja saalista on tullut.

Tässä Eeti ja saaliiksi saatu supi 11.12.2010. Kuva: Toni Kauppinen

Ilvekset liikkeellä - ja koirat jahdissa

Sunnuntai 21.11.2010 klo 22.29 - Hannu P

Lumi on ollut maassa jonkin aikaa ja sen myötä jälkihavaintoja ilveksistä on alkanut tulla tasaiseen tahtiin. Yksinäisen ilveksen jälkiä on lähiseudulla ollut eri suunnilla, mutta 16. päivänä marraskuuta saatiin ensimmäinen pentuehavainto näiltä nurkilta. Naapurikylän mies näki töistä tullessaan illalla puoli kuuden aikaan ilveksen loikkivan nelostien yli. Jälkien tutkinta paljasti, että kyse oli emoilveksestä ja kahdesta pennusta. Havaintohetkellä pennut olivat ilmeisesti jo ehtineet tien yli kun vain yksi eläin näkyi tiellä. Seuraavana iltana koirien kanssa kävelyllä jälkitarkastelu osoitti, että ilvekset olivat ohittaneet kaksi naapuritaloa noin 40-50 metrin päästä. Kulkureitti on täsmälleen sama kuin viime talvena eli vanhoja tuttuja taitaa tuo emoilves olla.

Saman viikon perjantaina Emma ja Kari olivat menneet jänisjahtiin ja eikös vaan Emma ollut törmännyt tuoreisiin ilveksen jälkiin. Alueella olivat liikkuneet samainen emo poikasineen. Emman haukkuääni oli ollut selvästi jänisajoa möreämpi ja kymmenisen minuuttia oli ajoa ehtinyt jatkua ennen kuin koira saatiin ilvesajosta pois. Jänistä Emma oli sitten myös ajanut mallikkaasti eikä harhautunut enää toistamiseen isojen kissojen jäljille.

Eilen lauantaina 20. marraskuuta yritettiin Pyryn kanssa jäniksen pyyntiä. Pari kertaa se on ajellut lyhyitä pätkiä äänenkin kanssa, mutta nyt kun lunta on maassa, niin ääni on taas ollut ajossa tosi tiukassa. Eilen kävikin vielä niin, että Pyry innostui seurailemaan hirven jälkiä eikä jänis kiinnostanut lainkaan. Kahdeksan kilometrin hirvenjälkikokeen jälkeen otettiin koira kiinni.

Tänään sitten taas Emman kanssa yritettiin jänistä, mutta parin pikku ajopyräyksen jälkeen jänikset menivät Emmalta hukkaan. Metsät ja pellot olivat niin täynnä jälkeä, ettei niistä saanut mitään tolkkua, kun uutta lunta ei tullut pitkään aikaan. Myös tänään näkyi ilveksen jälkeä – sekä vanhempaa että uutta, mutta kyseessä oli pienikokoinen yksinäinen kulkija.

Ilvekset näyttävät tietävän tasan tarkkaan missä jäniksiä ja kauriita on, sillä jäljet menevät aina sellaisille alueille. Kunhan talvi etenee pidemmälle, niin varmaan selviää tarkemmin kuinka paljon noita tupsukorvia näillä seuduilla oikein liikkuu. Supit ovat kateissa ja ketun jälkiäkään ei paljoa näy. Arvattavasti niitäkin on ilvesten ruokalistalla ollut kesän ja syksyn aikana.

Pauliina ottama hieno kuva lauantain jahtipäivältä. Pyry siinä menossa vauhdilla eteenpäin ja Kari sekä Hannu pyssyt olalla.

Empun jahtiuutiset

Keskiviikko 17.11.2010 klo 18.38 - Marja J

Empun isäntä Esko lähetti pojan viimeisimmät jahtiterveiset. Emppu on päässyt jänisjahtiin isännän vanhoille jahtimaille, mutta vielä ei kaatoa ole tullut. Emppu on kuulemma hakenut todella innokkaasti ja ajoääntäkin löytyy. Poika osaa kuulemma ottaa hyvin kontaktia ja palannut välillä isännän luo. Olipa Emppu tehnyt pienen karkureissunkin ja lähtenyt jostain kumman syystä juoksemaan suoraan pitkin metsätietä kylän suuntaan. Onneksi reissu päättyi kuitenkin onnellisesti ja Emppu saatiin auton kyytiin, mutta syy tähän pikaspurttiin ei selvinnyt.

Jahtireissuilla puput ovat vielä päässet jymäyttämään Emppua ja harhauttaneet kokemattoman ajurin alun. Mutta harjoittelun myötä taidot kasvavat ja koira oppii kyllä lukemaan ”jänistä”, etsimään jäljen ja selvittämään hukat.

Esko kirjoittaa tiistailta 16.11.: ”Tänään olimme jälleen jahdissa - rusakon perässä lähes kolme tuntia. Empulla on erittäin kuuluva haukku, kun saalin haju on "parhaimmillaan". Rusakko pyöritti Empun moneen solmuun ja loppujen lopuksi jäi omille teilleen. Lumipeitteinen kynnöspelto ei ole parhainta juoksumaastoa noin lyhytjalkaiselle, mutta ei tuo näyttänyt ajoa estävän - hidastavan kylläkin.”

Emppu jahtireissun jälkeen 16.11.2010

Mukavaa alkavaa talvea ja hienoja jahtikokemuksia Empulle ja Eskolle!

Emmalle taas jänis ja Pyryn ajohommat

Perjantai 5.11.2010 klo 21.37 - Marja J

Emma oli ollut taas metsällä Karin kanssa. Ensin oli ollut kettuajo, joka oli alkanut rähäkällä, kettu oli mennyt kuitenkin Emmalta hukkaan. Emma oli ollut hukasta niin turhautunut, että oli ulissut sydäntä särkevästi - taisipa vähän kiukuttaa! Emma oli saanut kohta sitten jänisajon, jonka tuloksena Kari oli saanut jäniksen eräksi. Hyvä Emma ja Kari!

Tässä muutama kuva!

On meillä muitakin ajouutisia! Pyry on ruvennut ajamaan oikein äänen kanssa! Meidän Nora on niin tiukka luolakoira, että ajaa kyllä, mutta ei tule pihaustakaan. Noran poika Pyry on ollut yhtä tiukka, kun on ollut joskus ajossa, ja luulimme jo että ääntä ei tulekaan. Nyt Pyry on kuitenkin ruvennut antamaan ääntä useamman kerran ja ajoeläimenä on ollut jänis. Pyry on todella innokas ja sinnikäs poika ja tekee kovasti töitä hukkia selvitellessään. Ajot ovat olleet vielä lyhyitä, mutta odotamme että myös Pyrylle saataisiin kaato!

Emppukin lähettää syysterveisiä!

Torstai 14.10.2010 klo 15.20

Ei ollut mennyt Emppu hukkaan, vaikka pojasta ei ole kuulunutkaan mitään kesän aikana. Emppu perheineen on viettänyt työn täyteisen kesän Oulujärven maisemissa rakennustöiden kimpussa.

Empun Esko isäntä kirjoittelee taas mukavasti pojan reissuista: "Mutta on Emppu riistan makuun päässyt: erään aamulenkin aikana se löysi metsästä teeren, joka mitä ilmeisimmin oli haukan tappama. Hyvin näytti pojalle lintu maistuvan, jäljelle ei jäänyt kuin pari sulkaa. Emppu teki myös selväksi, että muilla ei ole asiaa kosketellakaan lintua. Paikallisen hirviporukan jäljiltä löytyneet vasan sorkat ovat myös olleet makoisia.

Maanantaiyönä täällä satoi hieman lunta ja siksipä lähdimmekin aamulla jänisjahtiin seuduille, jossa nuorena miehenä kävin dreeverini kanssa. Parituntisen metsästyretkemme aikana emme saaneet kosketusta jäniksiin, mutta lentoon pyrähtäneet metsäkanalinnut saivat aikaan kiivaan ajon ja erittäin kuuluvan haukun."

Hyvä juttu, jos riista saa ääntä aikaiseksi! Ehkä Emppu pääsee piankin kunnon ajoon, tahtovat vain nuo hyvät tilanteet odotuttaa itseään.

Mukavaa syksyä Empulle ja kotiväelle!

Empun häntä on kyllä siihen malliin pystyssä, että ei tuota lintua uskalla mennä suusta ottamaan! :)