Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Takki päälle - vai ei?

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään aina ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.

Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Ja vaatteen pitää suojata myös nartun nisät ja uroksen kivekset nirhaumilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)