Pyrystä FI KVA-L!

Lauantai 15.5.2010 klo 16.31 - Marja J

Pyry sai Oulussa tänään luolakokeissa A-tuloksen hienosti pistein 48! Tyhjän luolan tarkastus oli ollut taas hieman äänekäs, mistä tuomari antoi 2 miinuspistettä. Varsinainen riistakoe olikin sitten pian ohi, sillä se kesti vain 2 minuuttia ja tuomari keskeytti kokeen vahinkojen välttämiseksi.

Kokeen arvostelu

Oulu 15.5.2010

Ahdinkoputken läpäisy: Vaivaton, läpi/läpi

Tyhjän luolan tarkastus: Täydellinen, runsaasti ääntä

Arvostelu: Koira hyvin luolaan, kaivaa hiekan haukkuen. Ripeästi reikäpellille ja kuuluva haukku. Avauksesta kettu vasempaan peräpesään ja koira seuraa hyvin. Koira aloittaa painostuksen madalluksen puolivälistä, kettu lyö, mutta koira ei peräänny. Tuomari keskeyttää vahinkojen välttämiseksi. Valmis luolakoira, hyvää luolatyötä.

A 48 pistettä

Tuomari: Matti Hartikka

 

Tässä kaikkien kokeiden pöytäkirjat

 

Emman, Pyryn ja Noron luolapäivä 9.5.2010

Maanantai 10.5.2010 klo 11.26 - Marja J

Emma sekä Pyry ja sk kettuterrieri Noro kävivät tutkailemassa luonnon luolia. Mukana reissulla olivat Pauliina ja Kari, Noron emäntä Kaisu, Hannu sekä oppaana Pekka. Koirilla oli oikein puuhakas päivä - saivatpa ainakin harjoitella tyhjän luolan tarkastusta. Noro pääsi ensimmäistä kertaa nyt oikein kunnolla nuuskimaan luonnonluolia. :)

Mukana olleet saavat antaa päivästä tarkemman selvityksen, tässä ensiksi kuitenkin Pauliina ottamia hienoja kuvia reisssusta. Hannu otti myös muutaman kuvan.

Emman, Pyryn ja Noron luolapäivä 9.5.2010

Emma ja Pyry MEJÄ-harjoituksissa

Lauantai 1.5.2010 klo 18.57 - Marja J

Hannu kävi eilen illalla tekemässä kevään ensimmäiset harjoitusjäljet Emmalle ja Pyrylle. Ja tänään sitten koirat kävivät jäljellä. Nuori Emma-tyttö meni tosi hienosti! :) Pyry, joka on jo kokenut koekävijä (viime kesältä AVO 1 ja AVO 2), meni jäljellä myös hyvin, mutta tuota vauhtia saisi olla hieman vähemmän. Tästäpä on mukava jatkaa kesän mejäjuttuja!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Emma kaadolla ja muutama kuva lisää

 

 

Emman ja Pyryn viikonloppujahti 10.-11.4.2010

Tiistai 13.4.2010 klo 13.12 - Hannu P

Pitkä luminen talvi huhtikuulle saakka on mahdollistanut supien jäljityksen ja asiaa ovat parantaneet lämpimät yöt, jolloin aamuisin jäljet ovat näkyneet selvästi märässä lumessa.  Lauantaiaamuna emäntä lähti aamujunalla Seinäjoelle ja minä samalla reissulla kattelemaan jälkiä. Ketunmaasta jäljet löytyivätkin ja alun sotkujen ja kierrosten jälkeen jälkijono kulki melko suoraan peltojen yli tuttuun jahtimaastoon. Lunta oli vielä paikoin polveen saakka, mutta pelloilla ja kuusikoissa kulku onnistui kävelytahtiin.

Jäljet erkaantuivat metsässä toisistaan ja valitsin vasemmalle johtavan jäljen. Arvelin, että pian toinen jälki yhtyisi tähän jotokseen. Meni kuitenkin puolisen kilometriä ennen kuin jäljet taas kohtasivat. Syykin selvisi, sillä pienen matkan päässä oli ilveksen talvella tappama kaurispukki. Kurkussa oli niin selvät pistojäljet, ettei tekijä oikein mikään muukaan voi olla. Ja koko talven ilvekset ovat alueella kierrelleet. Jäniksen selkäranka löytyi myös hieman ennen kauriin raatoa – sen oli toinen supi kaivanut hangen alta.

Raadolla oli jälkiä paljon, sillä toinenkin supipari tai kenties yksinäinen supi oli käynyt samalla haaskalla. Otin erään jälkijonon seurattavaksi ja se erkaantuikin omille teilleen ja huomasin kahden supin jatkaneen matkaa. Vain muutama sata metriä ja jäljet menivät tosi tiheään taimikkoon, josta mörrimöykyt löytyivät kuusen alta. Kevätsupit ovat laihoja ja liukasliikkeisiä ja saattavat tuollaisessa kohtaamisessa helposti karata. Nämä kuitenkin tunkeutuivat syvälle juurakkoon ja lymysivät siellä.

Otin supit eräksi ja tallustelin takaisin autolle. Kello oli jo sen verran, että oli syytä lähteä toisaalle, kun edellisiltana sovittiin Emman isäntäväen Pauliinan ja Karin kanssa supireissu toiseen paikkaan. Ja itse asiassa kahvitauko kyläkaupan baarissa oli paikallaan kahden ja puolen tunnin jäljityksen jälkeen. Pian oltiinkin porukalla uudessa paikassa ja autoilta ehdittiin kulkea vain pari sataa metriä kun Emma veti hihnassa kovasti ojanpenkassa olevan juurakon alle. Pari haukahdusta ja supi ärähti takaisin. Emma vetäytyi vähän taaksepäin ja haukkui tomerasti. Samassa supi livahti juurakon alta ja karkkosi ojanpenkka pitkin. Karin nopea haulikon laukaus hoiti tilanteen ja Emma sinkosi irtipäästyään supin turkkia muokkaamaan.

Kierreltiin alueella vielä pitkään ja yritettiin selvittää muut supien jäljet, joita alueella oli tosi paljon. Lopulta oli luovutettava eikä muuta saalista saatu. Pauliinan ja Karin kauriiden syöttöpaikka oli täynnä jälkiä ja ilmeisesti supitkin ovat hyödyntäneet osansa siitä pitkän kevättalven aikana. Oli hyvä havaita kuinka ruokinta kerää pienelle alueelle monenlaista riistaa ja samalla alue toimii ikään kuin pankkina tyhjille lähialueille.

Sunnuntaiaamuna lähdin Pyryn kanssa kahdestaan etsimään jälkiä, mutta kahdella eri alueella kiertely ei tuottanut tulosta. Vain muutama jäniksen jälki ja vanhat ilveksen jäljet ”saaliina” kävelimme takaisin autolle. Kari soitti matkalla ja kertoi, että Pauliina oli jäljittänyt supin tai ketun erään haaskan läheiseen luolastoon. Lähdettiin Pyryn kanssa paikalle ja soitin vähän lisävoimiakin paikalle, mikäli joudutaan kaivuhommiin.

Pauliina odotteli luolalla, jonne tulin ennen apuvoimia ja laskin Pyryn irti. Ensimmäinen sisäänmeno ei kiinnostanut, mutta toisella reiällä Pyry innostui ja painui maan alle. Välittömästi alkoi tasainen haukku eikä ollut epäselvää missä kohde on. Putsailtiin yläpuolelta lumet pois ja kun kaverit tulivat paikalle, aloitettiin kaivaminen. Pyry haukkui siihen asti tasaisesti, mutta kun reikä alkoi syvenemään, tuli hiljaisia hetkiä ja oletimme Pyryn olevan lähisuhteessa kohteen kanssa. Emme ehtineet kaivaa luolan kattoa auki kun Pyry ilmestyi reiälle vetäen kaveriaan mukana. Tuomas kurkotteli reikään ja nosti elukan ulos, joka osoittautui olevan kehnossa kunnossa olevaksi kapiketuksi. Porukalla inhoteltiin ja ihmeteltiin kuinka noin laiha ja huonokuntoinen elukka on selvinnyt kovan talven aikana.

Kotiin tultuani Pyry joutui K-hex –pesulle ja kodinhoitohuoneeseen eristykseen muista koirista.  Kaikki mettäkamppeet jäivät ulos ja illalla vielä Pyryn alta lensivät matot pihalle. Soitto ellipäivystykseen ja yliopiston apteekkiin resepti Strongholdille. Samana iltana estolääkitys päälle ja kuukauden päästä uusinta.  Pauliina ja Kari kävivät vielä Karin isän kanssa polttamassa kapisen ketun ruhon, ettei kapi enää leviäisi muihin eläimiin. Tosi ällöttävä ja elukalle varmaan hirmuisen kamala vaiva. Mutta vaiherikas viikonloppu ja monenlaisia tapahtumia koirien kanssa ja ilman. Illalla vielä Tuomas soitti ja kertoi löytäneensä yksinäisen supin kauriin raadon lähettyviltä päivän luolareissun jälkeen. Seuraavana yönä olikin pakkasta ja jäljityskelit ohi ainakin toistaiseksi.

  

Emma ja turrikka sekä Kari ja Hannu.

Ps. Tuo tekstissä mainittu kyläkauppa tarkoittaa Ala-Temmeksen K-Ekstraa ja SEO-huoltoasemaa, josta löytyy myös koira- ja hevostarvikkeita, koiranruokaa sekä nettikauppa: valiheikki.fi

Emman supijahtikuvat löytyvät täältä

Pyryn kanssa supijahdissa

Maanantai 5.4.2010 klo 19.15 - Hannu P

Aamulla sain puhelinsoiton, että supit ovat yöllä olleet liikkeellä. Vaikka lunta on vielä paljon, on hangen pinta niin tiivis, että se kantaa talviunien jälkeen kevenneitä supeja. Jäljitys oli kerrankin helpoimmasta päästä, sillä kolmensadan metrin päässä tieltä supit olivat menneet latoon sisälle ja lattian alle.

Ensin töihin meni lk mäykky Nella ja sillä aikaa kävin hakemassa Pyryn autosta. Supit rallasivat paikasta toiseen lattian alla eikä koira saanut niitä pysäytettyä. Vaihdettiin jonkin ajan kuluttua Pyry töihin ja otettiin Nella huilaamaan. Olkipaaluja oli lattialla ja niitä siirreltiin ja nostettiin pari lattialankkuakin, kun Pyrykin joutui liikkumaan koko ajan paikasta toiseen supien perässä. Yritettiin saada niiden aluetta pienemmäksi, kun yks kaks molemmat supit sinkosivat lattian alta ja saman tien seinän raosta ulos. Pyry vispasi toisen perässä, joka kiersi ulkokautta kulman takaa takaisin samaan paikkaan latoon. Toinen supi juoksi pellon poikki seuraavalle ladolle ja katosi sinne vaikka kaveri yritti saada sen kiinni matkalla. Paksussa lumessa pitkäjalkainenkin mies on lujilla.

Siinä sähäkässä laskettiin Nellakin irti ja se otti haukun lattian alla, jolloin laitoin Pyryn kiinni. Yhdessä emme koiria työmaalle laskeneet. Samassa paikalle tuli lisävoimia ja porukalla supi otettiin talteen Nellan avustuksella.

Toisella ladolla oli vaikeuksia löytää supi, sillä olkipaaluja ja heinäseipäitä oli paljon eivätkä koiratkaan paikantaneet turrikkaa. Nosteltiin paaluja ja seipäitä ja tutkittiin paikkoja. Sen verran saatiin aukkoa, että Nella pääsi lattian alle, mutta alkuun ei supia löytynyt. Kun Nella oli toisella puolella latoa, laskin Pyryn samaan paikkaan ja aikansa siellä oltuaan kuului vähän haukkua ja intovikinää. Oli ilmeisesti niin ahdas paikka, ettei koira päässyt eteenpäin. Aukaistiin vähän lattiaa ja Pyry jatkoi heti muutaman metrin lattian alla ja aloitti kiivaan haukun. Keskellä latoa oltiin juuri pääsemässä koiran ja supin tuntumaan, kun supi livahti siihen suuntaan mistä Pyry oli tullut. Onneksi oli kaveri vastassa ja hän sai napattua supin kiinni. Pyrykin tuli ulos samalla, kun roikkui supissa kiinni.

Siistittiin paikat ladoissa entiselleen ja lähdettiin autoille. Aikaa meni kaikkiaan kolmisen tuntia ja koirat saivat hyvät rupeamat supityöskentelyä. Nella on kokenut konkari, mutta hienoa oli nähdä miten Pyry touhusi kuin vanha tekijä, vaikka kokemuksia oikeasta supityöskentelystä tähän malliin ei aiemmin olekaan. Tästä on hyvä jatkaa!

 

Pyry ei meinannut päästää ollenkaan irti supista - "Tämä on mun!"

Viikko sitten perjantaina.....

Perjantai 5.3.2010 klo 20.49 - Marja J

Päivästä oli tulossa mukavan leppoisa – aurinko paistoi ja ilmassa oli jo kevään tuntua. Koirat juoksentelivat pihassa ja Pyry sekä Nora kaivelivat innoissaan myyriä aidan varressa. Olin juuri valokuvaamassa nättiä päivää ja koirien pihaleikkejä, kun kaikki muuttui silmänräpäyksessä.

Pyry oli juuri tonkimassa aidan vierustalla puoleksi lumen alla, kun Miro tuppasi siihen yllättäen nokkansa – ja sitten alkoi rähinä! Sain koirat kovalla työllä erilleen, mutta vahingoilta ei vältytty. Paljain käsin ei saisi mennä erotuomariksi, kun koirat tappelevat – kyllähän minä sen tiesin! Olin juuri valokuvaamassa ja heittänyt pois nahkahanskat, eikä kättä pitempää kuitenkaan löytynyt siihen hätään. Tuskin kumpikaan pojista olisi antanut periksi ja ainakin koirat välttyivät nyt pahemmilta vaurioilta. Kummallakin oli korvissa hampaan jälkiä ja ruhjeita, Mirolla myös silmän alla. Miro kävi lauantaina päivystyksessä ja kumpikin riitapukari sai antibioottikuurin ja salvaa ruhjeisiin. Nyt haavat ja ruhjeet ovat jo todella hyvin parantuneet molemmilla.

Erotuomarille kävi huonommin! Limingan terveyskeskuksen ensiavun jälkeen vauhdilla suoraan OYS:iin päivystykseen ja tarkistuttamaan, oliko oikean käden pikkurillin jänteissä vikaa. Jänteet olivat kunnossa, mutta sormessa olikin murtuma. Lastoituksen jälkeen pääsin viikonlopuksi kotiin. Maanantaina selvisi OYS:n käsipoliklinikalla, että en pääsekään vain kipsauksella vaan sormi on leikattava ja murtuma naulattava. Koko tiistain odottelin leikkausta osastolla, mutta pääsinkin operoitavaksi vasta keskiviikkona aamupäivällä.

Sain pikkusormeni murtumaan narkoosissa kaksi metallinaulaa, jotka sojottavat ikävästi sormen ulkopuolella. Pikkurillin ja nimettömän tukena ja naulojen suojana on lasta, jota pidän seuraavat 4 viikkoa. Tikkejä saa napsia pois jo aikaisemmin. Myös muita ruhjeita oli molemmissa käsissä, mutta ne alkavat olla jo parantuneet. Viikko on nyt kulunut, josta neljä päivää yhteensä meni OYS:ssä. Lasta on hankalan pitkä ja tavallisten hommien tekeminen kuten myös näppistyöskentely vaivalloista ja hidasta. Läppärin hiiren vaihdan vasurille, joten nyt ei taida uusia kirjoituksia paljon tulla.

Pojat ovat rauhallisia, eivätkä ärhentele tai näytä kantavan kaunaa toisilleen, mutta saavat nyt ainakin jonkin aikaa olla erillään. Mutta paluuta entiseen mukavaan ja huolettoman yhteiseloon tuskin on – keskenään ja valvomatta niitä ei koskaan enää jätetä.

Lämpimät kiitokset Limingan terveyskeskukseen Halmeen Arjalle, joka antoi ensiavun – hän olikin tuttu mätsäreistä ja mejä-kokeista! 

Suurkiitokset OYS:n yhteispäivystykseen sekä osasto 6:n osaavalle ja auttavaiselle henkilökunnalle!

Nuo kolme päivää osastolla kuluivat kaikesta huolimatta leppoisasti – kiitokset siitä mukaville huonekavereille Ylivieskaan, Posiolle ja Ouluun – pikaista paranemista ja aurinkoista kevättä kaikille!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä pojat sulassa sovussa muutama minuutti ennen yhteentörmäystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäälyhtyjä kevätauringossa

Pyry Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerhon luolakoirakisan kakkonen

Torstai 25.2.2010 klo 19.54 - Marja J

Eilen pidettiin Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerhon kevätkokous, missä palkittiin näyttelyissä ja kokeissa menestyneitä kerhon koiria.

Vuoden 2009 parhaan näyttelykoiran tittelin sai kku Welmu Weli Xavier "Bruno" om. Mirjam Laisalmi. Paras mejä-koira oli kkn Könkäänvaaran Parkki-Birkko "Ursula" om. Marja Launonen ja Kari Kotila ja paras ajava koira oli kku Krogvikens Castor "Günther" om. Lotta Seppinen.

Paras luolakoira oli kkn Kasteniityn Sunna "Unna" om. Tero Tiinanen - ja meidän Pyry oli kakkonen häviten Unnalle pisteellä! Pyryn emä Nora on saanut kerhon parhaan luolakoiran tittelin vuonna 2005 ja Miro puolestaan tuli kolmannelle sijalle vuonna 2008.

Vuoden 2009 mäyräkoiraksi valittiin näyttely- ja koetulosten perusteella pkku Caelestis Shoot-'em-up "Leevi" om. Piia ja Ville Porthan.

Joenpenkan väki onnittelee menestyneitä mäyräkoiria ja heidän tukijoukkojaan!

 

Pyry sai terveisiä siskopuoleltaan Helsingistä

Lauantai 13.2.2010 klo 10.17 - Marja J

Sain jokin aika sitten mukavia yllätysterveisiä Pyryn siskopuolen Nakin emännältä Annikalta Helsingistä. Nakki on viralliselta nimeltään Taxman Karamelli. Nakki on yksi kolmesta 12.5.2007 syntyneestä Taxman Ineksen ja Pipon eli Freunds Kaneelboomin pennusta.

Nakki on metsästyskäytössä ja sen kanssa pyydetään etupäässä peuraa ja kaurista. Jänistäkin tyttö kuulemma pöllyttelee silloin tällöin, mutta emäntä on yrittänyt saada Nakin erikoistumaan sorkkaeläimiin. Nakin perheessä on myös suomenajokoira, jota käytetään jänis- ja kettuajossa. Nakki ei olen käynyt vielä kokeissa, mutta kuulemma tulevana kesänä on tarkoitus testata tytön kiinnostusta verijäljellä mejäkokeissa

Annika on saanut myös oman kennelnimen Magiska ja tulevalle syksylle on pentuesuunnitelmia. Kunhan Magiskan kotisivut valmistuvat, löytyy sinne linkki myös Joenpenkan sivuilta ja Nakin elämää voi käydä sieltäkin kurkkaamassa.

Tässä muutama kuva Nakista - ovatpa kovin samannäköisiä meidän Pyryn kanssa! :)

Kiitoksia paljon Annikalle Nakin terveisistä ja kuvista!

Aurinkoista kevättä Nakin kotiväelle sekä menestystä Nakille tulevissa kokeissa ja näyttelyissä. 

Menestystä myös Magiska kennelille ja mukavia hetkiä koiraharrastuksen parissa!

 

Nakki 24.2.2008

 

Nakki hienossa villapaidassaan 2.2.2010

Käykääpä kurkkaamassa myös Pyryn kuvat - kyllä huomaa että sukua ovat! :)

PS 15.2.2010

Linkki onkin ollut joskus sivuilla, mutta käykääpä nyt myös täällä Pyryn velipuoli Jimin eli Chesthill´s Koronan sivuilla - eri äiti, sama isä ja samaa näköä Pippo-iskän perintönä!

Voi kunpa saisi tänne myös kuvia Pyryn ja Rassin lapsista - huhuuuu, missä olette Setsun M-pentue?

Pyry sai Eräkoira 2009 -tittelin!

Perjantai 12.2.2010 klo 22.16 - Marja J

Limingan-Temmeksen Metsästysyhdistys valitsi koe- ja näyttelytulosten perusteella vuoden 2009 Eräkoiraksi Joenpenkan Aito-Artturin eli Pyryn. Pyryn emä Nora on saanut tittelin vuosina 2005 ja 2006 ja Miro vuonna 2007.

Tämä pikkukuppiko vain tuli! - ihmettelee Pyry. Kunhan saadaan kiertopalkinto taas vuodeksi hyllyyn, otetaan kunnon kuva.

Pyry ja muumion kirous

Maanantai 8.2.2010 klo 21.14 - Marja J

Pojat Pyry ja Miro tuppaavat aina kavereiksi, kun vaihdan lakanoita. Puhtaisiin lakanoihin pitää heti hinkata omat hajut! Ja, onpa mammaa niin mukava kiusata ja hankaloittaa kodinhoitohommia.

Ja mitähän sieltä oikein paljastuikaan..... vastaus arvoitukseen löytyy täältä!

Pyry LUT-kokeissa 16.-17.1. Oulussa

Sunnuntai 17.1.2010 klo 16.44 - Marja J

Ei tullut Pyrystä vielä luolavaliota! Pyry oli ilmoitettu A-kokeeseen, mutta lauantaina tulokseksi tulikin B 43. Kävimme yrittämässä A-koetta vielä sunnuntaina, mutta tuomari ei nyt hyväksynytkään tyhjän luolan tarkastusta, eikä Pyry päässyt jatkamaan riistakokeessa.

Nyt ei Pyryn tarvinnut enää nikotella ahdinkoputken edessä, vaan poika sujahti salamana putkeen. Pyry meni kuin höyryveturi tyhjänluolan tarkastuksen - täydellisesti ja sunnuntaina vieläpä tehden tyhjässä luolassa kaksi kierrosta. Molempina päivinä oli intohaukkua, mutta sunnuntaina sitä oli tuomarin mielestä kuitenkin liikaa ja homma tyssäsi siihen.

Lauantain kokeessa irtosi luukulla hyvä haukku. Pyry törmäsi ensin väärään kulmaan palaten kuitenkin kuuluvasti haukkuen riistan perässä vasempaan kulmapesään, jossa vaihtoi iskuja ketun kanssa. Pyry painosti riistan peräpesään kuuluvasti haukkuen ja jatkoi iskujen vaihtoa ahdingon alla. Nyt koira kuitenkin vetäytyi ja jäi kauemmas haukkumaan, lähestyen välillä aivan lähituntumaan vaihtamaan iskuja ketun kanssa. Lopussa Pyry kuitenkin jäi liian kauas, eikä painostanut tarpeeksi riistaa.

Pyryn kunto kesti erinomaisesti ja kaiken kaikkiaan tuomari piti suoritusta erittäin hyvänä. Kokeen jälkeen tuomari antoi heti suullisen arvostelun ja mainitsi, että iskuja annettiin jo siinä määrin, että hän olisi voinut keskeyttää kokeen. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan A-tulos ja valionarvo vaihtui B-tulokseen ja uuteen yritykseen. Ja sunnuntain yritystä ei sitten tullutkaan, kun Pyry ei päässyt jatkoon riistakokeeseen.

Pyryn LUT-koepöytäkirjat

Nora, Miro ja Pyry mäykkykalenterissa

Torstai 19.11.2009 klo 21.07 - Marja J

Pohjois-Suomen mäyräkoirakerhon syyskokuksessa/pikkujoulussa nähtiin ekan kerran painotuore ensi vuoden mäyräkoirakalenteri. Nora, Miro ja Pyry eli karkeakarvaiset mäyriskaivurit olivat päässeet heinäkuun kuvaan. Lokakuun kalenterisivulla söpöili Emma Pauliina ottamassa hienossa kuvassa. Kuvista löytyi monta mäykkytuttua kuten  Fanni, Ville, Topi ja Imsa.

Kalentereita voi tilata, tietoa asiasta kerhon sivuilla

Mätsärimenestystä Anilla - ja vähemmän menestystä Pyryllä LUT-kokeessa

Maanantai 7.9.2009 klo 18.39

Ani oli pärjännyt hienosti Match Showssa Oulussa viime sunnuntaina! Ani oli valittu pienten aikuisten sinisten ykköseksi. Ja kun tyttö ykkösenä pääsi loppukilpailuun, tuloksena oli hienosti Best in Show:ssa viides sija. Onnea vaan Anille!

Pyry puolestaan oli Hannun kanssa lauantaina Tuusniemellä metsästämässä luolavalion arvon viimeistä koetulosta - eli sitä puuttuvaa LUT A-tulosta. Kotiin tuomisena oli kuitenkin tällä kertaa LUT C 36 pisteellä.

Pyry oli ollut kuulemma hieman pihalla - vaikka putkisto oli tallin vintillä :). Liekö intoa ja voimia verottanut pitkä matka ja aikainen lähtö reissuun, sillä pojat starttasivat kotipihasta aamuyöllä kolmelta.

Syksyllä koitetaan saada Pyrylle oikeita riistakontakteja, että rohkeus ja into kasvaisivat. Tuomarin mukaan poika teki ihan hyvää työtä luonnontilannetta ajatellen, mutta A-koetulokseen vaisuhko esitys ei ollut riittänyt. Hiekkaestekin oli tuottanut vaivaa, sillä Pyry sai sen läpi viimeisillä minuuteilla.

Se mukava puoli tässä kuitenkin on, että voimme vielä jatkaa LUT-koehommia Pyryn kanssa. Tammikuussa on kuulemma kokeet Oulussa - ja eikun taas yrittämään!

 

Pyry kävi luonnetestissä

Tiistai 1.9.2009 klo 20.19 - Marja J

Pohjois-Suomen mäyräkoirakerho järjesti Haukiputaalla Jokikylän koululla lauantaina 29.8. luonnetestin, johon osallistui 10 mäyräkoiraa - pitkäkarvaisia normeja ja kääpiöitä sekä normikarkkareita.

Emme aikoneet osallistua testiin yhdenkään oman koiran kanssa, vaan olimme lupautuneet sinne vain talkoisiin. Hannu oli ratahommissa paukuttelemassa pyssyä ja hoitelemassa vempaimia. Minä taas olin keittiön puolella laittelemassa kahvia ja hernerokkaa talkoolaisille, tuomareille ja yleisölle yhdessä Fannin emännän Outin kanssa.

Perjantai-iltana kävi ilmi, että yksi koira olikin perunut tulonsa ja niinpä paikkaa tarjottiin Pyrylle. Olimme aikoneet ottaa Pyryn joka tapauksessa mukaan, ettei poika pitkästyisi kotona. Eipä siinä sitten kovin kauaa aikaa mietitty, vaan otettiin Pyryllekin paperit mukaan, että päästiin testiin. Pyryllä riitti ikäkin, sillä alaikäraja oli 2 vuotta.

"Lähiomaisena" en voinut seurata testiä edes kaukana pihan reunalla, vaan katselin Pyryn ja Hannun osallistumista ikkunan takaa. Aika kamalalta näytti, kun yhtäkkiä tummiin pukeutunut mies kädet ylhäällä kepakolla uhkaillen ja maata paukutellen lähestyy koiraa! Kaikkea muutakin pelottavaa ja Pyrylle outoa löytyi testireitin varrelta.

Luonnetestin tarkoitus on arvioida koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Suomalaisessa luonnetestissä arvioidaan erikoiskokeilla koiran toimintakykyä, terävyyttä, puolustushalua, taisteluhalua, hermorakennetta, temperamenttia, kovuutta, luoksepäästävyyttä sekä laukauspelottomuutta.

Käyttökokeet testaavat metsästysominaisuuksien lisäksi aina myös koiran luonnetta. Parhaat luolakoirat ovat itsevarmoja ja sitkeitä ja selviävät pienistä vastoinkäymisistä erinomaisesti. Myös ajavat koirat tarvitsevat hyvin toimiakseen sitkeyttä ja kovuutta. Jälkikokeissa tulee esille koiran vilkkaus, eivätkä flegmaattiset ja mukavuudenhaluiset koirat niissä oikein menesty.

Testin loppupistemäärä ei käytännössä kerro oikeastaan paljonkaan koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Tuloksia tarkasteltaessa on aina muistettava ko. rodun alkuperäinen tarkoitus ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin.

Meidän Pyry sai pluspisteitä 140. Normikarkkareiden keskiarvo on muistaakseni 155. Pyryn kohdalla on muistettava, että se on vielä nuori, eikä ole saanut elämänkokemuksen tuomaa varmuutta. Pyrylle ihmisten uhkaukset olivat aivan outoja ja saivat sen ymmälle. Mutta oletettavaa on, että se lisääntyvän riistakokemuksen myötä toimii itsenäisemmin ja rohkeammin oikeissa metsästystilanteissa, esimerkiksi kohdatessaan ketun tai supin.

Pimeän huoneen testissä Pyry ei suinkaan ollut ruvennut heti etsimään isäntäänsä vaan kunnon metsäkoirana tietenkin ensin nuuskinut josko huoneesta löytyisi riistaa - vaikkapa hiiriä tai myyriä! :)

Olen kesän mittaan huomannut, että Pyry on todellakin aikuistunut ja itsenäistynyt. LUT-kokeen riistakokeessa se on peloton ja periksiantamaton, mutta ei mikään heti kiinnikäyvä rämäpää. Tuomarin mukaan Pyry oli hieman rauhaton, kun ei ollut mitään kiinnostavaa tekemistä. Mutta kun se sai tehtävän, se keskittyi siihen todella hyvin. Stressaavista, oudoista ja pelottavistakin tehtävistä poika palautui nopeasti.

Oli todella mielenkiintoista tutustua myös tähän testiin. Kovin paljon normikarkkareita ei luonnetestiin ole osallistunut - koiria on käynyt kokeissa vuosittain vain alle kymmenen.

Pyryn luonnetestipöytäkirja, Haukipudas 29.8.2009, tuomarit Lauri Ojala ja Reijo Hynynen

Suomen Kennelliitto: Tietoa luonnetestistä

Lue lisää mäyräkoirien luonteen testaamisesta: Koskentalo Helena, Mäyräkoira - koiramaailman pikkujättiläinen s. 146 - 148

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taisteluhalu: +2 kohtuullinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolustushalu: +1 pieni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimintakyky uhan alla eli nk. "kelkkakoe": +1 kohtuullinen

Outille suurkiitos näistä Pyryn luonnetestikuvista!

 

 

Seitsemän pientä karkkaria

Sunnuntai 30.8.2009 klo 21.40 - Marja J

Tänään teimme 9 tunnin ja 550 kilometrin kyläreissun ja kävimme Pyry-iskä takaboksissa katsomassa Kuusamossa Pyryn ja Setsun Rassin pentuja. Pennut täyttivät torstaina viisi viikkoa ja kylläpä olikin jo odotettu, että päästään Pyryn kolmea tyttöä ja neljää poikaa katsomaan.

Voi, mikä vilinä ja vilske syntyi pentuhuoneeseen, kun pennut pääsivät päikkäreiden jälkeen lattialle! Rassi-emo syötti pentuja malliksi, vaikka tissittämistä oli jo vähennetty. Rassilla oli apuna kaksi innokasta bichon frisé -tyttöä, jotka puuhasivat pentujen kanssa. Rassi emo oli itse rauhallisuus ja hoiteli tottuneesti pentujaan.

Pennut olivat todella reippaita ja liikkuvaisia. Välillä vähän painittiinkin ja taisipa joku pikkuisen jo äristäkin. Hännät vipattivat kaikilla ja meno oli vauhdikasta. Osa pennuista näytti ihan Pikku-Pyryiltä karvattomine ja kurttuisine naamoineen. Osalla taas oli jo partakarvat hyvällä alulla.

 

Pyry viikonloppuna LUT-kokeissa Utajärvellä

Sunnuntai 9.8.2009 klo 11.38

Pyry osallistui kolmeen LUT-kokeeseen Utajärvellä Sotkan leirikeskusksessa, missä Oulun Seudun Terrieriyhdistys OSTY järjesti nyt toista kertaa Terrileirin. Leirillä järjestettiin lut-, mejä- ja vesiriistaharjoituksia sekä kokeita.

Kelit olivat tosi helteiset ja vaativat, joten lut-kokeet pidettiin myöhään illalla ja yöllä. Perjantaina koe alkoi tyhjänluolan tarkastuksella klo 20.00 ja riistakoe alkoi 21.00. Olimme treenanneet Pyryn kanssa hankalaa ahdinkoputkea kotona muutaman kerran, mutta vähänpä jännitti miten nyt käy! Tyhjän luolan tarkastustakaan Pyry ei ollut koskaan tehnyt aikaisemmin.

Ahdinko sujahti tosi vaivattomasti ja tyhjän luolan tarkastus oli täydellinen. Riistatyöskentelykin alkoi lupaavasti. Pyry kyllä haukkui melko kaukana ketusta, mutta sinnikkäästi ja pitkään. Sitten tapahtui jotain kummaa, sillä Pyry perääntyi luolastossa ikään kuin etsien muuta tietä ketulle - ja jäi sille tielle eikä palannut riistan luo! No, siitähän tuli sitten tietenkin tulokseksi NOLLA!

Lauantaina koe alkoi samoihin aikoihin kuin perjantaina ja sunnuntain klo 8.00 koe alkoikin heti perjantain kokeen jälkeen puoliltaöin. Nyt jännitti vielä enemmän kuin perjantaina, mutta Pyry hoiti kokeen todella hienosti, eikä jättänyt riistaa vaan osasi taitavasti antaa ketulle vastusta. Pyry oli sunnuntain kokeessa ensimmäisenä, joten näiden kahden viimeisen kokeen välissä oli lepotaukoa vain kolme tuntia. Pyry jaksoi loistavasti vaikka keli oli tosi rankka ja vaati koiralta todella hyvää kuntoa.

Lauantaina järjestettiin myös luonnonluolan tarkastus. Sotkajärven saaressa olevaan vanhaan tervahautaan oli kaivettu hyvät luolastot. Noran Emma-tyttö oli myös Pauliinan ja Karin kanssa nuuskuttelemassa lut-kokeiden tunnelmaa ja suoritti epävirallisen luonnonluolan tarkastuksen hänkin!

Pääsin Emman, Pauliinan ja Karin mukana kotiin ja Pyry ja Hannu jäivät vielä kolmanteen kokeeseen. Kylläpä taas jännitti odotella tuloksia! Palkintojenjako järjestettiin vasta sunnuntaina klo 10, mutta kokeissa vierailevat koirakot saivat kokeiden tulokset jo mukaansa.

Pyryn ensimmäisten lut-kokeiden tulokset, tuomarina Kari Airiainen.

7.8. - 0

8.8. - B 43, LUO 1

9.8. - B 43

Onnittelut hienosta suorituksesta, Pyry!  

Koekertomukset tulevat sivuille, kunhan ne saamme. Tästäpä on mukava jatkaa - nyt sitten heti etsimään A-koepaikkaa!

Hannu ja Pyry Sotkajärven rannassa. Leirikeskus oli todella mukava ja hienolla paikalla.

Pyry odottelee omaa vuoroa.

Lisää kuvia löytyy kuva-albumista

 

Kesän näyttelyt nyt ohi Pyryllä

Maanantai 20.7.2009 klo 11.01 - Marja J

Olimme viikonloppuna Oulussa kahdessa näyttelyssä Pyryn kanssa ja saimme nyt päätökseen kesän näyttelyputken. Juhannuksesta asti olemme olleet reissussa kaikki viikonloput - näyttelyissä ja kerran Pyhännällä mejä-kokeessa. Nyt saa huilia vähän aikaa ja elokuun alkupuolella startataan Pyryn kanssa Utajärvelle LUT-kokeisiin. Mukavaa on ollut, mutta nyt keskitytään pojan kanssa LUT-juttuihin ja mejäilyyn. Seuraava näyttelykoitos on ehkä Jyväskylässä loppuvuodesta.

Tässä Pyryn kevään näyttelytulokset vieä kerran:

AVO EH, AVK 1, KV Oulu 19.7.2009 LEHKONEN HARRI

AVO EH, AVK 2, KV Oulu 18.7.2009 DE RIDDER-ONGHENA LILIANE

AVO H, KR Kemi 11.7.2009 MÄHÖNEN MARKKU

AVO EH AVK 3, KV Kokkola 4.7.2009 EDLANDER ANITA

NUO EH NUK 1, KV Rovaniemi 20.6.2009 COX GERARD

KVAL1, KONK2 HP, INT Harstad, Norja 19.4.2009 BODEGÅRD GÖRAN

Kehäkäyttäytyminen on ollut vaihtelevaa - välillä Pyry menee kehssä kuin enkeli, välillä taas kuin pikkupiru! Kahdelta tuomarilta tulikin maininta, että "kaipaisi lisää kehätottumusta"! Yksi taas ilahdutti maininnalla "very happy temperament". No, eipä muuta kuin jatkamme harjoittelua edelleen. Tuomarit ovat olleet tosi tarkkoja ja tiukkoja, eikä esimerkiksi Kemissä yksikään karkkari saanut ERIä! Pyry vaihtoi myös luokkaa täytettyään kaksi vuotta ja kisaa nyt ISOJEN poikien kanssa avoimessa luokassa. Nuorten luokasta kerittiin saamaan Suomesta vain yksi tulos.

Ani-siskolla on mennyt loistavasti Kastehelmen kanssa. Tyttö on sijoittunut hyvin myös PN-kehässä kokeneiden ja ansioituneiden vanhempien narttujen seurassa.

Tässäpä Anin tämän vuoden näyttelytulokset:

AVO ERI AVK 3 PN 4, KV Oulu 19.7.2009 LEHKONEN HARRI

AVO ERI, AVK 4, KV Oulu 18.7.2009 DE RIDDER-ONGHENA LILIANE

AVO EH AVK1, KR Kemi 11.7.2009 MÄHÖNEN MARKKU

NUO ERI NUK 1 PN 4, KV Rovaniemi 20.6.2009 COX GERARD

NUO EH NUK1, R Pietarsaari 16.5.2009 LAHTOVAARA RIITTA

NUO EH NUK1, ER Pietarsaari 17.5.2009 IVERSEN PER

NUO ERI NUK1, KV Vaasa 25.4.2009 SAKSON SHARON

Ani jatkaa vielä putkeaan ainakin Iisalmen näyttelyssä elokuun alussa. Pidetäänpä peukkuja Anille! 

Hienoa Ani ja Kiitokset Kastehelmelle Anin loistavasta hoidosta ja handlauksesta!

Paras narttu -kehä Oulussa 19.7.2009

Ani seisoo hienosti! :)

Ps. Oulun näyttelyssä jaettiin ruusukkeet jokaiselle ERIn saaneelle. Pyry ei sellaista nyt saanut, mutta sai muista ansioistaan "Kulmakunnan KAUHU" -ruusukkeen!

Kokkolan KV:n kuulumisia

Sunnuntai 5.7.2009 klo 20.13 - Marja J

Lauantaina piipahdettiin Kokkolassa Pyryn kanssa. Nora ja Miro jätettiin vahtimaan taloa, ja hyvin homman hoitivat! Itse olin nyt ensimmäistä kertaa näyttelyssä Kokkolassa, mutta Hannuhan kävi Miron kanssa hakemassa sieltä kaksi vuotta sitten sen "yllätyshylätyn". Nora hoiteli silloin vastasyntyneitä A-pentuja ja minä jäin tietenkin kotimieheksi.

Matkalla muistelin, kuinka mukava Miron kanssa oli kiertää näyttelyitä. Miro todella nautti esiintymisestä ja oli kuin toinen koira kehässä - todellinen hurmuri ja komistelija! Kehän ulkopuolella Miikku saattoi saada hepuleita, veti hihnassa ja oli rauhaton, mutta kehässä se oli aina tosi hienosti. Ehkäpä vielä joskus käväisemme muistelemassa menneitä jossain mätsärissä Miron kanssa.

Tapansa mukaan Pyry olisi koko ajan vain haistellut nurmikkoa nenä maassa kiinni ja viipottanut paikasta toiseen. Ikävä kyllä, emme päässeet taaskaan tutustumaan kehään ennen omaa vuoroa, ja pelkäsinkin, että homma menee ihan haisteluksi. 

Pyry oli nyt ensimmäistä kertaa kehässä isojen poikien kanssa. Kaikki muut neljä kilpakumppania olivat yli vuoden Pyryä vanhempia. Pyry on kehässä aina vain paremmin! Poika oli ihan rauhassa, eikä yrittänytkään uhitella muille pojille, eikä häntäkään ole antennina pystyssä koko aikaa - hienoa Pyry! Pöydällä se kiemurtelee (varsinkin kun naistuomari kopeloi), eikä malttaisi seisoa nätisti paikallaan. Jospa iän myötä myös kärsivällisyys kasvaisi.... Onneksi Pyryn kanssa ei tarvitse hermoilla nurmikentällä, sillä poika ei ole tullut Nora-äitiinsä, joka aina nurmikentällä pomppii kuin jänis!

Ruotsalainen tuomari oli tosi tarkka ja tiukka. Seitsemästä uroksesta vain valio- ja veteraaniluokan valiot saivat ERIn. Pyry sai EHn ja oli luokassaan kolmas.

Odottelemme vuoroa Pyryn kanssa

Ja pöydällä....

Pyry ei tykkää, että sitä asetellaan. Pyynnöstä "jalat taakse" Pyry laittaa jalkansa nätisti - jos laittaa....

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten viimeiset kierrokset kilpailuluokassa.

Mukava oli taas tavata tuttuja! Kiitokset Markolle kuvista ja rapsutuksia Imsalle ja Pablolle!

 

Pyrylle ensimmäinen koetulos!

Sunnuntai 28.6.2009 klo 21.46 - Marja J

Pyry oli tänään Pyhännän Pitkäkankaalla ihkaensimmäisessä mejä-kokeessaan ja tuliaisina oli hieno AVO 2 -tulos 37 pisteellä! Viikonloppu oli koirakolla tosi hikinen, mutta sekä isännän että koiran kunto kesti kovan rääkin. Paarmojakin oli kuulemma ollut kovasti kiusaamassa.

Pyry oli mennyt jäljen vauhdilla, mutta hairahtunut omille teilleen ja jäänyt kulkemaan ojan pohjaa pitkin. Ojan pohja oli ollut kuravelliä - olikohan Pyry etsinyt viilennystä matkan varrella? Pyry nimittäin rakastaa uimista ja haluaakin usein jokirantaan pulikoimaan.

Pyryn Ani-siskokin oli vähällä osallistua samaan kokeeseen. Kastehelmen Kira oli saanut koepaikan, mutta ei voinutkaan osallistua lääkekuurin vuoksi. Niinpä Ani sai Kiran paikan, mutta epäonneksi Anin juoksu alkoi perjantaina, eikä Anikaan sitten sääntöjen mukaan voinut osallistua.

Pyryn työskentelyssä on vielä paljon nuoren, yli-innokkaan koiran hutilointia, mutta tämä ensimmäinen jälkikoe osoitti, että Pyryllä on taipumiksia jälkityöskentelyyn. Eiköhän laiteta ilmoittautuminen menemään seuraavaankin kokeeseen, jospa saisimme koepaikan! 

Tässä jäljestämiskokeen pöytäkirja

Näyttelykesä avattu!

Maanantai 22.6.2009 klo 11.25 - Marja J

Kävimme lauantaina Rovaniemellä näyttelyssä Pyryn kanssa. Meillä oli mukavaa matkaseuraa, sillä Outi ja Fanni tulivat meidän kyytissä näyttelyyn Oulusta. Myös Ani oli mukana Kastehelmen kanssa. 

Pyryn  kehä alkoi vasta 13.30, joten matkaan lähdimme kotoa vasta 8.30. Tuomari ei pitänyt ollenkaan taukoa, joten perinteinen kehän haistelu oli nyt jätettävä. Olen huomannut, että Pyry tarvitsee tuon kehän tutkimisen, ettei sitten ole nenä maassa kiinni, kun pitäisi ylväästi kiertää kehää.

Pyry olisi mieluummin taas vaan kuljeskellut ympäriinsä paikkoja haistelemassa, eikä haluaisi ollenkaan odottaa vuoroaan häkissä. Kehässä poika onneksi kuitenkin kulkee melko hyvin, mutta ainahan löytyy petraamista. Varsinkin nätisti seisomista niin pöydällä kuin maassa pitää edelleenkin harjoitella, sillä Pyry ei sitten millään jaksisi seisoa sitä pientä hetkeä rauhassa.

Tulokseksi tuli nyt NUO EH ja kilpailuluokan ykkönen (Pyry oli ainut luokassaan). Tämä Rovaniemen keikka olikin sitten ainut nuorten luokan tulos Pyrylle Suomessa. Seuraavan kerran mennäänkin sitten avoimeeen luokkaan. Koetulokseen saatuaan Pyry voisi kilpailla myös käyttöluokassa.

Mutta Ani-siskollapa näyttely meni tosi hienosti! Ani sai ERIn ja oli luokkansa paras. Ani kilpaili myäs paras narttu - kehässä ja oli seitsemästä nartusta neljänneksi paras. Hienoa Ani!

Kiitokset taas Kastehelmelle Anin trimmaamisesta ja erinomaisesta handlaamisesta!