Pyryn terveysuutiset - sydäntutkimukset ja hammashuoltoa

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Pyryterveys2019.jpg

Sydänasioita

Syyskuussa kävimme Pyryn kanssa taas ELL Outi Niemelän luona Oulun KAMUssa endokardoosikontrollissa. Ensimmäisen kerran Pyryn sydän tutkittiin tarkemmin viime syksynä ja Pyry sai sydäntä vahvistavan lääkityksen. Pyryllä ei vielä ole ollut mitään vajaatoiminnan oireita ja ultrassa katsottiin mikä sydämen tilanne on nyt. Sivuääni oli nyt 5/6 ja sairaus etenee kohtalaista vauhtia. EKG:ssa näkyi nyt myös kammioperäisiä lisälyöntejä, rytmihäiriö, jota päätettiin seurata ja Pyrylle suositeltiin verenpaineen mittausta.

Sisäelimet tutkittiin ja ultrattiin myös jos mahdollisesti löytyisi rytmihäiriöiden aiheuttaja, mutta kaikki oli kunnossa. Otettiin myös tarkemmat testit verestä, eikä sielläkään ollut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavaksi on ohjelmassa taas hammashuolto, mutta sitä ennen mittaillaan verenpainetta. Vointi Pyryllä on ollut tosi vielä tosi hyvä. On virkku, syö ja nukkuu hyvin. Vähän nuo rytmihäiriöt kyllä huolettavat. Pyryn hengitystiheyttä on seurattu säännöllisesti jo pari vuotta, eikä siinä ole muutoksia ollut. Hengitystiheyden seuranta on ainut kotikonsti, millä sydänterveyttä voi seurata, jos mitään rasitusoireita tai käyttäytymismuutoksia ei vielä ole.

Ja ne verenpaineet....

Syyskuun lopulla parin päivän aikana mittailtiin Pyryn verenpainetta KAMUsta lainatulla eläinten verenpainemittarilla. Homma kuulostaa helpolta, mutta miten saat mitattua mäyrkoiran paineet koiran ollessa aivan rentona lepotilassa, jos koira inhoaa ja säikkyy mittausta? Pyry nimittäin säikähti mittarin surinaa ja tunnetta kun mansetti puristui tassun ympärille. Paineet piti mitata monta kertaa päivän aikana usean kerran sarjana mittaukset aina 3 – 5 minuutin välein. Mittaus tehtiin tassusta ja myös hännästä. Valitettavasti mittausten tuloksista ei saatu kunnolla tietoja, eikä mitään lääkitysmuutoksia nyt tehty. Olisi tarvittu pitempi aika totuttaa koira mittaukseen ja laitteisiin pikkuhiljaa, jolloin mittaus olisi saatu täysin rentoutuneesta koirasta ja tulos olisi varmempi.

Purukaluston tarkistus ja huoltotoimenpiteet

Sydänultran ja verikokeitten jälkeen ruvettiin suunnittelemaan hammashuoltoa. KAMUssa Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelä ja hammaslääkäri Anne Karttimo-Mäkynen tekevät koirakohtaisen nukutusohjelman nimenomaan koiran sydämen kunto huomioon ottaen.

Vasta marraskuun lopulle saatiin Pyrylle aika hampaiden vuosihuoltoon. Nukutusohjelma oli Pyrdelle räätälöity riskianestesia ja lääkitys, rauhoitteet suunniteltu sen mukaan että sydän ei rasitu liikaa. Aikaa varattaessa oli varauduttu myös siihen, että sydänlääkäri on hammashoitopäivänä paikalla, jos jotain ongelmia tulisi. Pyrde sai ensin rauhoitteen, joka vaikutti rauhassa puolisen tuntia. Hoidossa käytettiin inhalaatioanestesiaa ja sydäntä seurattiin koko toimenpiteen ajan. Nyt mahdollisia ongelmia lisäsi vielä todettu rytmihäiriö. Purukalusto oli nyt muuten kunnossa, mutta ylhäältä löytyivät murtuneet P4 ja yksi etuhammas, jotka piti poistaa. Aiemmin murtunut poskihammas oli vielä kunnossa, eikä sille tarvinnut vielä tehdä mitään. Hammaskivi poistettiin, mutta onneksi ei löytynyt tulehdusmuutoksia.

Eipä tarvitse ihmetellä yhtään ukkelin viime aikojen vastustelua hammasputsissa, sillä on tuo haljennut poskihammas ollut varmaan kipeä. Jotain vähän epäilin, kun ihan kaikista kovin purtava ei ole vähään aikaan maistunut ja ukkeli on maiskutellut tavallista enemmän suuta.

Tihkuvuodon välttämiseksi Pyrde on nyt ollut pari päivää sairaslomalla, saa antibioottia ja kipulääkettä. Pyry toipui toimenpiteestä tosi hyvin niin kuin viimeksikin. Herkkukaapilla piti olla kerjäämässä heti toimenpiteestä tulon jälkeen ja olohuoneessa Hannulta piti saada makkaraleipää. Pyry on yrittänyt saada myös päivittäiset kovat herkkutikut, mutta valitettavasti muutama viikko mennään nyt pehmeällä ruualla.

Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa tosi paljon koko koiran kuntoon, terveyteen ja varsinkin sydämen toimintaan, joten purukalusto on hyvä röntgenkuvata, tarkistuttaa ja putsauttaa säännöllisesti ammattilaisella ja vieläpä mieluusti hampaisiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Kevyt hammaskiven poisto esim. ultralla on vain kosmeettinen hampaiden harjaamiseen verrattavissa oleva puhdistus. Vain eläinlääkärin rauhoituksessa tekemällä röntgentutkimuksella pystytään tutkimaan tarkemmin koiran suuta ja nähdään hampaiden kiinnitystä heikentävän parodontiitin aiheuttamat vauriot ja pienet hammasmurtumat. Myös hampaiden säännöllinen kotihoito, tarkastukset ja harjaaminen ovat tosi tärkeitä, ettei hampaan pinnallakaan pääse ientulehduksen bakteerimyrsky vaikuttamaan ja etenemään parodontiitiksi asti.

Kiitos taas KAMUn osaavalle henkilökunnalle Pyryn hyvästä hoidosta!

Pyryn edellinen terveysraportti ja hyödylliset linkit

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, mäyräkoiran terveys, endokardoosi, sydänterveys, hammashuolto

Pyryn terveysuutisia

Maanantai 17.9.2018 - Marja J

Pyry.jpg

Kuvassa Pyry vasta trimmattuna syyskuun ilta-auringossa. Pyry Instagramissa:  @pyrythedachshund

Pyry sydäntutkimuksissa

Elokuun alussa 6.8. kävimme Pyryn kanssa tarkemmissa sydäntutkimuksissa KAMUssa Oulussa sydänasioihin erikoistuneen eläinlääkäri Outi Niemelän luona. Sivuääni on kuulunut jo pari vuotta ja nyt sydänultrassa näkyi lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa.

Ultraäänitutkimuksen mukaan sydämen osastojen suhteet ovat lähes normaalit, aavistuksenomainen vasemman kammion tilavuuskuormitus ja vasen eteinen on lievästi oikeaa isompi. Sydänlihas on tasakaikuinen, supistuu symmetrisesti ja tehokkaasti, väliseinä on ehyt ja papillalihakset normaalit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä todetaan kohtalainen läppävuoto (kuuntelussa 4/6 sivuääni). Valtimoläpät ovat normaalit, eikä merkityksellisiä läppävuotoja todeta. Vasemman kammion lepomitta on normaalin ylärajalla, työvaiheen mitta normaali, supistuvuus hyvä. Vasen eteinen – aortta  -suhde normaalin ylärajalla. Aortan ja keuhkovaltimon virtauskuvio ja maksimivirtaus ovat normaalit ja EKG:ssa näkyi normaali sinusrytmi koko tutkimuksen ajan.

Löydökset ovat tyypillisiä endokardoosille eli läppävialle, mikä on aika yleinen vanhempien mäyräkoirien tauti. Onneksi Pyryn sairaus on vielä melko varhaisessa vaiheessa. Pyryllä todetaan hyvin lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa. Nyt aloitettiin tätä oireetonta vaihetta pidentävä Vetmedin-lääkitys. Sydäntutkimuksen lisäksi otettiin myös verikokeet ja tulosten pohjalta tehdään tarkka nukutussuunnitelma tulevaa hammashuoltoa varten. Pyry todettiin virkeäksi, lihasmassaltaan ja painoltaan passeliksi ja myös kaikki Pyryn veriarvot olivat kunnossa, verenkuva ja peruselinarvot kaikki normaalialueilla.

Kuuma ja helteinen kesä hankaloitti Pyryn ja monen muunkin koiran elämää. Pappaan tuli ihan uutta virtaa lääkityksen aloituksen ja kelien viilentymisen jälkeen. Pyry on hyväkuntoinen, mutta seuraillaan nyt edelleen hengitystiheyttä, mikä on hyvä mittari sydänterveydessä. Ja kuulemma ainut mittari, jolla voi kotikonstein seurata sydämen kuntoa. Hengitystiheyden mittaus on aloitettu säännöllisenä tämän vuoden alussa, joten se on meille jo tuttua.

"Hengitystiheyttä lasketaan 1 - 2 viikon välein koiran nukkuessa. Normaali tiheys koirilla on 15 – 25 (30) hengitystä minuutissa. (Pyryllä tämä on 17 – 18 hengityskertaa.) Jos koiran hengitystiheys nousee aikaisemmasta 10 hengityksellä selvästi tai jos hengitystiheys ylittää ylittää 40 minuutissa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tilannearviota varten. Hengitystiheyttä laskemalla huomataan kehittyvät ongelmat ennenkuin vajaatoiminnan oireet pääsevät liian pahaksi. Lääkityksen säätäminen ajoissa, ennen näkyvien oireiden kehittymistä voi estää hengenvaarallisen keuhkoödeeman kehittymisen." (Kotiutusohjeet, tietoa endokardoosista, Outi Niemelä, Eläinlääkäriasema Kamu, Oulu)

Pyryn sydämen tilannetta ollaan osattu seurata, sillä tiedän sukurasitteen taustalta. Pyryn emä Nora, menehtyi 13,5-vuotiaana vain kuudessa tunnissa pari vuotta sitten, eikä 4 kuukautta käytössä ollut sydänlääkitys ehtinyt Noralla auttaa. Nora oli reipas ja oireeton, mutta sydäntä kuuntelutettiin säännöllisesti Noran täytettyä 8 vuotta sen jälkeen kun veli kuoli äkillisesti sydänongelmiin. Kannattaa aina selvittää tarkemmin oman koiran mahdolliset sukurasitteen ja terveysriskit ja kysellä hyvin taustat kasvattajalta varsinkin jos pennun mukana ei saa tarkkaa yhdistelmän terveysselvitystä.

Ja hammashuollossa

Elokuun sydäntutkimuksessa jo suunniteltiin tarkempaa hammashuoltoa KAMUussa ja aika varattiin hammasasioihin erikoistuneelta eläinlääkäri Anne Karttimo-Mäkyseltä. Tiesin että muutama hammas oli murtunut, niitä oli seurailtu, mutta röntgenkuvien perusteella hampaille ei tarvinnut onneksi tehdä nyt mitään. Mutta ylä- ja alaleuasta piti poistaa ihan takimmaisia M-hampaita (yläleuan oikea ja vasen M1, alaleuan oikea ja vasen M2), koska ientaskut olivat jo syventyneet parodontiitin takia liikaa. Eli 4 takahammasta lähti nyt papalta. Valitettavasti Pyrde ei ole oikein ollut harjausmyönteinen ja ne ihan takimmaiset perukat ovat jääneet mammalta kunnolla putsaamatta.

Pyry kävi tarkoissa sydäntutkimuksissa ja verikokeissa elokuussa ja papalle tehtiin sopiva nukutussuunnitelma. Kun aikaisin perjantaiaamuna 14.9. menimme Anne Karttimo-Mäkysen vastaanotolle, siellä olikin jo rauhoituspiikki Pyryä odottamassa ja Pyrde sai vaipua puolen tunnin aikana hitaasti sopivan rentoon tilaan. Mutta häntä heilui, kun lääkäri kaappasi Pyrden kainaloon. Pyry sai sydänvikaiselle parhaiten sopivan inhalaatioanestesian, jossa koiran tilaa pystytään seuraamaan tarkasti ja reagoimaan nopeasti toimenpiteen aikana jos on tarvetta. Kun palattiin 3 tunnin jälkeen KAMUn, oli Pyry jo tolokusti omilla jaloillaan meitä odottamassa. Loppupäivä kotona meni hyvin vaikkakin vähän höntissä olossa. Pyrde jopa huomioi ruoka-ajat, eli ruoka olisi maistunut ja muutkin toiminnot olivat kunnossa. Pyrde sai kipulääkettä ja antibiootit mukaan ja nyt ruoka on pari viikkoa pehmeää, että suu pääsee kunnolla paranemaan.

Kannattaa kyllä putsata koiran hampaat säännöllisesti, tarkistuttaa ja hoidattaa ne välillä kunnolla rauhoituksessa. Olen nähnyt aivan karmeassa kunnossa olevia plakin ja hammaskiven peittämiä purukalustoja ja Pyrden suu on näyttänyt aina melko siistiltä, mutta niinpä vaan parodontiitti oli päässyt heikentämään hampaiden kiinnitystä.

Jos mitään erikoista ei aikaisemmin ilmaannu, mennään vuoden päästä taas tarkistuttamaan sydämen ja purukaluston kunto. Nyt voi emäntäkin vähän huokaista ja jatketaan reipasta elämää Pyrden kanssa!

Lämmin kiitos KAMUn väelle, osaaville eläinlääkäreille ja taitavalle henkilökunnalle ystävällisestä palvelusta Pyryn hyvästä hoidosta!

LUE LISÄÄ

Hyödyllistä luettavaa ja tietoa koirien hammasasioista Eläinlääkäriasema Anidentin sivuilla. Linkki mm. Helena Kuntsi-Vaattovaaran artikkeliin: Koira ja kissa  parodontiittipotilaana

Niemelä Outi, Koirien tavallisimmat sydänsairaudet, Evidensia 

Suomen Kennelliitto, Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, sydän, hampaat

Joenpenkan A-pentue 11 vuotta tänään

Perjantai 29.6.2018 klo 19:15 - Marja J

Pyry_11vee.jpg

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan A-pojille Aaretille ja Pyrylle!

Muistelemme lämmöllä myös täältä jo lähteneitä Ania, Akua, Aksua ja Mauria - olette rakkaita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joenpenkan Aito-Artturi, Pyry, Joenpenkan Aimo-Aaretti, Aaretti

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu_takki_2016.jpg

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.


Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry_takki_2011.jpg

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

Roihu_tonttuna.jpg
 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, hyvinvointi, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, Pyry, Musu, Joenpenkan Aito-Artturi, CurlyCo Where Is My Fox

Joenpenkan A-pojat Aaretti ja Pyry täyttävät tänään 10 vuotta!

Torstai 29.6.2017 - Marja J

koostesivu.jpg

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan ensimmäisille eli A-pennuille Aaretille ja Pyrylle!

Muistelemme lämmöllä myös poisnukkuneita Ania, Akua, Aksua ja Mauria - olette rakkaita!




Onnittelut_lopullinen.jpg



Pyrden elämää kuvina kymmenen vuoden ajalta, olkaapas hyvä!

Pyry_10_vuotta.gif

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joenpenkan Aito-Artturi, Pyry, Joenpenkan Aimo-Aaretti, Aaretti, A-pentue

Pyry terveystarkastuksessa 3.1.2017

Tiistai 3.1.2017

Pyry_3.1.JPG

Pyry aivan ryytyneenä. Vertakin piti antaa, mutta tämä oli vasta kolmas kerta kun verta otettiin. Aikaisemmin on pistetty vain rabiesvasta-ainetestin ja Hannes Lohen geenitutkimuksen takia.

Pyry_3.1.2.JPG

Nyt voi jo ottaa rennommin!

Aamulla piti herätä tosi aikaisin, kun Pyrylle oli varattu terveystarkastusaika Evidensia Oulunportista. Mitään sen kummempaa ei ole ollut, mutta hyvähän se on välillä tutkia tarkemmin. Ikävä kyllä Pyrden piti olla syömättä 12 tuntia, joten odotettua aamupalaa ei herunut. Roihu-tyttö lähti mukaan tukihenkilöksi, kun on ollut meillä pikku lomasella.

Pyryllä todettiin heikko sydämen sivuääni, mikä oli kuulunut jo kesällä kun käytiin rokotuksilla. Todennäköisesti kysymyksessä on sydämen läppävika, endokardoosi, koska ikää jo on, ja sydänvaivaa on myös sukurasitteena ja se on myös tällä rodulle tyypillinen vaiva. Mitään oireita ei ole vielä ollut, joten tilannetta seuraillaan ihan rauhassa.

Anaaleissa on ollut muutama lievä tulehdus vuosia sitten, mutta nyt erite oli aivan normaalia ja rauhaset tyhjentyivät helposti. Pyryllä on ollut takaosassa vähän jäykkyyttä ja lääkäri epäili, että taustalla voi olla jo iän mukana tullutta rappeumaa ja kulumaoireita lonkissa. Pyry on jo nyt syönyt nivelvalmisteita ja rasvahappoja, joita annoin myös Noralle, mikä on varmaan osaltaan helpottanut tilannetta.

Pyryllä on satunnaisesti ollut myös närästysoireita ja lähinnä tyhjän mahan oireilua, joihin saatiin kokeeksi happosalpaajaa kuurina. Närästys on Pyryllä pysynyt hyvin hallinnassa ruokavaliolla ja illalla annettavalla piimälorauksella, maitohappobakteereilla ja kuitulisällä.

Veriarvoissa ei ollut mitään epänormaalia, vain toinen maksaentsyymeistä oli lievästi koholla, mikä voi johtua noista mahaoireista. Korvat olivat kunnossa, samoin hampaat erinomaisessa kunnossa, eikä hammaskiveä ollut kuin aivan vähän muutamassa poskihampaassa.

Eli Pyry-ukkeli on ikäisekseen oikein hyvässä kunnossa, ei mitään erityistä huomautettavaa tai huolen aihetta!

Tallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, terveys, Joenpenkan Aito-Artturi

Onnittelut 9 vuotta täyttäville Aaretille ja Pyrylle!

Keskiviikko 29.6.2016 klo 10:23 - Marja J

Pyry_onnea_2016.jpg

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan ensimmäisille pennuille Aaretille ja Pyrylle!

Muistelemme lämmöllä myös poisnukkuneita Ania, Akua, Aksua ja Mauria - olette rakkaita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, A-pentue, Aaretti, Joenpenkan Aimo-Aaretti

Musun ja Pyryn pennut syntyivät 8.4.

Lauantai 9.4.2016 klo 10:27 - Marja J

Musu_ja_pennut_9.4..JPG

Musun (CurlyCo Where Is My Fox) ja Pyryn (FI KVA-L FI JVA SE JVA Joenpenkan Aito-Artturi) pennut syntyivät 8.4. - 3 urosta ja 3 narttua.

TallennaTallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: O-pentue, Musu, CurlyCo Where Is My Fox, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi,

Joenpenkalle tulossa pentuja viikolla 14!

Torstai 10.3.2016 - Marja J

MAINOS_3.jpg


Pitkään suunnitellun Joenpenkan seuraavan pentueen arvioitu syntymäaika on viikolla 14

Sijoitustyttö Musu on ultrattu 10.3. ja useita pentuja on tulossa.

Isä: Joenpenkan oma kasvatti Pyry (FI KVA-L FI JVA SE JVA Joenpenkan Aito-Artturi).

i:V-05 V-07 Freunds Kaneelboom e: FI KVA-L Rowanberrie´s Feenix

Emä: Joenpenkan sijoitusnarttu Musu (Curlyco Where Is My Fox s. 6.1.2013)  

i: C.I.B. FI KVA-L FI MVA EE MVA Ilko von der Dachsschlucht e: CurlyCo Sweetie Fox

 

Pentueen sukutaustasta löytyy vanhoja kotimaisia ja ulkomaisia (saksalaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia) mäyräkoirasukuja, muoto-, luola-, ajo- ja jälkivalioita ja monia käytetään monipuolisesti käytännön metsästyksessä luolilla, ajossa sekä jäljestyksessä.

Riistaverisillä vanhemmilla hyvää näyttöä sekä kokeista että näyttelyistä. Molemmat terveitä, hyväluonteisia perhekoiria, erinomainen turkinlaatu, uros pienikokoinen ja kompakti. Emällä 2 x SERT, kokeista 2 x LUTB, 3 x LUTC ja LUTD. Isällä VASERT, VARACA, kokeista lisäksi 2 x VAHI1 ja LTE 140 pistettä. Emää käytetään lähinnä ajo- ja luolametsästyksessä, isää jäljestyksessä ja luolametsästyksessä.

Pennut  myydään vastuullisiin, rodunomaisista koemuodoista, näyttelyistä ja luonnon metsästyksestä kiinnostuneisiin, harrastaviin koteihin.

 

Sekä Musun että Pyryn tiedot (näyttely- ja koearvostelut, luonnetestin tulos, tarinat blogissa jne.) löytyvät Joenpenkan kotisivuilta. Kerron mielelläni lisää sukutaustoista ja terveydestä.

YHDISTELMÄN SUKUTAULU

PYRYN SUKUTAULU, jossa kuvia

PENTUJA 2016

JALOSTUS JA KASVATUS JOENPENKALLA

YHTEYSTIEDOT

 

Marja Junttila, 050-3696157, marja.junttila@gmail.com

Musun kotiväki:

Terhi Tuomela, puh. 041 4338144, terhi.tuomela@outlook.com

Jarmo Tuomela, puh. 040 7386859

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pentueet, kasvatus, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Musu, CurlyCo Where Is My Fox

Noran ja Pyryn kanssa terveystutkimuksissa

Perjantai 10.7.2015 - Marja J

Nora_9.7.2015t.jpg

Nora-mummeli kävi eilen uusimassa rokotuksensa Ouluvetissä ja samalla tehtiin vähän tarkempi terveystutkimus veteraanille, ikäähän Noralla on kohta jo 12,5 vuotta. Olemme käyneet Ouluvetissä luottolääkärillä joitain poikkeuksia lukuunottamatta jo kymmenen vuotta, sitä ennen meillä oli Limingassa oma kunnaneläinlääkäri.

Nora on jotenkin aristanut etupäätään ja vähentänyt sohvalta hyppimistä, joten epäilin, että etuosassa saattaisi jo olla jotain kulumaa, ehkä kipujakin. Takapää on ollut viime aikoina vähän jäykempi, mutta Nora on kyllä koko ikänsä kulkenut vähän hyppimällä, ja taka-askel on ollut lyhyenlainen. Halusin tarkistaa muutenkin Noran kunnon ja nyt tehtiin myös joitain peruslabratutkimuksia, sillä me käymme oikeastaan tohtorilla aika harvoin, yleensä vain perusjuttujen takia.

Sydäntä kuuntelutan Noralta aina kun käydään lääkärissä. Vuoden 2014 alussa kävimme tulehtuneitten anaalien takia päivystyksessä, ja silloin kuului sydämestä pieni sivuääni. Syksyllä sitä ei kuitenkaan enää ollut. Nyt taas sydänkuuntelussa kuului jotain ylimääräistä, mutta sitä voi olla kuulemma jo tulehduksen tai stressaavan tilanteenkin takia. Eli tästäkään asiassa ei tarvitse sen kummemmin olla huolissaan.

Eturaajoissa löytyi jo liikerajoitusta, samoin takaraajoissa ja vasemman tassun polvi oli vähän löysä. Polvi on ollut tuolainen aina, mutta eipä se ole mitenkään oireillut. Nora on kyllä ollut koko ikänsä hyvässä kunnossa, liikkunut ahkerasti ja monenlaisissa maastoissa, hyppinyt ja pomppinut. Noralla ei ole koskaan ollut selkäongelmia, enkä muista edes mitään ontumisia sen elämän varrelta.

Ikäisekseen Nora on vielä pirtsakka ja hyväkuntoinen, vaikka iän tuomaa rapistumista jo alkaa näkyä. Silmät tarkastettiin virallisesti viimeksi 8,5-vuotiaana ja silmät todettiin terveiksi. Nyt saattaa olla jo jotain iän tuoma sameutta. Nora menee vielä täysillä, ja ikä taitaa näkyä enemmän emännässä! Meillä syövät niin ihmiset kuin koiratkin yksinkertaista, mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta perusruokaa ja meillä onkin Noran kanssa käytössä ihan samoja lisäravinteita: aloe veraa, glukosamiinia, MSM:ää, magnesiumia, sinkkiä, biotiinia ja B-vitamiineja. Niin ja myös valkosipulia: koirilla koirille tarkoitettua Trixien valkosipuliraetta ja emännällä Kyolicia.

Noralle tehtiin myös laboratoriokokeet, eikä sielläkään ollut mitään erikoista: maksa-, munuais- ja sokeriarvot olivat ihan normaalit. Noralla on ollut vasemmassa reidessä jo keväästä 2009 selkeä, liikkuva rasvapallukka ja nyt oli uusi selvärajainen pallukka ilmestynyt myös mahan alle, nisän viereen. Näissä pallukoissa ei ollut kuitenkaan mitään hälyttävää, mutta seuraillaan nyt niitä. Tuohon takaosan jäykkyyteen pitää kokeilla hierontaa ensin kotioloissa ja hakea ehkä myöhemmin apua myös ammattilaisilta.

Noralla ja Pyryllä on molemmilla tosi tykätyt memory foam –patjat, jotka mukautuvat koiran kropan painosta ja tukevat mukavasti. Myös ihmisillä on omat memory foam –patjat ja tyynyt ja en kyllä enää muuhun vaihtaisi!

Nora sai Tohtorilta terveen paperit ja nyt on mukava taas jatkaa eloa Nora-mummelin kanssa, kun tietää että perusjutut ovat kunnossa ja nuo muut pikkuvaivat iän tuomia normaaleja muutoksia. Jatketaan Mummelin kanssa entiseen malliin ja toivotaan Noralle vielä monta hyvää ja puuhakasta vuotta!

Pyry oli eilen Noran kaverina Ouluvetissä ja molemmat koirat lahjoittivat verinäytteet Hannes Lohen johtamaan Koirien Geenitutkimukseen. Mäyräkoirilla on menossa mm. tutkimukset, jotka selvittävät välilevykalkkeuman ja epilepsian periytyvyyttä mäyräkoirilla. Kaikille roduille on lisäksi erilaisia tutkimuskyselyitä mm. koirien käyttäytymisestä.  

Hannes Lohen tutkimusryhmä kannustaa avoimuuteen ja rehelliseen tiedon jakamiseen – rodun ja koirien terveydeksi!

Käykääpä kaikki luovuttamassa verinäyte Koirien Geenitutkimukseen! Verinäytteen voi antaa vaikkapa omalla eläinlääkärillä rokotuskäynnin tai muun käynnin yhteydessä.

 

Lue lisää:

Koirien Geenitutkimus

Näytelomake, joka täyteään etukäteen: Naytelomake.doc

Tallenna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys

Onnittelut 8-vuotiaille Aaretille ja Pyrylle!

Maanantai 29.6.2015 klo 11:52 - Marja J

A-pennut_8_vuotta_2.jpg


Joenpenkan ensimmäinen pentue eli A-pennut syntyivät 29.6. 8 vuotta sitten.

Lämpimät onnittelut Aaretille (Joenpenkan Aimo-Aaretti) ja Pyry (FI KVA-L FI JVA SE JVA Joenpenkan Aito-Artturi).

Muistelemme myös rakkaita Ania, Mauria, Akua ja Aksua, jotka eivät ole enää täällä.

Pyry_23.JPG

Pyry takaterassilla juhannuksena 2015.

Juttuja Joenpenkalta -blogissa enemmän syntymäpäivän juhlinnasta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-pentue, Aaretti, Joenpenkan Aimo-Aaretti, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Mukavaa koiranpäivää 2015!

Perjantai 24.4.2015 klo 12:57 - Marja J

koiranpiv_2015.jpg

Nora ja Pyry ovat aloittaneet taas pihassa kaivaustyöt. Nuuskittavaa ja kaivettavaa löytyy ja koirat saavat toteuttaa itseään koirapihassa aivan vapaasti. Ainut ikvävä homma meille kaikille on tassujen pesu ennen sisälle tuloa. Ulko-oven koiraluukkua ei ole vielä avattu, sillä öisin on vielä viileää. Kun luukku on auki, koirat voivat kulkea ulos aivan oman halunsa mukaan.

Pyryn trimmasin jokunen aika sitten ja myös Nora-mummi sai kevyen kesäturkin tällä viikolla, siksi koirat ovat nyt ihan nakuina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, omasta pihasta, Nora, Rowanberrie´s Feenix

Koiranelämää

Keskiviikko 10.12.2014 - Marja J

Facebookissa pyörii vaikka minkälaisia kuvahaasteita. Minäkin sain haasteen jakaa kuvia onnellisista koirista viiden päivän ajan. On vähän vaikea tulkita ihmisen näkökulmasta koiran onnellisuutta, näkemykset saattavat erota kovasti toisistaan. Tuskinpa ihminen älyää esimerkiksi myyränkaivuun tuomaa onnen tunnetta niin kuin koira sen (ehkä) kokee. Laitetaanpa joulukuun alun synkkyyteen muutama ihmisen tulkinta onnellisista koiristaan.

aamulla

Tässä luultavasti niitä onnellisia koiria – Joenpenkan Vanha Emäntä Nora ja peräkamaripoikansa Pyry. Meillä on tässä menossa joka-aamuinen tuumaushetki ulkoilujen ja aamuruuan jälkeen. Mietitään, että mitä alettais seuraavaksi. On tässä jo keritty juoksennella pihassa ja Pyry kävi vielä tarkistamassa parhaimmat ja maistuvimmat pupunkakka-apajat. Kävimme myös ihmettelemässä rannassa uhkarohkeaa pupua, joka oli käynyt kokeilemassa jään kantavuutta. On siellä mennyt varmaan taas minkkikin, ehkä myös naapurin Jallu.

Nora

Aamunavaus ja kiireeetöntä laatuaikaa mummelin kanssa. Tutkailtiin ihan rauhassa maailmanmenoa. Ei kai tästä voi mihinkään lähteä!

pyry

Pyryllä kipristeli aamulla vähän mahaa, eikä ruoka heti maistunut. Nyt näyttää kaikki olevan kunnossa ja poika rentoutuu.

noramummoanimaatio_25.11.2014.gif


Tässä animaatio Vanhan Emännän (kohta 12 vuotta) aamutoimista. Eipä siinä meinannut pysyä kameran kanssa oikein mukana. Pyrykin pääsi viimeiseen kuvaan, mummo taisi keritä siitä jonnekin.

Nora-isoisomummo sen kun virkustuu. Tässä tyylinäyte (melkein) jokailtaisesta iltavillistä. Iltavillikäsite tunnetaan lähinnä pentukoirilla, mutta onnsituuhan tuo riehuminen myös vanhemmalla iällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotoilu, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Marraskuuta

Keskiviikko 19.11.2014 klo 14:49 - Marja J

marraskuuta


marraskuuta_14_2.jpg


marraskuuta


marraskuuta_14


marraskuuta_14_1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kotoilu, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, omasta pihasta, Nora, Rowanberrie´s Feenix

Joenpenkan A-pennut 7 vuotta

Sunnuntai 29.6.2014 klo 11:59 - Marja J

Pyry_7_v.jpg


Joenpenkan A-pentue täyttää tänään 7 vuotta!

Pyry (Aito-Artturi) onnittelee sisaruksia Ania (Anni-Ainokainen) ja Aarettia (Aimo-Aaretti). Muistelemme myös edesmenneitä Mauria, Akua ja Aksua.

Pyryn synttärikuvat

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-pentue, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Pyryn silmätarkastus: ei perinnöllisiä silmäsairauksia

Keskiviikko 23.4.2014 - Marja J

Pyryn silmätarkastustulos on nyt oikein KoiraNetissä: ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Asia käsiteltiin Kennelliiton Silmäsairaustyöryhmän kokouksessa 4.4. 2014 ja myös silmät tarkastanut eläinlääkäri Pekka Sarkanen olisi oikaissut merkinnän Silmäsairaustyöryhmässä.

Uuden koodin "Muu vähämerkityksellinen kaihi" käyttöönottoon liittyviä asioita oli selvitelty myös SOFT:n (Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry) kokouksessa. Mutta koska Pyryn fibrillaarinen samentuma ei ole perinnöllistä kaikki kataraktamerkinät poistettiin ja diagnoosiksi jäi: muu mykiömuutos.

Suomen Kennelliitto, SILMÄSAIRAUSTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2014

Kokousaika: perjantai 4.4.2014

Paikalla: Tuire Kaimio, pj., Sari Jalomäki, Elina Pietilä, Päivi Vanhapelto, Annukka Salko, Showlink, Päivi Rantasalo, siht.

Työryhmän päätös:

Koiran JOENPENKAN AITO-ARTTURI FIN41920/07 silmätarkastuksen 14.3.2013 tallennus korjataan niin, että katarakta todettu –merkinnät muutetaan muiksi mykiömuutoksiksi.

Lue lisää: Sari Jalomäki, Suomen Oftamologieläinlääkärit ry: Virallinen silmätarkastus


Blogiteksti 25.3.2014

Eilen tuli Pyryn silmätarkastustulos KoiraNettiin ja siellä oli yllättävä merkintä: nukleaarinen katarakta, todettu ja muu vähämerkityksellinen katarakta: todettu.

Olipa tosi järkytys, kun Pyry sai Pekka Sarkaselta 14.3.2014 perinnöllisen kataraktan osalta terveen paperit ja ECVO:n kaavakkeessa täppä tuli vain kohtaan "muu vähämerkityksellinen katarakta", sillä Pyryn kohdalla kyse ei tutkineen lääkärin mukaan ole perinnöllisestä kataraktasta vaan jostain aivan muusta.

Pyryn silmätarkastus 14.3.2014, Oulun Eläinklinikka, Pekka Sarkanen

Perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien osalta: TERVE, Muu katarakta
Vas. Verkkokalvolla kroon. tulehduspesäkkeen arpi. Linssin ytimessä fibrillaarinen cataracta molemmissa ja vas. lievä pistemäinen samentuma linssin etukapselin alla.

Suomen Kennelliitto: Uusi diagnoosikoodi vähämerkitykselliselle kaihille
16.1.2014
Kennelliiton järjestelmään on lisätty oma koodi sellaiselle perinnölliselle kaihille, jonka merkitys koiran kannalta on vähäinen. Koodi ei millään rodulla rajoita koira käyttöä jalostukseen, mutta diagnoosin saanut koira on syytä parittaa kaihin suhteen terveen yksilön kanssa.
Virallisissa silmätarkastuksissa käytetään Suomessa ECVO-lomaketta (European College of Veterinary Ophthalmologists). Lomakkeeseen on silmätarkastuseläinlääkäreiden aloitteesta lisätty uusi kaihidiagnoosi "muu katarakta". Diagnoosia käytetään kun kyseessä on sellainen perinnöllinen kaihimuoto, jonka merkitys koiran kannalta ja jalostusvalinnassa on vähäinen.
Selite jalostustietojärjestelmässä on selventävästi "muu vähämerkityksellinen katarakta".
Jalostustieteellinen toimikunta päätti kokouksessaan 10/2013, että silmätarkastustulos ”muu katarakta” ei millään rodulla sulje koiraa jalostuksesta. Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman ehdoksi voidaan rotujärjestön esityksestä korkeintaan asettaa, että tällainen koira on paritettava kaihin osalta terveen koiran kanssa.


Silmätarkastuksessa koiran mykiön kaikki poikkeavat samentumat, hiput ja kuitumaiset hipsut merkitään kataraktaksi. Pyryn nukleuksen samentumista todettiin tarkastuksessa, että ne eivät ole mitään perinnöllistä kataraktaa, vaan jotain muuta. PEVISA:n mukaan vain HC eli perinnöllinen harmaakaihi sulkee koiran pois jalostuksesta.

Tuo Kennelliiton KoiraNetissä nyt oleva tieto vaatii kyllä tarkennusta, sillä nyt näyttää siltä, että silmiltään perinnöllisestä kataraktasta terveeksi todettu koira onkin koiranettiä tutkivan silmissä sairas koira.

Ei ole asianmukaista terveys- ja jalostustiedon välitystä, eikä kohtuullista koiran eikä sen jälkeläisten kannalta, että tutkimuksissa perinnöllisistä silmäsairauksista terveeksi todetun koiran tietoihin ja ECVO:n kaavakkeesta poiketen tulee harhaanjohtavaa tietoa.

Jalostusta palvelevien terveystietojen tulee olla KoiraNetissä esillä selkeän yksiselitteisessä muodossa ja myös ei-perinnölliset silmäsairaudet tulisi erottaa perinnöllisistä.

30.3.2014:

Silmätulosmerkinnän selvittely on vielä kesken. Toivottavasti asiaan saadaan selvyys mahdollisimman pian.

Lisätietoa silmäasioista löytyy mm. täältä:

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Syksyä.....

Torstai 3.10.2013 klo 15:34 - Marja J

syyskooste.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, omasta pihasta

Tuttuja turreja Mäyräkoiramme-lehdessä

Sunnuntai 22.9.2013 - Marja J

Vasta ilmestyneessä Suomen Mäyräkoiraliiton julkaisemassa Mäyräkoiramme-lehdessä 3/2013 oli monta mielenkiintoista juttua mm. koiran ja omistajan lihaskuntoa kehittävästä DOBO-treenistä, viehejuoksusta, koirien erinomaisen hajuaistin hyötykäytöstä ja aina ajankohtaisista terveysasioista.

Katse karvaan -jutussa esiteltiin mäyräkoirien kolme eri karvanlaatua - lyhytkarvainen, karkeakarvainen ja pitkäkarvainen - ja käytiin läpi turkin perushoitoa. Seuraavassa numerossa on tarkoitus perehtyä tarkemmin haasteelliseen trimmaukseen.

Lehden toimittaja Jutta Rissanen oli eksynyt juttua kirjoittaessaan Joenpenkan sivuille ja löytänyt sieltä karkeakarvaisen mäyräkoiran turkinhoito-ohjeet. Joenpenkan sivuilla olin käyttänyt lähteenä mm. SML:n Apua - Minulla on mäyräkoira -kansion tietoja, Pyryn isän kasvattajan Arja Lidmanin artikkelia turkin hoidosta ja trimmauksesta Freunds-kennelin sivuilla. Omaa kokemusta oli kertynyt kolmen karkkarin verran, joilla kaikilla on erityyppinen turkinlaatu ja erilainen karvan kasvunopeus, jotka vaativat omat niksinsä turkinhoidossa.

lehteen_2_jpg.jpg

Pyry nuorena poikana 2010. Pyryllä on todella helppohoitoinen, helposti trimmattava, karkea, niukahko ja aina siisti turkki. Tassukarvat ovat erittäin karkeat ja lyhyet, eivätkä kerää likaa tai lunta.

lehteen_5.jpg

Pyryn Nora-emällä on puolestaan runsas ja työläästi hoidettava turkki. Trimmauksen jälkeen se kasvaa todella hitaasti, mutta on sitten hyvin tiivis, karkea ja pysyy pitkään siistinä. Tassukarvat ovat pehmeähköt ja pitkiksi päässeinä vanhat tassukarvat keräävät helposti pakkaslunta, niin kuin tässä vuoden 2010 ensilumilla.

lehteen_4.jpg

Kuvassa Nora tammikuussa 2013 Kastehelmi Kakon trimmauksessa Koirasalonki Kastehelmessä, Kiimingissä. Karkeakarvainen mäyräkoira kannattaa trimmata säännöllisesti, sillä turkinhoito on myös tärkeä osa koiran hyvinvointia. 

Kannattaa opetalla itse trimmaamaan ja siistimään koiraansa, mikä onkin parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa. Jos koiran trimmaus ei kotikonstein onnistu, suosittelen käyttämään ammattitaitoista trimmaajaa, joka tuntee rodun hyvin. Trimmaajalta saa myös hyviä neuvoja turkinhoitoon liittyvissä asioissa.

Hyvässä kunnossa oleva terve turkki on vettä ja likaa hylkivä, mikä on tärkeä ominaisuus käyttökoiralla. Turkin säännöllinen ja oikeanlainen trimmaus ei ole vain näyttelykoirien juttu - myös veteraanien ja metsästyskoirien toivoisi näyttävän hyviltä rotunsa edustajilta - kaunillta ja komeilta karkeakarvaisilta mäyräkoirilta!

Katse karvaan, toim. Jutta Rissanen, Mäyräkoiramme 3/2013 s. 26 - 28. (Suurenna tekstiä, niin se näkyy selvemmin)

Trimmaus - kuvia

Turkin hoito ja trimmaus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trimmaus, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Joenpenkan A-pennut - 6 vuotta

Lauantai 29.6.2013 klo 11:17 - Marja J

page.jpg
Pyryn synttäriposeeraukset

Joenpenkan A-pennut Ani (Anni-Ainokainen), Aaretti (Aimo-Aaretti) ja meidän Pyry täyttävät tänään 6 vuotta - ONNITTELUT

Muistamme lämmöllä myös edesmenneitä Mauria, Akua ja Aksua, jotka eivät ole enää täällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-pentue, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen, Aaretti, Joenpenkan Aimo-Aaretti

Juhannusta

Lauantai 22.6.2013 klo 10:37 - Marja J

Aurinkoista Juhannusta!

juhannus_2013_3.jpg

juhannus_2013_1.jpg

juhannus_2013_2.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Nora, Rowanberrie´s Feenix

Vanhemmat kirjoitukset »