© Joenpenkan Kennel

KOIRAN RUOKINTA

HUOM! Tätä ruokinta-sivua tullaan päivittämään, sillä viimeisen 8.4.2016 syntyneen O-pentueen emä ja pennut söivät myös raakaruokaa.


Sivulla annetaan aluksi ohjeita uudelle pennun omistajalle koiran ruokinnassa. Lisäksi esitellään aikuisen koiran ruokavaliota ja Joenpenkan koirien ruokintaa ennen Miron allergiadiagnoosia ja sen jälkeen. Lopusta löytyy juttua koiran ruokinnasta ja nesteytyksestä kilpailu- ja metsästyskautena. Tekstit perustuvat omaan kokemukseen ja hyödyllistä lisätietoa löytyy linkkien takaa eri artikkeleista.

Meillä koiria ei ruokita vaakan ja laskurin kanssa vaan "näppituntumalla". Koiriemme ruokavalio on vähitellen muotoutunut nykyisenlaiseksi. Ruokavalio on melko yksinkertainen, eikä meillä käytetä tai kokeilla monia ruoka-aineita vaan pysytellään terveellisessä ja mahdollisimman lisäaineettomassa ravinnossa. Ruokinta on vaihdellut vuosien aikana ja siihen mitä syötetään, vaikuttavat monet tekijät: koiran ikä, energiatarve, yksilölliset tarpeet, yliherkkyydet jne.

Jokainen löytää omalle koiralleen sopivan ruokavalion ja ruokamerkit etsimällä tietoa ja seuraamalla oman koiran hyvinvointia ja terveyttä.

  • Pentuajan ruokinta
  • Aikuisen koiran ruokinta
  • Allergisen koiran ruokavalio
  • Ruokavalio kilpailu- ja metsästyskautena
  • Nesteytys

Seuraa oman koirasi painon kehitystä ja hyvinvointia. Ole yhteydessä koirasi kasvattajaan, joka osaa parhaiten neuvoa sinua koirasi ruokintaan, kehitykseen ja terveyteen liittyvissä asioissa!

ruokinta_small.jpg

Pentuajan ruokinta

Koira on lihansyöjä ja sen ruuansulatuselimistö on hyvin erilainen kuin ihmisten. Koiran ruuansulatuskanava on lyhyt ja ruoka-aineet kulkevat nopeasti sen läpi. Koiralle sopimattomat ruoka-aineet sulavat huonosti ja aiheuttavat suurina määrinä erilaisia häiriöitä.

Valkuaisaineet eli proteiinit ovat kudosten rakennusainetta. Proteiinin laatuun tuleekin kiinnittää huomiota ja käyttää mm. laadukasta lihaa sisltävää ruokaa. Rasvat toimivat energian lähteenä ja niiden avulla turvataan myös rasvaliukoisten vitamiinien ja välttämättömien rasvahappojen saanti. Hiilihydraatit ovat energianlähteenä ja niitä on sokereissa, tärkkelyksessä ja kuiduissa. Lisäksi koira tarvitsee kalkkia ja fosforia sekä muita kivennäis - ja hivenaineita sekä vitamiineja.

Kuivamuona on täysravintoa, jossa näitä tärkeitä ravintoaineita on riittävästi ja oikeassa suhteessa. Kun käytät ruokinnan perustana korkealaatuista kuivamuonaa, varmistat pennun kehityksen kannalta tärkeiden vitamiinien ja ravintoaineiden saannin. Yliruokinta on yhtä haitallista pennun kehitykselle kuin aliruokinta. Käyttäessäsi korkealaatuista valmisruokaa, mitään vitamiinilisiä ei tarvita - ne saattavat jopa olla haitallisia.

Pennut ovat saaneet kiinteää ruokaa kolmen viikon ikäisestä. Pennut osaavat tulla jo vihellyksellä ruokakupille. Pääruokana on Noran 2 pentueella ollut Hill´s Science Plan Puppy with Chicken (myös Puppy Lamb & Rice käy) liotettuna. Olemme kokeilleet myös Hill´sin pentupurkkiruokaa. I-pentueella nappulana oli Mastery, O-pentueella Golden Eagle. Laadukasta purkkiruokaa voikin olla aina varastossa.

Aikuiset koiramme ruokitaan nykyisin valmiiksi vitaminoiduila raakalihatuotteilla ja raakaruualla, nappulaa annetaan vain pienenä lisänä silloin tällöin.

Etukäteen vedellä pehmitettyjen nappuloiden sekaan voi lisätä vähän kermaviiliä, asidofilus-bifilus-piimää, nautajauhelihaa, raejuustoa, keitettyä ja muussattua kananmunaa, raakaa keltuaista tai keitettyä kalaa. Lisäruokaa perusruokaan voi lisätä kerran tai kaksi päivässä.

Kun pentu on jo isompi osan ruuasta voi korvata hyvin myös hyvin haudutetuilla puuroilla (esim. Yrjölän puuro) sekä kypsennetyillä vihannessoseilla, joiden avulla myöhemmn onnistuu myös painonhallinta - ja ainakin meidän koirille ne maistuvat! Kaikki hapanmaitovalmisteet sopivat pennulle - valitse mieluiten HYLA-tuotteita. Ja jos lisäruokaa annetaan, tulee antaa nappuloita vastaavasti hieman vähemmän.

Kasvava pentu tarvitsee aikuista koiraa huomattavasti enemmän valkuaisaineita, joten "kotiruokaa" on syytä käyttää enemmän vasta kasvukauden jälkeen, kun koira on jo aikuinen. Myös turhia ruoka-ainekokeiluita on syytä pikkupennulla vielä välttää.

  • sopiva määrä pennulle on aluksi 1/2 dl kuivamuonaa joka aterialla
  • turvotettuna yhden aterian koko on noin 1 dl
  • ateriakertoja on aluksi 4, esim. klo 7, klo 12, klo 17 ja klo 22
  • ruokinta-ajat voit sovittaa omaan aikatauluusi ja aikoja voi ja kannattaakin vähän vaihdella

Voit mitata ja liottaa yhden päivän annoksen kerrallaan, jolloin pentu saa sopivasti ruokaa. Säilytä pehmeät nappulat jääkaapissa, mutta tarjoa ruoka huoneenlämpöisenä. Voit lämmittää annoksen varovasti mikrossa. Aterioiden välillä on syytä pitää vähintään 4 tunnin tauko, niin että suolistolla on aikaa sulattaa ruoka ja levätä.

Koiraa ei ole hyvä ruokkia aivan heti rasituksen, lenkin tai riehumisen jälkeen, eikä lenkille lähdetä heti ruokailun jälkeen. Pidä vähintään parin tunnin lepotauko ruokinnan jälkeen.

Jos ruoka ei maistu, ota se pois ja anna seuraavalla kerralla. Älä hemmottele nirsoa koiraasi vaihtamalla ruokaa herkullisemmaksi. Älä myöskään pidä koko aikaa ruokaa saatavilla kupissa. Raikasta vettä koiralla pitää olla saatavilla koko ajan.

Pennun kasvaessa ja kehittyessä annoskokoa voidaan tarvittaessa hieman suurentaa. Sama penturuoka käy 5 - 6 kk ikään, minkä jälkeen ateriakertoja vähennetään hiljalleen ja penturuoka vaihdetaan vähitellen aikuisruokaan.

Jos vaikuttaa siltä, että pentu on liian lihava, vähennetään päivittäisiä ruokailukertoja jo aikaisemmin, mutta älä kuitenkaan vaihda vielä aikuisruokaan, sillä kun pentu vielä kasvaa se tarvitsee energiapitoisempaa penturuokaa.

Siirtymävaiheessa sekoitetaan keskenään penturuokaa ja aikuisruokaa, aluksi vain vähän aikuisruokaa lisäten. Kokonaan penturuoka jätetään pois noin 6 kuukauden iässä ja koira saa ruokaa enää kaksi kertaa päivässä. Aterioista toinen, esim. aamupala voi olla iltaruokaa kevyempää.

Vanhemmalle koiralle voit jo korvata osan nappuloista "kotiruualla". Vältä kuitenkin suolaisia ja mausteisia ruokia. Aivan tarkkoja ruokintaohjeita on vaikea antaa, koska pennut kasvavat kaikki omalla tavallaan ja omaan tahtiin. Myös käytetty penturuoka vaikuttaa asiaan.

  • 2 kk - n. 4- 5 kk - penturuokaa 4 kertaa päivässä
  • 5 kk - n. 6 kk - penturuokaa/aikuisruokaa 3 kertaa päivässä
  • n. 6 kk - - aikuisruokaa 2 kertaa päivässä

Seuraa oman koirasi painon kehitystä ja hyvinvointia. Käytä silmiä ja tunnustele koiraa ruokinnan sopivuuden arvioinnissa.

Aikuisen normaalikokoisen mäyräkoiran suositeltava ja rotumääritelmän mukainen paino on noin 9 kg (vaihtelee vuodenajasta, rasituksesta riippuen 9 - 10 kg). Kun pennun paino on noin 75 % aikuispainosta, voi siirtyä kokonaan aikuisruokintaan.

Jos ruokamerkkiä vaihdetaan, se tulee tehdä vähitellen 3 - 4 päivän aikana. Hanki koirallesi vain laadukkaita koiranruokia. Kuivaruokanappuloiden pakkauksissa suositeltu pennun ja aikuisen koiran ruuan päiväannos on kokemuksen mukaan laskettu yläkanttiin ja yleensä liian suuri mäyräkoiralle. Myös eri ruokamerkkien energiamäärä saattaa vaihdella, koirat ovat erilaisia ja niiden kulutus erilaista. Yliaktiiviset ja jatkuvasti liikkkuvat koirat voivat olla liiankin laihoja, jolloin tarvitaan aktiiviselle koiralle suunniteltua energiarikkaampaa ruokaa.

Seuraa pennun kehitystä ja painoa. Koira ei saa olla liian lihava, mikä rasittaa selkää ja altistaa mm. mäyräkoirahalvaukselle. Myös nivelet ja sydän joutuvat liian kovalle rasitukselle. Kylkiluiden pitää tuntua (sopiva n 5 mm:n rasvakerros), mutta ne eivät saa näkyä.Ylhäältä päin katsottuna koiran kaula ja vyötärö erottuvat selvästi ja lihaksisto on normaali.

Ruokintakertoja ja ruuan määrää muutetaan, jos pentu on liian lihava tai laiha. Jos pentu saa välipaloja tai pikkuherkkuja esim. koulutuksen yhteydessä, huomioi tämä myös ruoka-annosten koossa. Palkintonamujen ei myöskään tarvitse olla suuria, pieni makumurunenkin riittää. Ota selvää kaupan herkkupalojen rasvaprosenteista - lampaan ja vasikan korvissa on paljon vähemmän rasvaa kuin naudan mahassa tai sian korvissa. Muista myös säännölliset ruoka-ajat.

Joskus pentu kyllästyy itse liotettuun ruokaan ja haluaakin nappulansa kuiviltaan. Toinen taas haluaa nappulansa hieman liotettuna. Kuivat nappulat ovat hyväksi hampaille, mutta huolehdi silloin, että koira saa tarpeeksi nestettä.

Sopivia "kotiruoka"-aineksia ja syötävää koiralle ovat esimerkiksi:

  • liha, mieluiten raakana
  • kana ja kala, kypsänä ja perattuna
  • lohi myös raakana
  • kala myös kuivattuna
  • piimä, kermaviili maustamaton jugurtti, maitorahka, raejuusto, juusto, leipäjuusto
  • sisäelimet: maksa keitettynä, kuivattuna, kehko kuivattuna, sydän raakana
  • kananmuna: valkuainen kypsennettynä, keltuainen parasta raakana
  • vihannekset: porkkana, parsakaali, paprika, valkosipuli raakana pieninä määrinä tai puristeina, vihannessekoitukset kypsennettynä ja soseutettuna
  • viljatuotteet: riisi, hirsssi, kaura, ohra, tattari hyvin kypsennettynä esim. Yrjölän puurossa
  • maksalaatikko, porkkanalaatikko, veriletut, maksapihvit, ruisleipä (kuivana hyvää hampaille), karjalanpiirakat, puurot ja vellit
  • turvalliset luonnonluut - ydin/putkiluut, luuttomat rustot
  • sonninsutit, kuivattu keuhko ja naudan maha

Sopimattomat tai vaaralliset ruoka-aineet:

  • juurekset ja peruna raakana
  • tavallinen sipuli
  • "villikala" raakana
  • terävät linnun ja sianluut
  • luut, joista lohkeaa paloja
  • suklaa
  • ksylitoli
  • raaka hiivataikina

Koiralla tulee olla aina esillä kuppi, jossa on raikasta vettä. Vaihda vesi ja pese vesikuppi hyvin päivittäin ja huolehdi varsinkin lämpiminä kesäpäivinä, että vesi on raikasta ja "tuoretta". Koira tarvitsee enemmän nesteitä, jos se syö ruokana kuivia nappuloita.

ruokinta_small.jpg

Aikuisen koiran ruokinta

Koira on lihansyöjä ja sen ruuansulatuselimistö on hyvin erilainen kuin ihmisten. Koiran ruuansulatuskanava on lyhyt ja ruoka-aineet kulkevat nopeasti sen läpi. Koiralle sopimattomat ruoka-aineet sulavat huonosti ja aiheuttavat suurina määrinä erilaisia häiriöitä ja mahaoireita.

Valkuaisaineet eli proteiinit ovat kudosten rakennusainetta. Proteiinin laatuun tuleekin kiinnittää huomiota ja käyttää mm. laadukasta lihaa. Rasvat toimivat energian lähteenä ja niiden avulla turvataan myös rasvaliukoisten vitamiinien ja välttämättömien rasvahappojen saanti. Hiilihydraatit toimivat myös energianlähteenä ja hiilihydraatteja on sokereissa, tärkkelyksessä ja kuiduissa. Lisäksi koira tarvitsee kalkkia ja fosforia sekä muita kivennäis - ja hivenaineita sekä vitamiiena. Aikuisen koiran kotiruuan tilavuudesta noin 1/3 tulisi olla eläinkunnan tuotteita lihaa, kanaa, kalaa sisäelimiä ja 2/3 vilja- ja kasvistuotteita.

Aikuisen koiran ravinnon tarve metsästysaikana saattaa kasvaa huomattavasti, joten ota tämä huomioon ruokinnassa ja korvaa ylläpitoruoka enemmän energiaa sisältävällä aktiiviselle koiralle tarkoitetulla ruualla tai lisää kotiruuassa energian määrää. Vaativat harrastukset harjoituksineen ja kokeineen, kuten esimerkiksi ajokokeet, MEJÄ- ja LUT-harrastukset sekä metsästys edellyttävät koiralta hyvää kuntoa ja energian tarve kasvaa. Myös nestetasapainosta on aina huolehdittava.

Aikuisen koiran kuivanappulamäärä päivässä on noin 1,5 - 2 dl koiranruokamerkistä ja koiran energiatarpeesta riippuen. Ja jos lisäruokaa annetaan, tulee antaa nappuloita vastaavasti hieman vähemmän.

Lue lisää

keksit

Omien koirien ruokavaliosta

Omien mäyrkoiriemme perusruokana ovat olleet aikaisemmin nappulat, mutta vuosien aikana on siirrytty kokonaan raaka/kotiiruokaan. Käytössä on ollut seuraavien valmistajien nappulat: Hill´s, ProPac, Eucanuba, Proformance, Mastery, Mustin & Mirrin Purenatural, viimeisenä pennuilla Golden Eagle. Olen kokeillut myös Royal Caninin mäyräkoiraruokaa, mutta epäilen, että ko. ruoka aiheutti ongelmia korvissa ja anaaleissa (mm. sekä Noran että Miron anaalit tulehtuivat pahasti aivan yhtä aikaa), eikä sitä merkkiä ole enää käytetty. Nappuloissa suositaan mahdollisimman lisäaineettomia, viljattomia, maissittomia ja lihapitoisia nappuloita. Mihinkään vaativiin nappulakokeiluihin ei olla lähdetty, vaan ongelmat ovat paremmin saatu hoidettua raakaruokinnalla.

Nappuloita meillä syödään enää vain satunnaisesti, sillä pääosin koiramme syövät raaka/kotiruokaa. Koiramme syövät nykyisin enimmäkseen valmiiksi vitaminoituja Maukas-tuotteita, Mush-tuotteita, erilaisia lihoja ja riistalihaa sekä myös NEU:ta.

Koiramme saavat ruokansa aamulla ja iltasella klo 16 - 17. Aterialla on aina raakaa lihaa pieninä paloina - riistaa, yleensä hirveä, joskus kaurista tai kaupan hyvälaatuista jauhelihaa tai valmiita raakalihatuotteita. Aamuruualla on mukana voi olla myös vihannessoseita ja enää harvemmin puuroa. Lisukkeena olen antanut joskus raejuustoa, keitettyä kananmunaa, raakaa keltuaista, kermaviiliä, maksalaatikkoa, verilettuja tai itse tehtyjä koiranruokia kuten maksapihvejä. Koirille maistuvat myös kaupan koiranruokalihapullat ja mahapullat. Syksystä 2009 olen syöttänyt koirillemme myös jauhettua rustoa, jauhettua broilerinsiipeä ja muita barf-raakatuotteita. Näissä tuotteissa luuaines on valmiina rouheena, eikä aiheuta suolisto-ongelmia.

Etenkin trimmauksen jälkeen olen lisännyt kuuriluontoisesti yhteen päiväateriaan tilkan Eforion-öljyä tai Nutrolin-öljyä, kalanmaksaöljyä, lohiöljyä tai muita öljyjä kuten vehnänalkio-, oliivi tai pellavansiemenöljyä, joita saa mm. luontaistuotekaupasta. Koiramme joivat useita vuosia aterialla myös ab-piimää, mutta maitotuotteet jäivät vähemmälle Miron maitoallergian takia. Nykyisin koiramme saavat säännöllisesti maitohappobakteeria (Aptus Tehobakt), joka vaikuttaa vatsan tasapainoon ja yleiskuntoon mm. ihon hyvin vointiin.

Lisäksi olen tehnyt koirillemme omia, kevyitä ja lisäaineettomia ja vehnäjauhottomia herkkukeksejä: porkkanakeksejä ja maksakeksejä. Herkkupaloiksi tarjotaan myös keitettyä, kuivattua maksaa. Puuhakongin sisälle olen laittanut kevytsulatejuustoa tai maksalaatikkoa, jolloin kongi on ensin pakastettu täytteineen.

Allergisen koiran ruokavalio

Koiriemme uusi ruokavalio Miron allergiadiagnoosin jälkeen syksyllä 2010

Mirolla oli iho-oireita kesällä 2009 ja 2010 ja testeissä selvisi, että Miro oli allerginen mm. kolmelle varastopunkille, maidolle, kalalle, kauralle sekä monille kasveille ja kasvihomeille. Tästä syystä kaikkien koirien ruokavalio siirtyi syksyn 2010 aikana vähitellen yhä enemmän lihapainotteiseen raaka/kotiruokaan. Nora saa Masteryn seniorinappulaa ja Pyry saa nappulalisänä Masteryn energiapitoista ylläpitonappulaa osana aamuruokaa. Miron allergian myötä koirien ruokavaliosta poistuivat maitotuotteet ja myös puurojen käyttö väheni.

Luonnollisena koirien energialisänä tarjotaan kausittain myös rasvaista sianlihaa ja Pyrylle jopa siansivua. Perusruokana on hirvenliha, sianliha ja erilaiset Mush-raakaruuat, joissa on myös kasviksia, lisänä kasvisöljyjä, Spirulinaa, valkosipulia, vitamiini- ja hivenainevalmisteita. Lihan koirat saavat aina raakana. Öljylisänä kaikki koiramme saavat Nutrolinia.

Olen huomannut, että hammaskivi, korvien töhkiminen ja anaaliongelmat ovat olleet kurissa tällä lisäaineettomalla ja lihapainotteisella ravinnolla. Teen myös itse lisäaineettomia ja kaikille sopivia koirankeksejä herkkupaloiksi.

Meillä vain Miro söi harvakseltaan raakoja luita, sillä ahneina koirina suoleen tahtoo mennä liian isoja paloja ja Noran kakka muuttuu helposti aivan sementiksi. Purtavaksi koirille tarjotaan mahdollismman luonnonmukaista ja lisäaineetonta purtavaa: kuivattuja henkitorvia, sonninsuteja, kuivattua keuhkoa, maksaa yms. Hyvää suolen täytettä koirat saavat myös jauhetusta luu/rusto/lihasekoituksesta, jossa on sopivasti "sattumia" antamassa massaa suolensisällölle.

Meillä koirien ruokintaa ei hoideta vaakan ja laskurin avulla vaan lähinnä "näppituntumalla". Ruokavalio on nykyisin melko yksinkertainen, eikä ole mitään tarvetta kikkailla tai etsiä uusia ruoka-aineita. Miron allergian takia kaikkien ruokavalio muuttui ja nykyisin kiinnitetään entistä enemmän huomiota nestetankkaukseeen ja riittävän rasvan saantiin kilpailu- ja metästyskautena.

Lue lisää Miron allergiasta

Ruokavalio kilpailu- ja metsästyskautena

Kisa- ja metsästysaikana koiran energiantarve kasvaa ja perusruokavaliota tulee muuttaa, niin että koira saa tarpeeksi energiaa jaksaakseen ja palautuakseen rasituksesta. Kisakaudella ja metsästysaikana koiran energiantarve kaksinkertaistuu. Koiran polttoaineena on rasva, jossa on energiaa kaksi kertaa enemmän kuin hiilihydraateissa ja proteiineissa. Proteiineja ja niissä olevia aminohappoja koira tarvitsee erityisesti palautumiseeen ja kudosten uusiutumiseen. Metsästyskaudella ja koekaudella ravinnossa olevan rasvan määrää lisätään, niin että sen osuus on 20 - 25 %, tarvittaessa jopa 30 %, proteiineja on noin 30 % ja loput ovat hiilihydraatteja, joita saadaan esim. vihanneksista ja puuroista. Lisäksi on huolehdittava riittävästä kivennäisaineiden, hivenaineiden ja vitamiinien saannista. Meillä perusruuan lisänä käytetään mm. Nutrolinia ja Multidog-vitamiini/hivenainevalmistetta, muita vitamiineja kuureina riippuen erityistarpeista ja mitä milloinkin syötetään.

Koiriemme perusruokana ovat viime vuosina olleet erilaiset valmiiksi vitaminoidut raakalihatuotteet Maukas- ja Musch-raakapakasteet, erilaiset riistalihat, lammas, hevonen jne. sekä joskus myös vihannessoseet sekä puurolisät. Rasvalisänä metsästys- ja kisakautena koirat saavat tarpeen mukaan koirakohtaisesti rasvaisempaa lihaa sikanautajauhelihaa, lampaan lihaa, joskus myös läskistä siankylkeä, jopa voita. Rasvaa ei saa antaa kuitenkaan liikaa, mikä vaikuttaa haiman toimintaan. Liika rasva näkyy heti koiran kakassa limaisuutena ja löysyytenä.

Ennen rasittavaa ja energiaa vaativaa "työpäivää" koirat saavat riittävän ison annoksen ruokaa 12 - 16 tuntia ennen suoritusta. Ruuasta pitää saada mahdollisimman paljon energiaa, mutta ruuansulatuskanavan tulee olla suorituksen aikana tyhjä. Nestettä on koko ajan saavilla, mutta ennen suoritusta koira saa vain pieniä annoksia. Veteen on lisätty hieman myös jauhelihaa. Ennen rasitusta koiralle ei anneta mitään huonosti sulavaa ruokaa kuten puruluita tai liharustosekoituksia.

Kisapäivän aamuna koira saa vain aivan pienen annoksen (muutama ruokalusikallinen) kosteaa ja hyvin sulavaa syötävää esim. rasvaista jauhelihaa tai toipilaille tarkoitettua purkkiruokaa, jossa on vitamiineja ja hivenaineita. Hiilihydraatteja koira ei saa ennen suoritusta vaan vasta sen jälkeen esim. palautusjuomassa, jossa on maltodekstriiniä tai NutriPlusgeeliä. Palauttavana hiilihydraattipalana toimii myös leivänpala, jossa on NutriPlusgeeliä. Jos on kysymys pitkästä metsästyspäivästä, voi jaksamista parantaa antamalla koiralle esimerkiksi pienen palan jotain pehmyttä ruokaa muutaman tunnin välein tai NutriPlussaa.

Nesteytys

Erityisesti kuumina kesinä ja kilpailu- ja metsästyskaudella tulee kiinnittää erityistä huomiota koiran riittävään nesteen saantiin. Kesällä kuumimpana aikana tarjoan koirille ainostaan kosteaa ruokaa, en ollenkaan nappuloita, jotka kuivattavat elimistöä. Jos nappuloita tarjotaan, sekaan tulee laittaa riittävästi vettä. Koira juo paremmin, kun veden sekaan sekoittaa esim. tonnikalahiutaleita tai jauhelihaa. Valmiita nestetys-, energia- ja palautusjuomia löytyy mm- FitDogilta.

Ennen koeviikonloppuja nesteytys aloitetaan jo viikolla ja koiraa juotetaan useaan kertaan päivän aikana. Ennen suoritusta nestettä annetaan vain vähän. Koiraa tulee juottaa myös pitkien automatkojen aikana, ja erityisesti rasitusta vaativien suorituksen jälkeen.

Palautusjuoma annetaan melko heti ja vähintään 30 minuuttia suorituksen jälkeen. Se voi olla koirille tarkoitettua valmista palautusjuomaa tai maltodekstriiniä. Palautusjuoman saa myös sekoittamalla veteen esim. Nutriplusgeeliä tai helposti sulavaa toipilaille tarkoitettua erikoiskoiranruokaa. Juoma annetaan mieluusti useassa piemmässä erässä. Ruokaa koira saa vasta noin 2 tuntia rasittavan suorituksen jälkeen.

Metsästysreissujen jälkeen omille koirille on annettu perinteisesti omaa "voimajuomaa" eli tilkkaseen lämmintä vettä on vatkattu yksi munankeltuainen ja hiukan hunajaa.

Lue lisää

Sivu päivitetty 2017

Tekstin ja kuvien kopiointi ilman lupaa kielletty!

Jos haluat käyttää tekstiä kotisivuillasi tai muussa yhteydessä, kysythän ensin luvan. Ilmoita aina myös käytetty lähde sekä laita linkki kotisivuillemme!

Lisätietoa tekijänoikeuksista ja näistä sivuista.

Sivuja täydennetään koko ajan. Jos löydät sivuilta virheitä, puutteita tai haluat kommentoida, laita viestiä!

Tekstit ja kuvat © Joenpenkan kennel, Marja Junttila