Roihun tämän kesän MEJÄ-kausi

Tiistai 10.8.2021 - Marja J

Kesän MEJÄ-tavoitteet saavutettu - Roihusta FI JVA 

Ja muutama VOI-ykkönen tuli vielä valioykkösten päälle!

Mietin kesän alussa, että olisi mukava jos Roihu valioituisi Oulun Seudun terrieriyhdistyksen omassa kokeessa 8.8., mutta ykköset tulivatkin sitten tosi nopeasti. Ollaan jo vuosia oltu aktiivisesti mukana OSTYn toiminnassa. Minä taustalla infovastaavana ja Hannukin on vieraillut MEJÄ-puolella. Nykyisin OSTYllä on MEJÄssä Tainan, Vilman ja Mikon loistavasti toimiva tehotiimi suosittuja treenejä järjestämässä. Olipa keväällä tarjolla jopa monipuolinen ja hyvin valmisteltu MEJÄn nettikoulutus. Moni mäyräkoirakin on päässyt OSTYn koulutuksissa ja treeneissä tämän koiria kiinnostavat ja hyödyllisen harrastuksen alkuun.

Pudasjärven porovaarasta huolimatta Roihu valioituikin kesän ensimmäisessä kahdessa kokeessa. Roihun mummon Noran sekä Miron kanssa mejäily jätettiin AVO-ykkösten jälkeen, kun myös Noran poika Pyry aloitteli jäljestystä. Pyrystä tuli Suomen ja Ruotsin jälkivalio, eikä valoitumisen jälkeen enää Pyryn kanssa käyty MEJÄ-kokeissa ollenkaan. Nyt oli kuitenkin varattu koeviikonloppuja Roihulle ja Roihu nuuskutteli hienosti vielä muutamat lisäykköset. 

MEJA2021.jpg

Koepöytäkirjat

Ihan rehellisesti voi sanoa, että Roihu on itseoppinut - niin laiskasti ollaan treenattu. Kun Roihu siirtyi VOI-luokkaan tuli eka katkokulmajäljellemeno niin äkkiä, että koirakko meni voittajaluokan kokeeseen katkoa treenamatta, mutta Roihu ymmärsi kyllä miten jälki selvitetään. Ongemana ovat olleet huonot makausten merkkaamiset - Roihu vaan vilkaisee (tai sitten ei)  ja meno jatkuu. Lisäksi vauhti meinaa olla liian kova ja Hannu onkin harjaantunut jaruttaja! Tämä riistaverinen, tosi innokas koira tietenkin harhautuu helposti tuoreen riistan, varsinkin porojen jäljille, mutta viime kokeissa eivät edes nenän edestä lentoon pyrähtäneet linnut ole täysin vieneet koiraa mennessään vaan Roihu on palannut ihan itse tarkistusten jälkeen taas verijäljelle. Jo ekalla vauvapentujäljellä Roihu piilotti sorkan ja niin tapahtuu treeneissä ja kokeissa vieläkin. Siikalatvan suopursuviidakon jälkeen jopa Roihu väsähti, eikä sorkkakaan sitten kiinnostanut entiseen malliin.

Alla muutama kuvamuisto Pikku-Roihun ihan ekalta pentujäljeltä heinäkuussa 2016.

Roihu_eka_jalki_31.7_1.jpg

Roihu_eka_jalki_31.7_3.jpg

Hannun ja Roihun yhteistyö toimii jälkityössä loistavasti ja koirakko onkin käynyt useissa SRVA-tehtävissä ja auttanut metsästysporukoita haavokkojen kanssa. Nyt jäljestäminen jatkuukin sitten näissä tehtävissä. 

ROIHUn_puuhapussi.jpg

Avainsanat: Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, MEJÄ-kokeet, jäljestäminen, jäljestämisvalio

Roihusta Suomen jäljestämisvalio 29.6.2021

Perjantai 2.7.2021 - Marja J

Roihusta Suomen jäljestämisvalio 29.6.2021

Viime kesänä käytiin Roihun kanssa vain yhdessä jälkikokeessa ja siitä tuli tulokseksi VOI2. Ensimmäinen ykköstulos tuli Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen kokeessa Iissä 25.7.2019 ja nyt ajattelin että olisipa mukana jos Roihu valioituisi OSTYn omassa kokeessa. Hannun kanssa ollaan oltu monet kerrat talkoilemassa OSTYlle jälkikoulutuksissa, epävirallisissa ja virallisissa kokeissa monenlaisissa tehtävissä. OSTYllä on ollut jo vuosia tarjolla myös MEJÄ-treeniä: teoriaa ja käytännön harjoituksia maastossa kaikille roduille. Mäyräkoiria ja omistajia onkin paljon mukana aktiivisen OSTYn toiminnassa.

Loput ykköset tulivatkin sitten nopeasti ja molemmat Pudasjärven kokeissa 13.6. ja 27.6. Onneksi kelit olivat näin alkukesällä vielä suhteellisen siedettävät koiralle ja ohjaajalle. Sääskiä, mäkäräisiä ja paarmoja kyllä oli liikaa, mutta ei onneksi poroja jotka tahtovat viedä Roihun huomion liikaa pois verijäljeltä. Roihu on aikalailla itseoppinut jäljestäjä, sillä meillä treenataan vaan ne pakolliset alkukesän mieliinpalautuksen.

Ongelmana innokkaalla Roihulla on liian kova vauhti, jota saa jarrutella ja huono makausten merkkaaminen. Hannu sai viime kokeessa erityiskiitosta taitavasta koko matkan jarruttamisesta. Roihun isä Suomen ja Ruotsin jälkivalio Pyry oli myös aikamoinen menijä jäljellä joten Hannu on saanut hyvää treeniä tässä lajissa. Roihun kanssa ollaan keskitytty enemmän käytännön jälkihommiin: kolarieläinten ja haavakkojen etsimiseen. Viimeisessä kokeessa Roihu löysikin maastosta koesorjan lisäksi kasan poron luita ja sinne unohtuneen vanhan sorkan.

FI JVA Suomen Jäljestämisvalio 29.6.2021

Roihun valiotitteli vahvistettiin 29.6. eli samana päivänä kuin Joenpenkan A-pentue syntyi vuonna 2007.

MEJÄ-koe Pudasjärvi 27.6.2021

Tuomari: Niina Lukkariniemi

VOI1 41 pistettä

KOEKERTOMUS

MEJÄ-koe Pudasjärvi 13.6.2021

Tuomari: Heikki Pirhonen

VOI1 44 pistettä

KOEKERTOMUS

ROIHUFIJVA1.7.2021.jpg

Avainsanat: Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, MEJÄ-kokeet, jäljestäminen, jäljestämisvalio

Pinkkiä kakka-asiaa nyt MiniBulletin-lehdessä

Perjantai 23.4.2021 - Marja J

Pinkkiä kakka-asiaa nyt MiniBulletin-lehdessä

Joenpenkan mäyrismummin pinkki kakkakampanja #pinkpooppatrol on päässyt Suomen Kääpiöbullterrierit yhdistyksen MiniBulletin 1/2021 -lehteen

MB-kooste.jpg


Lehdessä tärkeää ja ajankohtaista kakka-asiaa ja paljon muutakin kaikille roduille ja koiranomistajille hyödyllistä luettavaa. Lehti on tosi hyvin toimitettu ja taitto mielenkiintoisen pirtsakka ja lukemaan houkutteleva.

Lehdestä löytyy rotuasian lisäksi juttua mm. hampaiden hoidosta, kynsien leikkaamisesta, ikävästä (tassu)hiivasta. Lehdessä esitellään apukeinoja kun koira jumittaa, mietitään kasvattaja-asioita, kasvattajan ja jalostusuroksen omistajien vastuuta jne. Muihin rotuihin ja rotulehtiin on aina mielenkiintoista ja hyödyllistä  tutustua.

Kiitos tästä Nina Paakkari - Kennel Bullbugbear´s @bullbugbear

Voit lukea lehden jutut tästä

MiniBulletin_1-2021_PRINT_A41024_48.jpg

MiniBulletin_1-2021_PRINT_A41024_49.jpg

Avainsanat: vastuullisuus, siistialatemmes, kerääkoirankakat

Vauhtia joulusiivoukseen - giardia!

Maanantai 11.1.2021 - Marja J

Testasin tervemahaiselta koiralta giardian ja yllätystulos!


Kun kelit alkoivat viilentyä ja oli madotuksen aika lähetin Roihun kakkanäytteen Eläindiagnostiikkalaboratorio Movetiin tutkittavaksi. Mitään loisia tai ookystia ei ollut, mutta yllätyksenä giardia positiivinen. Halusin siis tutkia aivan oireettomalta ja erittäin hyvämahaiselta koiralta ihan huvikseni myös giardian.

Tässä juttua meidän giardiahäädöstä ja tehostetusta joulusiivouksesta. Linkkien takaa löytyy enemmän tietoa tästä luultua yleisemmästä ja hankalasti hävitettävästä alkueläimestä.

giiardia_pos2.JPG

Elinymparistona_koira.jpg

Saari Seppo, Näreaho Anu, Nikander Sven, Elinympäristönä koira. Koiran loiset ja loissairaudet. Fennovet,  Oy, Helsinki 2016

Siimallisen alkueläimen giardian aktiiviset muodot trofotsoiitit lisääntyvät suvuttomasti ohutsuolen limakalvolla. Jaksoittain ulosteeseen tuotetaan ympäristöoloja hyvin kestäviä kystamuotoja. Aika ennen alkueläimen kypsymistä kystia tuottavaksi on lyhyt, 4 – 16 vrk. Kystat ovat tartuttavia uusille isäntäeläimille heti ja muutama kysta riittää giardian siirtymiseen koirasta toiseen.

Giardia on valitettavasti yleisempi kuin oletetaan, eikä se ole vain tuontikoirien, rescuekoirien tai paljon reissaavien ongelma. Lämpimät talvet ovat osaltaan lisänneet esiintyvyyttä ja tartuntoja. Sitä esiintyy maailmanlaajuisesti ja tartunta koirilla on yleinen. Aikuisilla koirilla oireettomat tartunnat ovat yleisiä, mutta pennut oireilevat herkemmin ja tartunnat ovat yleisempiä. Giardia esiintyy ohutsuolen suolinukan pinnalla ja aiheuttaa ongelmia ruuansulatukselle ja ravintoaineiden imeytymiselle. Ja valitettavasti myös oireettomat levittävät kystia.

MOVET - Giardia (qPCR)(F)

"Giardia on yksisoluinen ihmisissä ja eläimissä ripulitauteja (giardiaasi) aiheuttava alkueläin. Eläimillä se on yleisin kissoilla ja koirilla. Tartunnan voi saada saastuneesta vedestä tai ympäristöstä. Myös oireettomat eläimet voivat levittää ja tartuttaa sitä toisiin eläimiin ja ihmisiin. Suolistossa giardia esiintyy aktiivisesti liikkuvana ja ravintoa ottavana trofosoi’iitti-muotona, ja suoliston ulkopuolella kystina, jotka kestävät suuriakin ympäristöolojen muutoksia ja näin ollen voivat säilyä infektoivina pitkään.

Nuorilla yksilöillä giardiaasi on yleensä oireellinen. Tyypillisiä oireita ovat oksentelu, vaalea rasvainen ripuli ja laihtuminen. Kasvavien yksilöiden kasvu voi hidastua. Myöhemmin vastustuskyvyn kehittyessä oireet saattavat hävitä, mutta eläin levittää yhä kystia ulosteiden mukana ympäristöönsä. Kenneleissä ja kissaloissa giardia-infektiot voivat lisätä pentukuolleisuutta ja heikentää pentujen kasvua.

Giardiaasin hoitoon käytetään normaalia pidempää matolääkekuuria. Myös elinympäristön puhdistaminen ja desinfiointi on ensiarvoisen tärkeää."

Ruokavirasto: Koiran giardioosi

Katiska: Koiran terveys, Loiset, punkit ja madot, Koiralla on giardia

Tästä monella lailla kakkamaisesta ongelmasta kirjoittaa pitkän ja erittäin perusteellisen kirjoituksen Jakke Lehtonen Katiska-sivustollaan 


Giardia on yleisempi kuin oletetaan – ja tosi hankala hävitettävä varsinkin kennelolosuhteissa. Tässä tutkimus pohjoissuomalaiselta koiratarhalta, matkailuyrityksen kennelistä, jossa tutkittiin 317 koirasta 125 alaskanmalamuutin ja siperianhuskyn näytteet. Giardiapositiivisia oli 52 koiraa, kaikki 16 pentua positiivisia.

Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläinten esiintyminen suuressa koiratarhassa

Annukka Sulonen: Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, Ympäristöhygienia 2009

"Koirilla Giardia-tartunta on usein oireeton, mutta se voi aiheuttaa akuuttia tai kroonista ripulia ja painonmenetystä. Ripuli on tyypillisesti ohutsuoliperäistä. Koirilla ei usein esiinny kliinisiä oireita Cryptosporidium-tartunnasta. Giardia- ja Cryprosporidium-alkueläinten esiintymistä on maailmalla tutkittu paljon sekä kennelolosuhteissa että yksittäisillä lemmikkikoirilla. Monet tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti Giardia-alkueläimen esiintyvyyden olevan paljon suurempi kennelolosuhteissa kuin yksittäisessä omistuksessa olevilla koirilla.

Tutkimuksessani selvitettiin Giardia- ja Cryptosporidium-allkueläimen esiintyvyyttä pohjoissuomalaisen kennelin koirilla. Ulostenäytteet tutkittiin Elisa-testillä sekä immunofluoresenssin avulla mikroskoopilla. Saatuja tuloksia verrattiin lisäksi koirien ikään, sukupuoleen, esiintyneeseen ripuliin ja eri ryhmiin. Kennelissä oli kaikkiaan tutkimushetkellä 317 koiraa. Näytteitä tutkittiin yhteensä 125 koirasta. Tutkittujen koirien iän mediaani oli 4 vuotta ja ikäjakauma 2 kk -13 vuotta. Pennuiksi luokiteltiin kaikki alle yhden vuoden ikäiset koirat ja aikuisiksi kaikki yli vuoden ikäiset koirat. Pentuja tutkituista koirista oli 16. Giardia-positiivisten osuus oli 41,6 % (52 koiraa). Kaikki 16 pentua (100,0 %) olivat Giardia-positiivisia. Aikuisista koirista Giardia-positiivisia oli 34 (36,2 %). Cryptosporidium-positiivisten osuus oli 5,6 % (7 koiraa). Pennuista 5 koiraa (31,2 %) oli Cryprosporidium-positiivisia. Aikuisista koirista Cryptosporidium-positiivisia koiria oli 2 (2,1 %). Tutkimukseni perusteella Giardia-tartuntaa esiintyi kennelissä paljon. Pennuilla Giardia-tartuntaa esiintyi enemmän kuin aikuisilla koirilla, mikä on giardiatartunnoille tyypillistä. Tartuntoja todettiin eniten koiraryhmässä, jossa aikuiset koirat olivat kosketuksissa pentuihin. Sukupuolella ei ollut vaikutusta tartuntoihin. Kennelin koirissa todettiin myös muutamia Cryptosporidium-tartuntoja. Suurin osa tartunnoista todettiin pennuilla."

Ja näin meillä eteni joulusiivous

Loishäädössä meillä on käytetty Drontalia, ja silloin kun enemmän reissattiin Ruotsin puolella mökillä ja piti useammin madottaa Droncitia. Pentujen aikana odottava emä, kaikki talon koirat on madotettu moneen kertaan Axilurilla ja pikkupennut 3, 5, ja 7 viikon ikäisenä yleensä Flubenolilla. Viime syksynä lähetin ensimmäisen kerran kakkanäytteet Movetiin tutkittavaksi.

Giardian häätöön käytetään fenbendatsolia ja metronidatsolia. Aloitin Roihulla nyt pitemmän Axilur-kuurin (tavallinen annostus 3 päivää, giardiahäätö yleensä 5 päivää) ja syötin estoa 10 päivää, vaikka yritän mahdollisuuksien mukaan välttää liikaa lääkitsemistä lääkeresistenssin vuoksi. Kuurin loppupuolella soittelin myös eläinlääkäriin ja kyselin Movetista ohjeita jatkotutkimusten ajankohdasta. Puheluiden jälkeen ymmärsin että giardiaa löytyy tosi paljon ja siitä eroon pääseminen voi olla hankalaa.

Yllättävästä tuloksesta tulikin sitten vauhtia jo pitkään suunnitteilla olleeseen joulusiivoukseen. Kun Axilur-kuurista oli takana 5 päivää aloitin superjoulusiivouksen. Sisätiloissa kuivissa olosuhteissa kystat voivat säilyä viikon verran. Putsasin kaiken mahdollisen, mihin koirat ovat olleet kosketuksissa. Vaihdoin matot pesulassa pestyihin, ostin uusia, loput höyrytin, saunotin ja pesin 60 asteessa. Pesin lattiat kloriitilla, huuhtelin, osan pesin höyrypesurilla. Putsasin kaikki tasot ja pinnat. Vaihdoin tyynyjen päälliset, sängynpeitteet, huovat, pesin ja saunotin.  Pesin koirien lelut pesukoneessa, osan saunotin, ison osan hävitin ja ostin uusia. Pesin autohäkin, kaikki makuualustat, karva-alustat, vaihdoin patjat, pesin pannat ja valjaat. Vaihdoin ja vaihdan edelleen vesikupin päivittäin ja pesen kiehuvalla vedellä ruokakupin. Hävitin, vaihdoin, putsasin, pesin, saunotin, höyrytin.

Giardian häädöstä löytyy erilaisia ohjeita, esimerkiksi että oireiden hävittyä matokuurin jälkeen ei tarvitsisi uusintatestata. Tai että tavoite madotuksella on oireeton koira, ei negatiivinen tulos. Vaikka giardian saisikin häädettyä ihan todistetusti koirasta, ongelmana ovat uusintatartunnat jos kotipihasta, ulkotarhoista, kulkupaikoilta löytyy koiran kakkaa ja suotuisat, kosteat, lämpimät olosuhteet giardiakystille. Pahimmissa tapauksissa suositellaan giardian saastuttamissa paikoissa jopa maakerroksen vaihtamista! Onneksi tulivat pakkaset ja toivotavasti pysyvät pitkään ja maa routii kunnolla. Enempää en olisi nyt voinut tehdä, sillä 1200 neliön koirapihasta kakat on kerätty säännöllisesti ja hävitetty sekajätteessä. Putsaan säännöllisesti myös makuualustat, vesi- ja ruokakupit. Pesen usein pannat ja valjaat, eikä niitä edes pidetä turhaan sisätiloissa hautomassa ihoa ja katkomassa karvaa.

Kukkahattutätin pinkki kakkakampanja jatkuu!

tarrat_1.jpg

Olen jo vuosia kampanjoinut siistimmän lenkkeily-ympäristön puolesta ja vaatinut edes yhtä kilometriä oman kotikylän pyörätiestä meidän koirien kulkureitillä kakkavapaaksi. Omien koiran (ja muidenkin) kakat on kerätty, keväisin tehty tehosiivous ja myös muille koiranomistajille on ollut postilaatikolla muistutus kakkojen keräämisestä ja jaossa kakkapusseja. Onneksi tuon meidän kotikujan (on pätkä pyörätietä) paskottaminen viimeinkin riittävän monen huomautuskerran jälkeen lopulta väheni. Olen neuvonut  myös kasvattien omistajia hyvien koiratapojen ja lakipykälien noudattamisesta, koiranomistajan vastuista ja velvollisuuksista. Muistuttanut kakkojen keruun tärkeydestä ja pentupaketin ohjeitten lisäksi mukaan lähtee tietysti myös kakkapusseja.

Pinkki paskanvastustamisprojekti jatkuu edelleen ja koiranomistajan vastuu yhteisten kulkupaikkojen siisteydestä tuli nyt kyllä vielä tärkeämmäksi. Sillä vaikka koira olisikin giardian suhteen oireeton, se voi silti levittää tätä tosi hankalasti hävitettävää ja varsinkin pentujen elämän alkuun vaikuttavaa alkueläintä. Jos giardia pääsee pahasti koiran suolistossa jylläämään voivat ruuansulatus- ja imeytymisongelmat kiusata koiraa koko sen loppuelämän.

Oma kylä siistiksi kilometri, roska ja paska kerrallaan! - Joenpenkan blogi

Yksittäisen koiran terveyden kannalta oireeton tai lievää, ajoittaista mahan löysyyttä aiheuttava loinen ei tunnu kovin isolta asialta, mutta varsinkin kennelolosuhteissa, missä on paljon koiria tarhoissa, aikuisia ja pentuja, hävittäminen on tosi hankalaa ja työlästä. Ihan syystä giardia huolettaa koirien kasvattajia.

Paljon keskustellaan ja kysellään koirien ruuansulatusongelmista, ruoka-aineallergioista, tutkitaan koiraa, vaihdellaan ja etsitään paremmin sopivaa ruokaa, mutta ongelmana voikin olla suolistossa kiusaava giardia. Jos eläinlääkäri ei ohjaa giardiatutkimuksiin, sitä voi esittää ja testin voi tehdä myös omatoimisesti keräämällä pökäleet kolmelta päivältä ja lähettää ne tutkittavaksi.

kakat1.jpg

Tällä hetkellä Roihussa ei ole todistetusti giardiaa. Toivottavasti ei jatkossakaan, eikä kystia pihassa eikä yhteisillä kulkupaikoilla.

Voi olla että ylireagoin, mutta onpahan tullut tutkittua tätäkin asia ja siivottua kerrankin kunnolla! Ja paskanvastustamiskampanja jatkuu!

 giardia_neg2.JPG

DogScent - V***u mitä paskaa ja muita koirankakka-keskusteluja

Lue lisää giardiasta

Ja joissain ohjeissa ei edes neuvota lääkitsemään oireettomia.  Ja jos oireet ovat pitemmällä Axilur-kuurilla loppuneet, ei uusintatutkimukselle ole tarvetta. Kuitenkin myös oireeton nk. terve koira voi levittää giardiaa.

Eläinystäväsi Lääkäri - Giardia

Koirat voivat kantaa giardiaa myös oireettomana ja useilta terveiltä koirilta löytyy giardiaa vähäisissä määrin suolistosta. Jos koiran ruoansulatuskanavaoireiden taustalla todetaan giardiatartunta, ei ulostenäytteen uusintatutkimukselle ole tarvetta, jos oireet ovat hoidolla poistuneet. Oireettomia koiria ei myöskään tarvitse lääkitä, vaikka ulosteessa todettaisiinkin giardiaa.”

Omaeläinklinikka: Giardia kissan tai koiran ripulin taustalla?

TassuApu: Giardia koiralla, giardia kissalla: oireet ja hoito

Kennelin loiskontrollisuunnitelma – esimerkkinä Opaskoirakoulu

Hanne-Mari Paloniemi: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma  Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, Eläinlääketieteellinen parasitologia, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2016

Giardiasta löytyy paljon tietoa myös rescuekoirayhdistysten sivuilta

Avainsanat: giardia, koiran loiset, koiran terveys

Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry. - Vuoden luolakoira 2019

Sunnuntai 22.11.2020 klo 15.29 - Marja J

Roihu ja virtuaalipokaali

LUT-_vuoden_mayrakoira_2019.jpg

Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry. julkisti vuoden 2019 toimintakilpailujen palkitut ja valioituneet koirat jo keväällä ja nyt viime perjantaina pidettyjen vuosikokousten jälkeen oli vuoden luolakoiraksi valitun Roihun virtuaalipokaalin aika.

Poikkeuksellinen aika on vaikuttanut monella tavalla myös koiraharrastuksiin, joten yhteistuumin sihteerin kanssa päädyttiin tähän uudenlaiseen, aineettomaan virtuaalikiertopalkintoon. Tosi kätevää ja sopii hyvin minimalisti-emännälle, joka on luopunut esineistä ja laittanut kiertoon vanhoja pokaaleja ja ruusukkeita. Harrastajaryhmissä ja esimerkiksi naapurikylän kepparikisoissa ne tuottavat tosi paljon iloa saajallen.

Roihu on käynyt luolatreeneissä ja OSTYn LUT-kokeista olivat viime vuoden tulokset.

Kiitokset jäsenten ja mäyräkoiraharrastusten huomioimisesta Jokilaaksojen Mäyräkoirat! Kiitokset palkinnon ja kirjan kuvista sihteeri Nina Joki. Kiitokset myös Oulun Seudun Terrieriyhdistykselle monipuolisesta treeni- ja koetoiminnasta. 

LUT_Roihu.jpg

Avainsanat: Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, LUT, vuoden luolakoira 2019, Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry, LUT-kokeet

Jäljestäminen - hyödyllistä ja mielekästä harrastamista koiran kanssa

Keskiviikko 21.10.2020 - Marja J

Jäljestäminen - hyödyllistä harrastamista

Blogiteksti kirjoitettu 3.12.2014, päivitetty 21.10.2020

Tänä vuonna olisi jälkihommia voinut treenata vielä näinkin myöhään vuodesta, sillä niin koe- kuin harjoitusjäljet tulee vetää aina lumettomalle maalle. Monet  kokeneet ja kokeissakin ansioituneet koirat ovat päässeet taas käytännön jälkitöihin etsimään kolaroituja eläimiä ja hirviporukoiden haavakkoja.

nora_ja_hirvi2_small.jpg

Nora (Rowanberrie´s Feenix) ja onnistuneen jäljestyksen päätteeksi kuolleena löytynyt hirvi. Onneksi hirvi löytyi pian osaavan jälkikoiran avulla, eikä ruho kerinnyt lämpimällä kelillä pilaantua.

Nyt käytännön jälkihommissa toimii ja MEJÄssä harrastaa jo Noran pojan Pyryn (Joenpenkan Aito-Artturi) tyttö Roihu (Joenpenkan Oona-Onnenapila).


Jäljestäminen on koiralle luontainen ja palkitseva työskentelymuoto, ja osaavien jälkikoirien käyttö haavakko- ja kolaritilanteissa on suositeltavaa myös eläinsuojelullisista syistä.


Eläinsuojelulaki, luonnonsuojelulaki ja metsästyslaki sisältävät velvoitteen luonnonvaraisen eläimen auttamiseksi ja näin haavoittuneet eläimet saadaan nopeasti pois luonnosta ja ne välttyvät turhilta kärsimyksiltä. Elossa oleva loukkaantunut eläin lopetetaan välittömästi asianmukaisella tavalla, eikä jäljestystä saa koskaan lopettaa ennen kuin ollaan aivan varmoja, että eläin on jatkanut matkaansa loukkaantumattomana.

VAHINGOITTUNEEN HIRVIELÄIMEN JÄLJESTYS


VAHI-kokeessa eli vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeessa
testataan koiran ja koiran ohjaajan välistä yhteistyötä ja kykyä seurata vahingoittuneen hirvieläimen jälkiä. Kokeen voi suorittaa myös todellisessa kolari/haavakkotilanteessa. Kokeeseen osallistuva koiranohjaaja antaa koepöytäkirjassa luvan yhteystietojensa välittämiseen viranomaiselle ja lupautuu olemaan heidän käytettävissään jäljestystilanteissa.

pietilainen_hannu_miron_jalki_ja_hirvi_1_large.jpg

Miro (Semilain Omar) ja jäljen päästä löytynyt hirvi.

Hannu on myös koulutettuna Suurriistavirka-apuyhteyshenkilönä mukana SRVA-tehtävissä. SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin ja metsästäjien, koiranohjaajien ja metsästysseurojen vapaaehtoisyhteistyöhön. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin tai hätäkeskuksen antamalla virka-apupyynnöllä.

Puhelinsoitto ja avunpyyntö voi tulla milloin vain ja Hannukin on lähtenyt monta kertaa yöllä tarkistamaan tilannetta joko ensin yksin tai tarvittaessa koiran kanssa. Kaikki koiramme Nora, Miro ja Pyry ovat osallistuneet MEJÄ- kokeiden lisäksi myös käytännön jälkihommiin. Pyryllä on lisäksi kaksi hyväksyttyä VAHI-tulosta ja MEJÄSSÄ Pyry on valioitunut Suomesta ja Ruotsista.

Vahingoittuneen eläimen jäljestyksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeä metsästäjien muistaa muutamia käytännön asioita

  • Rauhoittaa tapahtuma-alue turhalta kulkemiselta (ei ylimääräisiä koiria tai ihmisiä), ampuja riittää
  • Merkitä ammuntakohta/paikka jossa eläimen viimeksi näki ja osoittaa haavakon kulkusuunta jos mahdollista. Pelkkä paikallaan olokin riittää!
  • Antaa työrauha jäljestävälle koiralle.

Jo nämä asiat helpottavat huomattavasti koiran työtä. Pimeät/hämärät illat ovat itsessään jo haasteellisia, jolloin suurin osa havereista sattuu ja silloinhan isännän silminä toimii koiran hajuaisti.

Koiran apu haavoittuneen eläimen etsinnöissä on erittäin tärkeä ja mäyräkoiria käytetäänkin paljon näissä tehtävissä. Meidän omista koirista Nora ja Miro ovat etsineen Hannun porukalle haavoittuneita hirviä ja poliisin apuna kolarikauriita ja Pyrykin pääsee näihin hommiin.

Lue lisää käytännön jäljestämisestä

Lisää tietoa haavoittuneen hirvieläimen etsimisestä ja ohjeita jälkikoiran työskentelyn helpottamiseksi löytyy mm. Metsästäjäin Keskusjärjestön julkaisemasta Metsästäjän oppaasta luvusta: Haavoittuneen riistan haku, hirvieläimet

Riista.fi: Toiminta riistaonnettomuuden sattuessa


Lue lisää jäljestämisestä

Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen jäsenlehdestä Ostyposti 2/2014 s. 6- 11, Marja Junttila:  Jäljestäminen – mielekästä ja hyödyllistä harrastamista koiran kanssa. Ostyssä ollaan kehittämässä mejä-toimintaa ja jutussa esitellään lajia ja käytännön jäljestystä ihan yleisesti sekä annetaan vinkkejä pennun koulutukseen ja omatoimiseen harjoitteluun.

Sanomalehti Kaleva 20.10.2014, Anni Jyrinki: Jäljestäjä auttaa myös poliisia. Metsästysjäljestäjät etsivät haavoittuneita eläimiä.

Itä-Uudenmaan Poliisilaitos, Markku Tuominen, Kolumni 8.8.2014: Ilmoita eläinonnettomuus aina poliisille. Poliisi tiedottaa siitä, miten tulee toimia, jos kolaroi esim. hirven tai kauriin kanssa.

Jäljestyksen ABC-tietopaketti. Päivitetty versio 30.11.2014, tietopaketti on katsottavissa salasanan takaa Joenpenkan sivuilla.

Tekijänoikeudet ja käyttöoikeus on ainostaan minulla tekijänä, joten pyydä salasana niin pääset tutustumaan aineistoon.Tietopaketti on tarkoitettu vain omaan käyttöön ja sen jakaminen ja esittäminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain mukaan kielletty.

Linkkien takana myös hyvää tietoa jälkihommista

Avainsanat: jäljestäminen, jäljestys, VAHI

Kesän 2020 uutisia

Keskiviikko 16.9.2020 - Marja J

Mukavia tuloksia ja huomiota koirille ja ihmisille

Tämä monella lailla poikkeuksellinen ja yllättävä koronakevät on vaikuttanut monen ihmisen elämään ja niin myös moniin koiraharrastuksiin. Jotain on kuitenkin tapahtunut.

Roihu osallistui tänä vuonna vain Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen järjestämään MEJÄ-kokeeseen ja tulokseksi tuli saman viikon palautustreenin, kesän ainoan treenin jälkeen hienosti VOI2. Jatkamme Roihun kanssa ensi vuonna MEJÄn keinojäljellä ja toivottavasti tyttö paasee myös käytännön jäljestysommiin kuten viime syksynä.

ROIHU_treeni_2020.jpg

Roihulle tuli menestystä myös oman mäyräkoirakerhon viime vuoden parhaimpien mäyräkoirien valinnassa ja Roihu sai Jokilaaksojen Mäyräkoirat ry:n Vuoden paras luolakoira -tittelin.

OSTYpalk2019.jpg

Emäntä on toiminut aktiivisen ja myös muut rodut toimintaansa mukaan ottavan Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen infovastaavana keväästä 2016 ja talkoilijaa muistettiin nyt Vuoden 2019 ostyläinen -tittelilä yhdessä Eliisan ja Tainan kanssa. Taina on muuten vetänyt jo useana alkukesänä tosi suosittuja OSTYn MEJÄ-treenejä ja ollut mukana koejärjestelyissä. Itse olen toiminut useana vuonna emäntänä OSTYn aktiivisessa MEJÄ-porukassa emännöiden MEJÄ-tapahtumissa ja -kokeissa joka etänä tai paikan päällä.

OSTYpullat.jpg

Vaikka OSTY aikoinaan perustettin tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia eri terrieriroduille on siitä vuosien aikana kasvanut aktiivinen kaikkien rotujen koirayhdistys, jonka monipuoliseen toimintaan ovat niin jäsenet kuin kaikki muutkin tervetulleita rotuun katsomatta.

Ostyllä on eritasoista, monipuolista tarjottavaa aina pikkupentujen leikkikoulusta, arkitaitojen opettelusta ja lajien esittelyistä kokeneiden konkariharrastajien omien lajien  kursseihin, täsmäkoulutuksiin ja kokeisiin. OSTY tarjoaa harrastusmahdollisuuksia ja myös mäyräkoirille sopivaa koulutusta ja kokeita lajeina mm. LUT, MEJÄ ja VERI. OSTY tiedottaa toiminnastaan usella kanavalla kotisivuilla, somessa ja sähköpostiviesteinä niin että kaikilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada tietoa koulutuksista ja tapahtumista.

Avainsanat: Joenpenkan Oona-Onnenapila, Roihu, MEJÄ, Oulun Seudun terrieriyhdistys, Jokilaaksojen Mäyräkoirat

Pyry 29.6.2007 - 24.3.2020

Maanantai 29.6.2020 klo 10.21 - Marja J

Pyry - Joenpenkan Aito-Artturi 29.6.2007 - 24.3.2020

Pyry_muisto.jpg

Tänään rakas Pyry täyttäisi 13 vuotta, mutta emme saaneetkaan enää lisää yhteistä aikaa vaan Pyryn elämä loppui yllättäen 24.3. En ole vieläkään toipunut Pyrden menetyksestä, sillä lähtö oli niin yllättävä ja dramaattinen. Tapahtuihan se vain muutama tunti sen jälkeen, kun olimme tulleet kotiin Eläinlääkäriasema KAMUsta Pyryn sydänlääkärin vastaanotolta. Suru ei meinää millään helpottaa. Sen tiedän, että ikävä ei häviä koskaan, mutta miksi tämä ero tuntuu niin musertavalta. Kyyneleet ovat valuneet joka päivä Pyryn kuolinpäivän jälkeenkin.

Pyryt.jpg

Vielä viime kesänä Pyry oli niin virkeä ja elinvoimainen. Iloa elämään toivat monet koiravieraat ja varsinkin terhakka tytär Roihu. Syksyllä kävimme toistamiseeen tarkoissa sydäntutkimuksissa ja purukalustokin hoidetiin taas hyvään kuntoon. Pyryllä oli outoja mahaoireita, oksentelua, joitten takia käytiin eläinlääkärissä maaliskuun alussa. Sain kuitenkin mahan kuntoon kevyellä, sopivalla ruokavaliolla, useilla ruokakerroilla ja mahansuojalla.

Mahaoireiden jälkeen Pyry oli pari viikkoa tosi virkku, nukkui ja söi hyvin. Vaikutti siltä että kaikki oli kunnossa ja pappa taas voimissaan. Viimeisenä elinpäivänään tiistain aikana pappa innostui jopa leikkimään ja riepoi makuualustaa, kävi läpi rakkaat riekaleiset ja reikäiset pehmojen nahat ja pappa kaiveli Roihun kanssa jopa roskia roskiksesta. Roihun kanssa nuuskivat tavalliseen tapaan pihassa ja taisivat kaivaa myös kuraa. Ehdin jopa iltapäivällä ennen lääkäriin lähtöä vähän trimmata Pyryä. Pyry tykkäsi, kun rapsuttelin kammalla niskakarvoja. Samaa tehtiin myös Noran kanssa Noran viimeisenä päivänä ja sitä muisteltiinkin usein Pyryn kanssa kun rapsuttelin.

Pyryllä oli todettu sydämen vajaatoiminta ja sydän oli tutkittu säännöllisesti. Pyryllä oli sydäntä vahvistava lääkitys ollut jo vuosia ja se toi uutta virtaa pappaan. Seurasin vuosia tarkasti Pyryn hengitystiheyttä ja viikon lopulla tiheys nousi kovasti, mutta oli välillä melkein entisissä lukemissa. Tiistai-iltana 24.3. klo 17 mentiin kontrolliin Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelälle Kamuun koska huolestuin hengitystieyden takia, mutta mitään muuta huolestuttavaa ei ollut. Verikokeiden tulos oli ok, kuntoluokka 3-4/9, mutta lihasmassaa hävinnyt, painokin oli taas pudonnut. Muuten Pyry vaikutti tosi virkulta.

Viimeisimmässä sydänultrassa syksyllä 2019 huomattiin outoja lisälyöntejä, joiden syytä selviteltiin ja koko koira ultrattiin. Kasvaimia ei löytynyt, eikä muutakaan huolestuttavaa. Kokeiltiin myös verenpaineen mittausta, mutta viikonlopun kotimittauksilla KAMUn lainaamalla verenpainemittarilla ei saatu kunnon tuloksia. Sydämessä todettiin taas rytmihäiriöitä, sivuääni oli 4/6 ja EKG:ssä oli nyt kammioperäisiä lisälyöntejä, tuplia ja jopa triploja. Eli rytmi oli nyt huolestuttava ja vakavien sydäntilanteiden ja sydänpysähdyksen riski oli noussut viime syksyn käynnistä. Pyry sai nyt beetasalpaajat, joilla oli jatkossa tarkoitus tasoittaa sykettä.

Kotona Pyryn tila kuitenkin romahti rytmihäiriöiden takia yhtäkkiä ja tunnin pahan olon jälkeen sydän ei enää jaksanut.

Pyryn sydämen lyönnit olivat nyt tulleet täyteen ja silittelin papan ikiuneen. Pyry sai nukahtaa rakkaitten ihmisten ja Roihu-tyttären kanssa omassa kodissaan. Rytmihäiriöiden syy on epäselvä ja yleensä se on isojen koirien vaiva. Mutta Pyryhän olikin ISO koira, jolla oli myös ISO sydän.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
Olen aurinko joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.

On niin surullinen ja tyhjä olo. Ja hirveä ikävä. Kiitos kaikesta Pyry ja hyvää matkaa. Olet luonamme monissa muistoissa, kuvissa ja tarinoissa ja ilmestyt luoksemme auringon säteenä.

Pyry_uurna.jpg

Pyry_sydan.jpg

Instagramissa @joenpenkankennel #pyrythedachshund

Pyryn tarinaa - Pyry 10 vuotta

 

Pyry_10_vuotta.gif

 

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Hyvää uutta vuotta 2020

Maanantai 30.12.2019 klo 17.42 - Marja J

Onnellista uutta vuotta, terveyttä, iloa ja onnistumisia!

Joenpenkalla on ollut vilskettä loppuun kuluneella vuodella: koiravieraita, koirakavereita, harrastuksia ja touhukasta mäyriselämää. Mukana kuvissa vilahtavat Pyryn kavereina kasvatit ja koiravieraat Roihu, Elli, Ilo ja Iira. Koirahommissa talkoilua Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen infovastaavana ja talkoilemassa OSTYn MEJÄ-porukassa.

Instagramissa @joenpenkankennel

Mäyrismummi on ollut kovasti monenlaisissa hommissa. Värkkäily, puuhastelu, leipominen, puutarhanhoito ja yksinkertainen elämä on jatkunut nuukailun hengessä.

Instagramissa @juttujajoenpenkalta

VUOSI2019.gif

Pyryn terveysuutiset - sydäntutkimukset ja hammashuoltoa

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Pyryterveys2019.jpg

Sydänasioita

Syyskuussa kävimme Pyryn kanssa taas ELL Outi Niemelän luona Oulun KAMUssa endokardoosikontrollissa. Ensimmäisen kerran Pyryn sydän tutkittiin tarkemmin viime syksynä ja Pyry sai sydäntä vahvistavan lääkityksen. Pyryllä ei vielä ole ollut mitään vajaatoiminnan oireita ja ultrassa katsottiin mikä sydämen tilanne on nyt. Sivuääni oli nyt 5/6 ja sairaus etenee kohtalaista vauhtia. EKG:ssa näkyi nyt myös kammioperäisiä lisälyöntejä, rytmihäiriö, jota päätettiin seurata ja Pyrylle suositeltiin verenpaineen mittausta.

Sisäelimet tutkittiin ja ultrattiin myös jos mahdollisesti löytyisi rytmihäiriöiden aiheuttaja, mutta kaikki oli kunnossa. Otettiin myös tarkemmat testit verestä, eikä sielläkään ollut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavaksi on ohjelmassa taas hammashuolto, mutta sitä ennen mittaillaan verenpainetta. Vointi Pyryllä on ollut tosi vielä tosi hyvä. On virkku, syö ja nukkuu hyvin. Vähän nuo rytmihäiriöt kyllä huolettavat. Pyryn hengitystiheyttä on seurattu säännöllisesti jo pari vuotta, eikä siinä ole muutoksia ollut. Hengitystiheyden seuranta on ainut kotikonsti, millä sydänterveyttä voi seurata, jos mitään rasitusoireita tai käyttäytymismuutoksia ei vielä ole.

Ja ne verenpaineet....

Syyskuun lopulla parin päivän aikana mittailtiin Pyryn verenpainetta KAMUsta lainatulla eläinten verenpainemittarilla. Homma kuulostaa helpolta, mutta miten saat mitattua mäyrkoiran paineet koiran ollessa aivan rentona lepotilassa, jos koira inhoaa ja säikkyy mittausta? Pyry nimittäin säikähti mittarin surinaa ja tunnetta kun mansetti puristui tassun ympärille. Paineet piti mitata monta kertaa päivän aikana usean kerran sarjana mittaukset aina 3 – 5 minuutin välein. Mittaus tehtiin tassusta ja myös hännästä. Valitettavasti mittausten tuloksista ei saatu kunnolla tietoja, eikä mitään lääkitysmuutoksia nyt tehty. Olisi tarvittu pitempi aika totuttaa koira mittaukseen ja laitteisiin pikkuhiljaa, jolloin mittaus olisi saatu täysin rentoutuneesta koirasta ja tulos olisi varmempi.

Purukaluston tarkistus ja huoltotoimenpiteet

Sydänultran ja verikokeitten jälkeen ruvettiin suunnittelemaan hammashuoltoa. KAMUssa Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelä ja hammaslääkäri Anne Karttimo-Mäkynen tekevät koirakohtaisen nukutusohjelman nimenomaan koiran sydämen kunto huomioon ottaen.

Vasta marraskuun lopulle saatiin Pyrylle aika hampaiden vuosihuoltoon. Nukutusohjelma oli Pyrdelle räätälöity riskianestesia ja lääkitys, rauhoitteet suunniteltu sen mukaan että sydän ei rasitu liikaa. Aikaa varattaessa oli varauduttu myös siihen, että sydänlääkäri on hammashoitopäivänä paikalla, jos jotain ongelmia tulisi. Pyrde sai ensin rauhoitteen, joka vaikutti rauhassa puolisen tuntia. Hoidossa käytettiin inhalaatioanestesiaa ja sydäntä seurattiin koko toimenpiteen ajan. Nyt mahdollisia ongelmia lisäsi vielä todettu rytmihäiriö. Purukalusto oli nyt muuten kunnossa, mutta ylhäältä löytyivät murtuneet P4 ja yksi etuhammas, jotka piti poistaa. Aiemmin murtunut poskihammas oli vielä kunnossa, eikä sille tarvinnut vielä tehdä mitään. Hammaskivi poistettiin, mutta onneksi ei löytynyt tulehdusmuutoksia.

Eipä tarvitse ihmetellä yhtään ukkelin viime aikojen vastustelua hammasputsissa, sillä on tuo haljennut poskihammas ollut varmaan kipeä. Jotain vähän epäilin, kun ihan kaikista kovin purtava ei ole vähään aikaan maistunut ja ukkeli on maiskutellut tavallista enemmän suuta.

Tihkuvuodon välttämiseksi Pyrde on nyt ollut pari päivää sairaslomalla, saa antibioottia ja kipulääkettä. Pyry toipui toimenpiteestä tosi hyvin niin kuin viimeksikin. Herkkukaapilla piti olla kerjäämässä heti toimenpiteestä tulon jälkeen ja olohuoneessa Hannulta piti saada makkaraleipää. Pyry on yrittänyt saada myös päivittäiset kovat herkkutikut, mutta valitettavasti muutama viikko mennään nyt pehmeällä ruualla.

Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa tosi paljon koko koiran kuntoon, terveyteen ja varsinkin sydämen toimintaan, joten purukalusto on hyvä röntgenkuvata, tarkistuttaa ja putsauttaa säännöllisesti ammattilaisella ja vieläpä mieluusti hampaisiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Kevyt hammaskiven poisto esim. ultralla on vain kosmeettinen hampaiden harjaamiseen verrattavissa oleva puhdistus. Vain eläinlääkärin rauhoituksessa tekemällä röntgentutkimuksella pystytään tutkimaan tarkemmin koiran suuta ja nähdään hampaiden kiinnitystä heikentävän parodontiitin aiheuttamat vauriot ja pienet hammasmurtumat. Myös hampaiden säännöllinen kotihoito, tarkastukset ja harjaaminen ovat tosi tärkeitä, ettei hampaan pinnallakaan pääse ientulehduksen bakteerimyrsky vaikuttamaan ja etenemään parodontiitiksi asti.

Kiitos taas KAMUn osaavalle henkilökunnalle Pyryn hyvästä hoidosta!

Pyryn edellinen terveysraportti ja hyödylliset linkit

 

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, hammashoito, mäyräkoiran terveys, endokardoosi, sydänterveys, hammashuolto

Hyvää uutta vuotta 2019!

Maanantai 31.12.2018 klo 9.21 - Marja J

Iloa harrastuksiin, onnistumisia ja kaikkea hyvää vuodelle 2019!

Tässä kuvakertomus Joenpenkan vuodesta 2018.

KOOSTEgif2018.gif

Jouluiloa

Sunnuntai 23.12.2018 klo 9.13 - Marja J

Jouluterveiset_2018__pieni.JPG



Jouluiloa_Joenpenkalta_2018.jpg


Jouluiloa kaikille!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Tänä vuonna Joenpenkalta ei lähde yhtään joulutervehdystä postin välityksellä vaan muistamme hyväntekeväisyysjärjestöjä. Postikorttirahat on lahjoitettu Pelastakaa lapset ry:lle, SEY:lle ja Suomen BirdLifelle. Lisäksi veimme kissojen ruoka-avustuksen arvokasta eläinsuojelu- ja valistustyötä tekevälle Vierashuoneelle, Kempeleessä.

Pyryn terveysuutisia

Maanantai 17.9.2018 - Marja J

Pyry.jpg

Kuvassa Pyry vasta trimmattuna syyskuun ilta-auringossa. Pyry Instagramissa:  @pyrythedachshund

Pyry sydäntutkimuksissa

Elokuun alussa 6.8. kävimme Pyryn kanssa tarkemmissa sydäntutkimuksissa KAMUssa Oulussa sydänasioihin erikoistuneen eläinlääkäri Outi Niemelän luona. Sivuääni on kuulunut jo pari vuotta ja nyt sydänultrassa näkyi lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa.

Ultraäänitutkimuksen mukaan sydämen osastojen suhteet ovat lähes normaalit, aavistuksenomainen vasemman kammion tilavuuskuormitus ja vasen eteinen on lievästi oikeaa isompi. Sydänlihas on tasakaikuinen, supistuu symmetrisesti ja tehokkaasti, väliseinä on ehyt ja papillalihakset normaalit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä todetaan kohtalainen läppävuoto (kuuntelussa 4/6 sivuääni). Valtimoläpät ovat normaalit, eikä merkityksellisiä läppävuotoja todeta. Vasemman kammion lepomitta on normaalin ylärajalla, työvaiheen mitta normaali, supistuvuus hyvä. Vasen eteinen – aortta  -suhde normaalin ylärajalla. Aortan ja keuhkovaltimon virtauskuvio ja maksimivirtaus ovat normaalit ja EKG:ssa näkyi normaali sinusrytmi koko tutkimuksen ajan.

Löydökset ovat tyypillisiä endokardoosille eli läppävialle, mikä on aika yleinen vanhempien mäyräkoirien tauti. Onneksi Pyryn sairaus on vielä melko varhaisessa vaiheessa. Pyryllä todetaan hyvin lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa. Nyt aloitettiin tätä oireetonta vaihetta pidentävä Vetmedin-lääkitys. Sydäntutkimuksen lisäksi otettiin myös verikokeet ja tulosten pohjalta tehdään tarkka nukutussuunnitelma tulevaa hammashuoltoa varten. Pyry todettiin virkeäksi, lihasmassaltaan ja painoltaan passeliksi ja myös kaikki Pyryn veriarvot olivat kunnossa, verenkuva ja peruselinarvot kaikki normaalialueilla.

Kuuma ja helteinen kesä hankaloitti Pyryn ja monen muunkin koiran elämää. Pappaan tuli ihan uutta virtaa lääkityksen aloituksen ja kelien viilentymisen jälkeen. Pyry on hyväkuntoinen, mutta seuraillaan nyt edelleen hengitystiheyttä, mikä on hyvä mittari sydänterveydessä. Ja kuulemma ainut mittari, jolla voi kotikonstein seurata sydämen kuntoa. Hengitystiheyden mittaus on aloitettu säännöllisenä tämän vuoden alussa, joten se on meille jo tuttua.

"Hengitystiheyttä lasketaan 1 - 2 viikon välein koiran nukkuessa. Normaali tiheys koirilla on 15 – 25 (30) hengitystä minuutissa. (Pyryllä tämä on 17 – 18 hengityskertaa.) Jos koiran hengitystiheys nousee aikaisemmasta 10 hengityksellä selvästi tai jos hengitystiheys ylittää ylittää 40 minuutissa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tilannearviota varten. Hengitystiheyttä laskemalla huomataan kehittyvät ongelmat ennenkuin vajaatoiminnan oireet pääsevät liian pahaksi. Lääkityksen säätäminen ajoissa, ennen näkyvien oireiden kehittymistä voi estää hengenvaarallisen keuhkoödeeman kehittymisen." (Kotiutusohjeet, tietoa endokardoosista, Outi Niemelä, Eläinlääkäriasema Kamu, Oulu)

Pyryn sydämen tilannetta ollaan osattu seurata, sillä tiedän sukurasitteen taustalta. Pyryn emä Nora, menehtyi 13,5-vuotiaana vain kuudessa tunnissa pari vuotta sitten, eikä 4 kuukautta käytössä ollut sydänlääkitys ehtinyt Noralla auttaa. Nora oli reipas ja oireeton, mutta sydäntä kuuntelutettiin säännöllisesti Noran täytettyä 8 vuotta sen jälkeen kun veli kuoli äkillisesti sydänongelmiin. Kannattaa aina selvittää tarkemmin oman koiran mahdolliset sukurasitteen ja terveysriskit ja kysellä hyvin taustat kasvattajalta varsinkin jos pennun mukana ei saa tarkkaa yhdistelmän terveysselvitystä.

Ja hammashuollossa

Elokuun sydäntutkimuksessa jo suunniteltiin tarkempaa hammashuoltoa KAMUussa ja aika varattiin hammasasioihin erikoistuneelta eläinlääkäri Anne Karttimo-Mäkyseltä. Tiesin että muutama hammas oli murtunut, niitä oli seurailtu, mutta röntgenkuvien perusteella hampaille ei tarvinnut onneksi tehdä nyt mitään. Mutta ylä- ja alaleuasta piti poistaa ihan takimmaisia M-hampaita (yläleuan oikea ja vasen M1, alaleuan oikea ja vasen M2), koska ientaskut olivat jo syventyneet parodontiitin takia liikaa. Eli 4 takahammasta lähti nyt papalta. Valitettavasti Pyrde ei ole oikein ollut harjausmyönteinen ja ne ihan takimmaiset perukat ovat jääneet mammalta kunnolla putsaamatta.

Pyry kävi tarkoissa sydäntutkimuksissa ja verikokeissa elokuussa ja papalle tehtiin sopiva nukutussuunnitelma. Kun aikaisin perjantaiaamuna 14.9. menimme Anne Karttimo-Mäkysen vastaanotolle, siellä olikin jo rauhoituspiikki Pyryä odottamassa ja Pyrde sai vaipua puolen tunnin aikana hitaasti sopivan rentoon tilaan. Mutta häntä heilui, kun lääkäri kaappasi Pyrden kainaloon. Pyry sai sydänvikaiselle parhaiten sopivan inhalaatioanestesian, jossa koiran tilaa pystytään seuraamaan tarkasti ja reagoimaan nopeasti toimenpiteen aikana jos on tarvetta. Kun palattiin 3 tunnin jälkeen KAMUn, oli Pyry jo tolokusti omilla jaloillaan meitä odottamassa. Loppupäivä kotona meni hyvin vaikkakin vähän höntissä olossa. Pyrde jopa huomioi ruoka-ajat, eli ruoka olisi maistunut ja muutkin toiminnot olivat kunnossa. Pyrde sai kipulääkettä ja antibiootit mukaan ja nyt ruoka on pari viikkoa pehmeää, että suu pääsee kunnolla paranemaan.

Kannattaa kyllä putsata koiran hampaat säännöllisesti, tarkistuttaa ja hoidattaa ne välillä kunnolla rauhoituksessa. Olen nähnyt aivan karmeassa kunnossa olevia plakin ja hammaskiven peittämiä purukalustoja ja Pyrden suu on näyttänyt aina melko siistiltä, mutta niinpä vaan parodontiitti oli päässyt heikentämään hampaiden kiinnitystä.

Jos mitään erikoista ei aikaisemmin ilmaannu, mennään vuoden päästä taas tarkistuttamaan sydämen ja purukaluston kunto. Nyt voi emäntäkin vähän huokaista ja jatketaan reipasta elämää Pyrden kanssa!

Lämmin kiitos KAMUn väelle, osaaville eläinlääkäreille ja taitavalle henkilökunnalle ystävällisestä palvelusta Pyryn hyvästä hoidosta!

LUE LISÄÄ

Hyödyllistä luettavaa ja tietoa koirien hammasasioista Eläinlääkäriasema Anidentin sivuilla. Linkki mm. Helena Kuntsi-Vaattovaaran artikkeliin: Koira ja kissa  parodontiittipotilaana

Niemelä Outi, Koirien tavallisimmat sydänsairaudet, Evidensia 

Suomen Kennelliitto, Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka


Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, sydän, endokardoosi, sydänterveys, hampaat

Roihun pari viimeistä MEJÄ-koetta

Maanantai 13.8.2018 klo 12.39 - Marja J

Roihu kävi Hannun ohjaamana kesäkuun alun MEJÄ-kokeen ja AVO2-tuloksen jälkeen nuuskuttelemassa vielä Ristijärvellä ja Kiimingissä. Ristijärven Ristilammella järjestettiin 29.7.2018 springerspanieleitten mestaruuskoe, johon Roihun perheen englanninspringerspanieli, jälkivalio Kessu osallistui Harrin ohjaamana. Roihu osallistui kaverina mestaruuskokeen rinnakkaiskokeeseen. Koe meni hienosti ja nyt Roihulle tuli toinen AVO1-tulos ja sen myötä siirto voittajaluokkaan.

Roihu_Ristijarvi.JPG




Roihu_meja_29.7.18.jpg

Olin ilmoittanut Roihun myös Kiimingin kokeeseen 5.8., mutta viikko oli tosi helteinen, eikä sitten harjoiteltu Roihun kanssa ollenkaan voittajaluokan katkokulmaa. Roihu on ihan itsenäisesti hoksannut jäljestyksen perimmäisen idean ja Roihun elämän ensimmäinen katkokulmakin meni "kokeneitten" jälkikoirien tyyliin. ;) Valitettavasti Roihu oli innostunut poron hajuista jo omaa vuoroa odotellessa ja porojen tuoreet polut ja hajut veivät tytön pari kertaa hukkaan. Ei auttanut mikään muu kuin aloittaa puhtaalta jäljeltä ja loppu menikin sitten tosi hvyin. Tulokseksi ensimmäiseltä VOI-jäljeltä hienosti kuitenkin VOI3.

Roihu_Meja5.8.18.jpg
















Olin ilmoittanut Roihun myös heinäkuulle kokeeseen, mutta onneksi ei päästy mukaan! Muutamat viikot olivat läkähdyttävän kuumat, eikä kenenkään, ei koiran, eikä ihmisen terveydelle ja jaksamiselle tee hyvää rasittaa itseään tappokeleissä! Mietin jo, että jos Roihu saa koepaikan, kieltäydyn ottamasta sitä vastaan eläinsuojelullisista syistä, koiran hyvinvointia ja ohjaajankin jaksamista ajatellen. Ristijärvellä Roihu pääsi aloittamaan aamulla, jolloin lämpätila oli vain +16 ja elokuun alussa kelit olivat onneksi viilentyneet jo kohtuullisiksi.

Ilmeisesti MEJÄ-kokeita ei ole poikkeuksellisten sääolosuhteitten vuoksi kokonaan peruttu, mutta alkamistajankohtaa on siirretty yön ja aamuyön viileimpiin tunteihin. Tämäkään ei ole tasapuolista kaikkia osallistujia kohtaan. Osa koirista pääsee tehtäväänsä viileään aikaa, osa taas tekee kokeensa lähes 30 asteen helteessä. Varsinainen koesuoritus on lyhyt, sen koira kyllä kestää vaikka läähätyksen ja hengityksen kautta toimiva kehon viilennys ei koiran nuuskiessa kunnolla toimikaan. Myös kuivuus teki suorituksen vaativammaksi. Mutta koepäiviin sisältyy myös paljon odottelua helteessä ja kuumassa autossa, joten sopivat olosuhteet, tuuletus ja viilennys vaativat erityisjärjestelyjä.

Aika ristiriitaiselta on tuntunut, kun Suomen Kennelliitto ja eläinsuojelujärjestöt ovat pitkin kesää varoittaneet koirien omistajia poikkeuksellisen kovista helteistä, kehottaneet lepoon, antaneet viilennysneuvoja ja kaikesta huolimatta erilaisia koirakokeita kuitenkin järjestetään. Harrastuspalstoilla on keskitytty lähinnä antamaan neuvoja nesteytykseen ja viilennykseen, mutta ne perimmäiset kysymykset koiran hyvinvoinnista ovat jääneet sivuseikoiksi. Suomen Kennelliitolla on koeohjeissa suositus, joissa lämpötilarajat koiratapahtumissa ovat +20/-20. Ainakin LUT-kokeita on peruttu kovien helteiden takia.

Mikään harrastus ei saisi olla niin fanaattista ja kilpailuhenkistä, että koiran terveys ja hyvinvointi jätetään toissijaiseksi. Kysymys on viime kädessä kuitenkin ihmisen omasta kilpailuvietistä ja vastuu koiran hyvinvoinnista on aina koiran omistajalla. Koiran jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin pitäisi aina olla se tärkein juttu harrastetaanpa sen kanssa mitä tahansa.

Avainsanat: MEJÄ, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila

Ihana Iira pentukotona kesätyttönä

Torstai 28.6.2018 - Marja J

Iirakesa2018.jpg


Lisää kuvia Iirasta Instagramissa @joenpenkankennel #iirathedachshund

Joenpenkan Ihana-Iira oli meillä kesätyttönä pitkästi yli viikon kotiväen lomareissun ajan. Talon ainoa koira Iira yritti ensin vähän Joenpenkan Wanhaa Isäntää pomottaa, mutta eihän se mitään auttanut. Pyrde otti lunkisti niin kuin aina tyttöjen kanssa.

Iira ei oikein innostunut Pyryn possuleikkeihin, mutta rauhallinen loikoilu etu- ja takaterassin auringossa oli tosi mukavaa kesävieraasta. Iira on ollut meillä useaan otteeseen vuosien aikana hoidossa, joten talo ja lähialueet olivat tuttuja ja kaikki paikat piti tutkia ensimmäisinä päivinä. Iira on tosi mukava ja rauhallinen tyttö.

Kyllä meillä kaikilla tuli taas ikävä, kun Iira lähti omaan kotiin. Ehkäpä rehvataan vielä tämän kesän aikana.

Avainsanat: Joenpenkan Ihana-Iira, Iira

Roihun toinen MEJÄ-koe

Maanantai 4.6.2018 klo 9.14 - Marja J

palkinto_3.6..jpg

KOEKERTOMUS_3.6..jpg


Roihu on ollut meillä nyt pari viikkoa ja piipahti elien Hannun kanssa Siikalatvalla Labradorinnoutajakerhon MEJÄ-kokeessa, josta tulokseksi tuli yhden omin päin tehdyn hukkamutkan jälkeen hienosti AVO2 36 pisteellä.

Viikolla tehtiin tämän vuoden ensimmäinen treenijälki ja näytti kyllä siltä, että Roihun taidot eivät olleet unohtuneet. Roihu on vasta-alkajaksi taitava ja innokas jäljestäjä, mutta tuoreet riistanhajut vievät tyttöä helposti väärään suuntaan. Tästäpä on taas mukava jatkaa hommia Roihun kanssa.

Avainsanat: MEJÄ, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Takki päälle - vai ei?

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään aina ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu_takki_2016.jpg

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.


Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry_takki_2011.jpg

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Ja vaatteen pitää suojata myös nartun nisät ja uroksen kivekset nirhaumilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

Roihu_tonttuna.jpg
 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Avainsanat: terveys, hyvinvointi, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, Pyry, Musu, Joenpenkan Aito-Artturi, CurlyCo Where Is My Fox

Rokkityttö Roihu jänismetsällä

Tiistai 21.11.2017 - Hannu P

Roihun_janis_19.11.2017.JPG

                                                            Kuva: Hannu Pietiläinen


Roihu pääsi jänisjahtiin sunnuntaina 19.11. Valitettavasti aamusta alkanut lumisade peitti yölliset ja vanhemmat jäljet, eikä homma oikein meinannut ensin sujua. Lyhyttä hakulenkkiä ja hyvää yritystä oli, mutta jänistä ei saatu liikkeelle. Vasta iltapäivän puolella Roihu lähti ilmeisesti karkkojäniksen jäljelle ja otti sen nopeasti ylös. Ajo eteni sujuvasti ja Roihu selvitti pari hukkaakin. Ajo jatkui ja pupu tuli vauhdilla passiin ja Roihun Harri-isännän kaatolaukaus pysäytti sen matkan. Roihulla oli lyhyt hukka, jonka jälkeen ajo jatkui kaadolle.  

Roihu ihmetteli vähän, että mikä ihmeen karvaotus täältä jäljen päästä löytyykään. Viime syksynä Roihulla oli pari lyhyttä ajoa, mutta eipä ollut aikaisemmin päässyt jänikseen kunnolla tutustumaan. Tämä jänisajo kesti puolisen tuntia. Roihu on innokas ja hyvin riistaverinen, joten tytön kanssa on mukava jatkaa treenaamista ja metsästystä.

Tehdään tästä Roihun ekasta jäniksestä oikein juhla-ateria ja nautiskellaan porukalla pitkällä kaavalla. (Emännän huomioita)

Avainsanat: Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, jänis, ajometsästys

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Keskiviikko 23.8.2017 klo 12.53 - Marja J

Roihulle ekassa MEJÄ-kokeessa 13.8. AVO1 46 pistettä

Roihu_AVO1_13.8.17.jpg

Pohjois-Suomen Rottweileryhdistyksen Pohjois-Suomen alaosaston järjestämä koe oli Iissä keskuspaikkana Pohjois-Iin Eränkävijöiden maja, joten ihan lähellä oltiin, meiltä meni ajomatkaan vajaa tunti.

Hannu hoiti raskaimmat työt: oli lauantain tekemässä jälkiä, yhtä AVO- ja yhtä VOI-jälkeä, sunnuntaina sitten ohjaamassa Roihua jäljellä, odottelun jälkeen opastamassa tekemällään AVO-jäljellä ja purkamassa sitten vielä jäljeltä merkit. Minä olin perinteisesti vain huoltojoukoissa. Roihu tuli meille jo torstaina ja hoitelin viikon lopulla koekoiran ruokahuollon, boostauksen ja palautuksen ja pidin hänelle seuraa pitkän, pitkän odottelun aikana autossa. Kuunneltiin rauhoittavaa klassista musiikkia.

Kokeessa oli 12 koiraa: fieldspanieli, sk.kettuterrieri, enkkusprinkku, 3 labradorinnoutajaa, ruotsin- ja suomenlapinkoira, lk. italianajokoira, yksi karkkarimäyräkoira ja olipas siellä yksi rotikkakin.

Koe alkoi klo 8 ja kun siirryttiin ulos laukauksensietotestiin, kaikki 12 koiraa olivat innoissaan. Niin oli myös Roihu! Mietin, että mitähän tästä oikein tulee, kun tyttö oli niin vilkkaalla tuulella. Kun laukauksensietotestissä pamahti, Roihu odotti paikoillaan kuin vanha tekijä, häntä vaan vispasi innosta varvikossa. Päivä oli pitkä, mutta Roihu odotti autossa tosi nätisti ja rauhallisesti, lepäili häkissään kaikessa rauhassa. Hyvä kun koira osaa ottaa rennosti, eikä turhia stressaa tai hötkyile! Sitten kun ollaan oikeilla asioilla ja pitää toimia, niin sitten kyllä löytyy sopivasti intoa ja virtaa.

Olin pitkästä aikaa mukana koepaikalla ja olipas kyllä leppoisan mukava tunnelma, hyvin ja sujuvasti hoidetut järjestelyt ja aivan erinomaiset tarjoilut koko päivän! Kyllä olisi mukava päästä tuonne toistekin. Koeviikonloppu on kaikin puoli rankka, joten tulos on kyllä mukava tuliainen. Roihu tuli meille vielä muutamaksi päiväksi palautumaan - on tämä kyllä niin mukava tyttö!

Kiitokset kennelpoika Hannulle jälkien teosta ja ohjaamisesta.
Kiitokset Kastehelmi ja Harri Roihun treenaamisesta. Nyt kuono kohti uusia jälkiä!

Kuvia Roihusta instagramissa @joenpenkankennel: #roihuthedachshund

MEJA_Roihu_13.8.2017_AVO1_k.jpg

Avainsanat: Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, MEJÄ

Onnenpentujen kesärehvit

Keskiviikko 23.8.2017 klo 12.45 - Marja J

rehvit_11.6.17.jpg


Pitkään suunnitellut Onnenpentujen rehvit pidettiin kesäkuun kahtena viikonloppuna. Roihu ei tällä kertaa ollut mukana juoksujen takia – olisi pojilla menneet päänupit ihan sekaisin sulotuoksuista.

Sununtaina 11.6. mukana olivat Joenpenkan Otra-Onnenpoika, Ossi Kempeleestä, Otso-Onnentassu, Jysy Kiuruvedeltä ja Opri-Onnentyttö, Elli Jyväskylästä.

Olipa vauhdikas päivä! Komeita poikia oli kasvanut Jysystä ja Ossista, Ellistä tullut niin nätti tyttö. Voi kyllä sanoa, että komeampia ovat pojat kuin isukkinsa. Hyvin käyttäytyviä, avoimia ja terhakoita mäykkyjä kaikki.

Lisää rehveistä Ossi Onnenpojan omilla sivuilla fecebookissa. Ossilla muutenkin osuvat jutut!

Rehvit_17.6.17.JPG


Seuraavana viikonloppuna 17.6. oi sitten Riitun (Joenpenkan Okra-Onnenkäpy) vuoro piipahtaa pentukotona, kun perhe oli palaamassa lomareissulta Kuusamosta. Ossi tuli Riitua tapaamaan ja vauhtia riitti näilläkin kaveruksilla.  Riitu on ihan kuin Pikku-Musu.

Avainsanat: O-pentue, Joenpenkan Otra-Onnenpoika, Ossi, Joenpenkan Otso-Onnenapila, Jysy, Joenpenkan Opri-onnentyttö, Elli, Joenpenkan Okra-Onnenkäpy, Riitu

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »