Joenpenkan O-pentujen vanhemmille jalostuspalkinnot

Maanantai 8.4.2024 - Marja J

FI KVA-L FI JVA SE JVA Joenpenkan Aito-Artturille, Pyrylle (V-05 V-07 Freunds Kaneelboom & FIN KVA-L Rowanberrie's Feenix) on myönnetty 7.4.2024 Suomen Mäyräkoiraliiton pronssinen käyttöjalostuspalkinto.

Tämän rotujärjestön palkinnon tarkoitus on edistää hyvän ulkomuodon omaavien, metsästysominaisuuksiltaan korkealuokkaisten mäyräkoirien jalostustyötä ja palkinto annetaan koirille, jotka ovat osoittaneet periyttävänsä näitä toivottuja käyttöominaisuuksia.

Pisteissä huomioidaan koiran ensimmäisen polven jälkeläiset ja yksittäisen jälkeläisen kohdalla huomioidaan yhden koelajin tulokset. Jälkeläisellä tulee olla vähintään näyttelytulos Hyvä ja yksittäisen jälkeläisen maksimipistemäärä on 12 pistettä.

Pyryllä on 5 pentuetta ja jälkeläisissä on kaksi jälkivaliota, LUT- ja LUME-valio ja lisäksi jälkeläisillä on VAHI-, MEJÄ- ja MÄAJ-tuloksia. Jos halutaan korostaa mäyräkoiran monipuolisuutta, olisi hyvä ottaa huomioon muutkin kuin vain yhden koelajin tulokset.

Pyrylle pisteet tulivat jälkivalioilta FI JVA Koivukujan Pipsa, FI JVA Joenpenkan Oona-Onnenapila, FI KVA-L FI KVA-M Setsun Marru sekä Merkaleen´s Dennisin mejä- ja näyttelytuloksista. Muilla jälkeläisillä on näyttelytuloksia, mutta ei käyttötuloksia.

Jalostuspalkinnosta kuuluvat kiitokset niille Pyryn jälkeläisten aktiivisille ja innokkaille omistajille, jotka ovat halunneet harrastaa koiransa kanssa ja osallistuneet eri lajien kokeisiin ja näyttelyihin.

Musu_ja_Pyry.JPG

Musu ja Pyry

Onnittelut myös Musulle Jokitien kenneliin

Joenpenkan O-pentueen vanhemmilla on nyt tuplajuhlat sillä Pyryn lisäksi SML palkitsi pronssisella käyttöjalostuspalkinnolla myös O-pentueen emän Musun, CurlyCo Where Is My Fox (C.I.B. FI KVA-L FI MVA EE MVA Ilko von der Dachsschluch & CurlyCo Sweetie Fox). Musu saa palkintonsa tyttöjensä Kuuran ja Roihun (Jokitien Syysaamu ja FI JVA Joenpenkan Oona-Onnenapila) koe- ja näyttelytulosten perusteella. Onnittelut myös Musulle ja kotiväelle Jokitien kenneliin.  

Pyryn emälle Noralle, FIN KVA-L Rowanberrieś Feenix on myönnetty 2013 hopeinen ja 2011 pronssinen käyttöjalostuspalkinto Joenpenkan A- ja E-pentujen koe- ja näyttelytulosten perusteella. Sijoitusnarttu FI KVA-L FI KVA-A KVA-J FI JVA Joenpenkan Ehtoisa-Emma sai vuonna 2015 pronssinen käyttöjalostuspalkinnon Joenpenkan I-pentujen koe- ja näyttelytulosten perusteella.

kakku2.jpg

Juhlittiin Jokitien kennelin väen kanssa jo vähän etukäteen

SML - jalostuspalkinnot

Joenpenkan O-pentue - Musun ja Pyryn onnenpentue täyttää 8 vuotta - onnittelut!

Joenpenkan_Onnenpennut.jpg

 

 

Avainsanat: jalostus, jalostuspalkinto, Musu, Pyry, CurlyCo Where Is My Fox, Joenpenkan Aito-Artturi, O-pennut

Pyry 29.6.2007 - 24.3.2020

Maanantai 29.6.2020 klo 10.21 - Marja J

Pyry - Joenpenkan Aito-Artturi 29.6.2007 - 24.3.2020

Pyry_muisto.jpg

Tänään rakas Pyry täyttäisi 13 vuotta, mutta emme saaneetkaan enää lisää yhteistä aikaa vaan Pyryn elämä loppui yllättäen 24.3. En ole vieläkään toipunut Pyrden menetyksestä, sillä lähtö oli niin yllättävä ja dramaattinen. Tapahtuihan se vain muutama tunti sen jälkeen, kun olimme tulleet kotiin Eläinlääkäriasema KAMUsta Pyryn sydänlääkärin vastaanotolta. Suru ei meinää millään helpottaa. Sen tiedän, että ikävä ei häviä koskaan, mutta miksi tämä ero tuntuu niin musertavalta. Kyyneleet ovat valuneet joka päivä Pyryn kuolinpäivän jälkeenkin.

Pyryt.jpg

Vielä viime kesänä Pyry oli niin virkeä ja elinvoimainen. Iloa elämään toivat monet koiravieraat ja varsinkin terhakka tytär Roihu. Syksyllä kävimme toistamiseeen tarkoissa sydäntutkimuksissa ja purukalustokin hoidetiin taas hyvään kuntoon. Pyryllä oli outoja mahaoireita, oksentelua, joitten takia käytiin eläinlääkärissä maaliskuun alussa. Sain kuitenkin mahan kuntoon kevyellä, sopivalla ruokavaliolla, useilla ruokakerroilla ja mahansuojalla.

Mahaoireiden jälkeen Pyry oli pari viikkoa tosi virkku, nukkui ja söi hyvin. Vaikutti siltä että kaikki oli kunnossa ja pappa taas voimissaan. Viimeisenä elinpäivänään tiistain aikana pappa innostui jopa leikkimään ja riepoi makuualustaa, kävi läpi rakkaat riekaleiset ja reikäiset pehmojen nahat ja pappa kaiveli Roihun kanssa jopa roskia roskiksesta. Roihun kanssa nuuskivat tavalliseen tapaan pihassa ja taisivat kaivaa myös kuraa. Ehdin jopa iltapäivällä ennen lääkäriin lähtöä vähän trimmata Pyryä. Pyry tykkäsi, kun rapsuttelin kammalla niskakarvoja. Samaa tehtiin myös Noran kanssa Noran viimeisenä päivänä ja sitä muisteltiinkin usein Pyryn kanssa kun rapsuttelin.

Pyryllä oli todettu sydämen vajaatoiminta ja sydän oli tutkittu säännöllisesti. Pyryllä oli sydäntä vahvistava lääkitys ollut jo vuosia ja se toi uutta virtaa pappaan. Seurasin vuosia tarkasti Pyryn hengitystiheyttä ja viikon lopulla tiheys nousi kovasti, mutta oli välillä melkein entisissä lukemissa. Tiistai-iltana 24.3. klo 17 mentiin kontrolliin Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelälle Kamuun koska huolestuin hengitystieyden takia, mutta mitään muuta huolestuttavaa ei ollut. Verikokeiden tulos oli ok, kuntoluokka 3-4/9, mutta lihasmassaa hävinnyt, painokin oli taas pudonnut. Muuten Pyry vaikutti tosi virkulta.

Viimeisimmässä sydänultrassa syksyllä 2019 huomattiin outoja lisälyöntejä, joiden syytä selviteltiin ja koko koira ultrattiin. Kasvaimia ei löytynyt, eikä muutakaan huolestuttavaa. Kokeiltiin myös verenpaineen mittausta, mutta viikonlopun kotimittauksilla KAMUn lainaamalla verenpainemittarilla ei saatu kunnon tuloksia. Sydämessä todettiin taas rytmihäiriöitä, sivuääni oli 4/6 ja EKG:ssä oli nyt kammioperäisiä lisälyöntejä, tuplia ja jopa triploja. Eli rytmi oli nyt huolestuttava ja vakavien sydäntilanteiden ja sydänpysähdyksen riski oli noussut viime syksyn käynnistä. Pyry sai nyt beetasalpaajat, joilla oli jatkossa tarkoitus tasoittaa sykettä.

Kotona Pyryn tila kuitenkin romahti rytmihäiriöiden takia yhtäkkiä ja tunnin pahan olon jälkeen sydän ei enää jaksanut.

Pyryn sydämen lyönnit olivat nyt tulleet täyteen ja silittelin papan ikiuneen. Pyry sai nukahtaa rakkaitten ihmisten ja Roihu-tyttären kanssa omassa kodissaan. Rytmihäiriöiden syy on epäselvä ja yleensä se on isojen koirien vaiva. Mutta Pyryhän olikin ISO koira, jolla oli myös ISO sydän.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
Olen aurinko joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.

On niin surullinen ja tyhjä olo. Ja hirveä ikävä. Kiitos kaikesta Pyry ja hyvää matkaa. Olet luonamme monissa muistoissa, kuvissa ja tarinoissa ja ilmestyt luoksemme auringon säteenä.

Pyry_uurna.jpg

Pyry_sydan.jpg

Instagramissa @joenpenkankennel #pyrythedachshund

Pyryn tarinaa - Pyry 10 vuotta

 

Pyry_10_vuotta.gif

 

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Pyryn terveysuutiset - sydäntutkimukset ja hammashuoltoa

Maanantai 2.12.2019 - Marja J

Pyryterveys2019.jpg

Sydänasioita

Syyskuussa kävimme Pyryn kanssa taas ELL Outi Niemelän luona Oulun KAMUssa endokardoosikontrollissa. Ensimmäisen kerran Pyryn sydän tutkittiin tarkemmin viime syksynä ja Pyry sai sydäntä vahvistavan lääkityksen. Pyryllä ei vielä ole ollut mitään vajaatoiminnan oireita ja ultrassa katsottiin mikä sydämen tilanne on nyt. Sivuääni oli nyt 5/6 ja sairaus etenee kohtalaista vauhtia. EKG:ssa näkyi nyt myös kammioperäisiä lisälyöntejä, rytmihäiriö, jota päätettiin seurata ja Pyrylle suositeltiin verenpaineen mittausta.

Sisäelimet tutkittiin ja ultrattiin myös jos mahdollisesti löytyisi rytmihäiriöiden aiheuttaja, mutta kaikki oli kunnossa. Otettiin myös tarkemmat testit verestä, eikä sielläkään ollut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavaksi on ohjelmassa taas hammashuolto, mutta sitä ennen mittaillaan verenpainetta. Vointi Pyryllä on ollut tosi vielä tosi hyvä. On virkku, syö ja nukkuu hyvin. Vähän nuo rytmihäiriöt kyllä huolettavat. Pyryn hengitystiheyttä on seurattu säännöllisesti jo pari vuotta, eikä siinä ole muutoksia ollut. Hengitystiheyden seuranta on ainut kotikonsti, millä sydänterveyttä voi seurata, jos mitään rasitusoireita tai käyttäytymismuutoksia ei vielä ole.

Ja ne verenpaineet....

Syyskuun lopulla parin päivän aikana mittailtiin Pyryn verenpainetta KAMUsta lainatulla eläinten verenpainemittarilla. Homma kuulostaa helpolta, mutta miten saat mitattua mäyrkoiran paineet koiran ollessa aivan rentona lepotilassa, jos koira inhoaa ja säikkyy mittausta? Pyry nimittäin säikähti mittarin surinaa ja tunnetta kun mansetti puristui tassun ympärille. Paineet piti mitata monta kertaa päivän aikana usean kerran sarjana mittaukset aina 3 – 5 minuutin välein. Mittaus tehtiin tassusta ja myös hännästä. Valitettavasti mittausten tuloksista ei saatu kunnolla tietoja, eikä mitään lääkitysmuutoksia nyt tehty. Olisi tarvittu pitempi aika totuttaa koira mittaukseen ja laitteisiin pikkuhiljaa, jolloin mittaus olisi saatu täysin rentoutuneesta koirasta ja tulos olisi varmempi.

Purukaluston tarkistus ja huoltotoimenpiteet

Sydänultran ja verikokeitten jälkeen ruvettiin suunnittelemaan hammashuoltoa. KAMUssa Pyryn sydänlääkäri Outi Niemelä ja hammaslääkäri Anne Karttimo-Mäkynen tekevät koirakohtaisen nukutusohjelman nimenomaan koiran sydämen kunto huomioon ottaen.

Vasta marraskuun lopulle saatiin Pyrylle aika hampaiden vuosihuoltoon. Nukutusohjelma oli Pyrdelle räätälöity riskianestesia ja lääkitys, rauhoitteet suunniteltu sen mukaan että sydän ei rasitu liikaa. Aikaa varattaessa oli varauduttu myös siihen, että sydänlääkäri on hammashoitopäivänä paikalla, jos jotain ongelmia tulisi. Pyrde sai ensin rauhoitteen, joka vaikutti rauhassa puolisen tuntia. Hoidossa käytettiin inhalaatioanestesiaa ja sydäntä seurattiin koko toimenpiteen ajan. Nyt mahdollisia ongelmia lisäsi vielä todettu rytmihäiriö. Purukalusto oli nyt muuten kunnossa, mutta ylhäältä löytyivät murtuneet P4 ja yksi etuhammas, jotka piti poistaa. Aiemmin murtunut poskihammas oli vielä kunnossa, eikä sille tarvinnut vielä tehdä mitään. Hammaskivi poistettiin, mutta onneksi ei löytynyt tulehdusmuutoksia.

Eipä tarvitse ihmetellä yhtään ukkelin viime aikojen vastustelua hammasputsissa, sillä on tuo haljennut poskihammas ollut varmaan kipeä. Jotain vähän epäilin, kun ihan kaikista kovin purtava ei ole vähään aikaan maistunut ja ukkeli on maiskutellut tavallista enemmän suuta.

Tihkuvuodon välttämiseksi Pyrde on nyt ollut pari päivää sairaslomalla, saa antibioottia ja kipulääkettä. Pyry toipui toimenpiteestä tosi hyvin niin kuin viimeksikin. Herkkukaapilla piti olla kerjäämässä heti toimenpiteestä tulon jälkeen ja olohuoneessa Hannulta piti saada makkaraleipää. Pyry on yrittänyt saada myös päivittäiset kovat herkkutikut, mutta valitettavasti muutama viikko mennään nyt pehmeällä ruualla.

Suun ja hampaiden kunto vaikuttaa tosi paljon koko koiran kuntoon, terveyteen ja varsinkin sydämen toimintaan, joten purukalusto on hyvä röntgenkuvata, tarkistuttaa ja putsauttaa säännöllisesti ammattilaisella ja vieläpä mieluusti hampaisiin erikoistuneella eläinlääkärillä.

Kevyt hammaskiven poisto esim. ultralla on vain kosmeettinen hampaiden harjaamiseen verrattavissa oleva puhdistus. Vain eläinlääkärin rauhoituksessa tekemällä röntgentutkimuksella pystytään tutkimaan tarkemmin koiran suuta ja nähdään hampaiden kiinnitystä heikentävän parodontiitin aiheuttamat vauriot ja pienet hammasmurtumat. Myös hampaiden säännöllinen kotihoito, tarkastukset ja harjaaminen ovat tosi tärkeitä, ettei hampaan pinnallakaan pääse ientulehduksen bakteerimyrsky vaikuttamaan ja etenemään parodontiitiksi asti.

Kiitos taas KAMUn osaavalle henkilökunnalle Pyryn hyvästä hoidosta!

Pyryn edellinen terveysraportti ja hyödylliset linkit

 

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, hammashoito, mäyräkoiran terveys, endokardoosi, sydänterveys, hammashuolto

Pyryn terveysuutisia

Maanantai 17.9.2018 - Marja J

Pyry.jpg

Kuvassa Pyry vasta trimmattuna syyskuun ilta-auringossa. Pyry Instagramissa:  @pyrythedachshund

Pyry sydäntutkimuksissa

Elokuun alussa 6.8. kävimme Pyryn kanssa tarkemmissa sydäntutkimuksissa KAMUssa Oulussa sydänasioihin erikoistuneen eläinlääkäri Outi Niemelän luona. Sivuääni on kuulunut jo pari vuotta ja nyt sydänultrassa näkyi lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa.

Ultraäänitutkimuksen mukaan sydämen osastojen suhteet ovat lähes normaalit, aavistuksenomainen vasemman kammion tilavuuskuormitus ja vasen eteinen on lievästi oikeaa isompi. Sydänlihas on tasakaikuinen, supistuu symmetrisesti ja tehokkaasti, väliseinä on ehyt ja papillalihakset normaalit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä todetaan kohtalainen läppävuoto (kuuntelussa 4/6 sivuääni). Valtimoläpät ovat normaalit, eikä merkityksellisiä läppävuotoja todeta. Vasemman kammion lepomitta on normaalin ylärajalla, työvaiheen mitta normaali, supistuvuus hyvä. Vasen eteinen – aortta  -suhde normaalin ylärajalla. Aortan ja keuhkovaltimon virtauskuvio ja maksimivirtaus ovat normaalit ja EKG:ssa näkyi normaali sinusrytmi koko tutkimuksen ajan.

Löydökset ovat tyypillisiä endokardoosille eli läppävialle, mikä on aika yleinen vanhempien mäyräkoirien tauti. Onneksi Pyryn sairaus on vielä melko varhaisessa vaiheessa. Pyryllä todetaan hyvin lieviä laajentumamuutoksia, mutta ei vielä varsinaista vajaatoimintaa. Nyt aloitettiin tätä oireetonta vaihetta pidentävä Vetmedin-lääkitys. Sydäntutkimuksen lisäksi otettiin myös verikokeet ja tulosten pohjalta tehdään tarkka nukutussuunnitelma tulevaa hammashuoltoa varten. Pyry todettiin virkeäksi, lihasmassaltaan ja painoltaan passeliksi ja myös kaikki Pyryn veriarvot olivat kunnossa, verenkuva ja peruselinarvot kaikki normaalialueilla.

Kuuma ja helteinen kesä hankaloitti Pyryn ja monen muunkin koiran elämää. Pappaan tuli ihan uutta virtaa lääkityksen aloituksen ja kelien viilentymisen jälkeen. Pyry on hyväkuntoinen, mutta seuraillaan nyt edelleen hengitystiheyttä, mikä on hyvä mittari sydänterveydessä. Ja kuulemma ainut mittari, jolla voi kotikonstein seurata sydämen kuntoa. Hengitystiheyden mittaus on aloitettu säännöllisenä tämän vuoden alussa, joten se on meille jo tuttua.

"Hengitystiheyttä lasketaan 1 - 2 viikon välein koiran nukkuessa. Normaali tiheys koirilla on 15 – 25 (30) hengitystä minuutissa. (Pyryllä tämä on 17 – 18 hengityskertaa.) Jos koiran hengitystiheys nousee aikaisemmasta 10 hengityksellä selvästi tai jos hengitystiheys ylittää ylittää 40 minuutissa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tilannearviota varten. Hengitystiheyttä laskemalla huomataan kehittyvät ongelmat ennenkuin vajaatoiminnan oireet pääsevät liian pahaksi. Lääkityksen säätäminen ajoissa, ennen näkyvien oireiden kehittymistä voi estää hengenvaarallisen keuhkoödeeman kehittymisen." (Kotiutusohjeet, tietoa endokardoosista, Outi Niemelä, Eläinlääkäriasema Kamu, Oulu)

Pyryn sydämen tilannetta ollaan osattu seurata, sillä tiedän sukurasitteen taustalta. Pyryn emä Nora, menehtyi 13,5-vuotiaana vain kuudessa tunnissa pari vuotta sitten, eikä 4 kuukautta käytössä ollut sydänlääkitys ehtinyt Noralla auttaa. Nora oli reipas ja oireeton, mutta sydäntä kuuntelutettiin säännöllisesti Noran täytettyä 8 vuotta sen jälkeen kun veli kuoli äkillisesti sydänongelmiin. Kannattaa aina selvittää tarkemmin oman koiran mahdolliset sukurasitteen ja terveysriskit ja kysellä hyvin taustat kasvattajalta varsinkin jos pennun mukana ei saa tarkkaa yhdistelmän terveysselvitystä.

Ja hammashuollossa

Elokuun sydäntutkimuksessa jo suunniteltiin tarkempaa hammashuoltoa KAMUussa ja aika varattiin hammasasioihin erikoistuneelta eläinlääkäri Anne Karttimo-Mäkyseltä. Tiesin että muutama hammas oli murtunut, niitä oli seurailtu, mutta röntgenkuvien perusteella hampaille ei tarvinnut onneksi tehdä nyt mitään. Mutta ylä- ja alaleuasta piti poistaa ihan takimmaisia M-hampaita (yläleuan oikea ja vasen M1, alaleuan oikea ja vasen M2), koska ientaskut olivat jo syventyneet parodontiitin takia liikaa. Eli 4 takahammasta lähti nyt papalta. Valitettavasti Pyrde ei ole oikein ollut harjausmyönteinen ja ne ihan takimmaiset perukat ovat jääneet mammalta kunnolla putsaamatta.

Pyry kävi tarkoissa sydäntutkimuksissa ja verikokeissa elokuussa ja papalle tehtiin sopiva nukutussuunnitelma. Kun aikaisin perjantaiaamuna 14.9. menimme Anne Karttimo-Mäkysen vastaanotolle, siellä olikin jo rauhoituspiikki Pyryä odottamassa ja Pyrde sai vaipua puolen tunnin aikana hitaasti sopivan rentoon tilaan. Mutta häntä heilui, kun lääkäri kaappasi Pyrden kainaloon. Pyry sai sydänvikaiselle parhaiten sopivan inhalaatioanestesian, jossa koiran tilaa pystytään seuraamaan tarkasti ja reagoimaan nopeasti toimenpiteen aikana jos on tarvetta. Kun palattiin 3 tunnin jälkeen KAMUn, oli Pyry jo tolokusti omilla jaloillaan meitä odottamassa. Loppupäivä kotona meni hyvin vaikkakin vähän höntissä olossa. Pyrde jopa huomioi ruoka-ajat, eli ruoka olisi maistunut ja muutkin toiminnot olivat kunnossa. Pyrde sai kipulääkettä ja antibiootit mukaan ja nyt ruoka on pari viikkoa pehmeää, että suu pääsee kunnolla paranemaan.

Kannattaa kyllä putsata koiran hampaat säännöllisesti, tarkistuttaa ja hoidattaa ne välillä kunnolla rauhoituksessa. Olen nähnyt aivan karmeassa kunnossa olevia plakin ja hammaskiven peittämiä purukalustoja ja Pyrden suu on näyttänyt aina melko siistiltä, mutta niinpä vaan parodontiitti oli päässyt heikentämään hampaiden kiinnitystä.

Jos mitään erikoista ei aikaisemmin ilmaannu, mennään vuoden päästä taas tarkistuttamaan sydämen ja purukaluston kunto. Nyt voi emäntäkin vähän huokaista ja jatketaan reipasta elämää Pyrden kanssa!

Lämmin kiitos KAMUn väelle, osaaville eläinlääkäreille ja taitavalle henkilökunnalle ystävällisestä palvelusta Pyryn hyvästä hoidosta!

LUE LISÄÄ

Hyödyllistä luettavaa ja tietoa koirien hammasasioista Eläinlääkäriasema Anidentin sivuilla. Linkki mm. Helena Kuntsi-Vaattovaaran artikkeliin: Koira ja kissa  parodontiittipotilaana

Niemelä Outi, Koirien tavallisimmat sydänsairaudet, Evidensia 

Suomen Kennelliitto, Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka


Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys, sydän, endokardoosi, sydänterveys, hampaat

Mäyräkoiralle takki päälle - vai ei?

Keskiviikko 29.11.2017 - Marja J

Takki päälle - vai ei?

Talvisin alkaa mäyräkoirapalstoilla keskustelu ikiaiheesta ”Puetteko mäykkynne ja mitä se siitä hommasta oikein tykkää"?

Koira tarvitsee vaatetusta silloin, kun sitä halutaan suojata liialta kylmältä ja kosteudelta, ja silloin valitaan tilanteeseen ja koiralle parhaiten sopivat materiaalit ja mallit. Sopivia materiaaleja löytyy moniin eri tarkoituksiin. On villapuseroita, fleecepukuja, sadetakkeja, kevyitä verkkoloimia, tuhteja toppavaatteita, erikoiskankaasta valmistettuja terveysmantteleita jne. Isot koirat kestävät kylmyyttä paremmin kuin pienet. Myös karvanlaatu ja pohjavillan paksuus vaikuttaa kylmänsietoon ja toiset rodut kestävät kylmyyttä paremmin kuin toiset. Meillä mennään aika pitkään kyllä ihan omilla turkeilla, eikä yli -20 pakkasissa ulkona edes kauaa aikaa viivytä. Pikkupyrähdykset omassa pihassa riittävät.  Koirien ehdoilla mennään aina ja tehdään pitempi lenkki vasta sitten, kun on vähän lauhempaa.

Koiran pukeminen on kyllä ihan ihmisen asia ja myös ihmisen vastuulla. Koiralta ei kysytä, että laitetaanko nyt takki vai ei, jos on tarvetta ja hyvä syy pukemiseen.  Ei ole mitään syytä pukea koiraa ihan vain huvin vuoksi lämpimällä kelillä. Eikä ole syytä myöskään kilpailla siitä kuka kestää kovinta pakkasta vain omalla turkilla ilman lisälämpöä ja vaatetusta. Siihen puetaanko koira, vaikuttavat hyvin monet asiat, sillä pukeminen on koira-, sää- ja tilannekohtaista.

Koiran suojaaminen riippuu siitä, onko koira aivan pieni pentu tai vanhus (lämmönsäätely heikompaa), sairas, leikattu toipilas, nivelvaivainen, selkävaivainen, allerginen ehkä huonokarvainen, odottava, imettävä emä (nisät suojattava hyvin kylmältä) vai onko se perusterve ja hyväkuntoinen, hyväturkkinen koira, joka pienestä pitäen on totutettu erilaisiin säihin.

Musu_takki_2016.jpg

Musu-miniä ja odottavien Joenpenkan emokoirien perintötakki, jota on tuunattu lisäkappaleilla ja jatkotarranauhoilla. Emän nisät pitää suojata hyvin kylmyydeltä.


Pukeminen riippuu karvanlaadusta ja turkin kunnosta ja siitä, onko koiralla hyvä lämmittävä, eristävä pohjavilla ja hyväkuntoinen peitinkarva. Karkkarin karva voi olla vanhaa, ylikasvanutta ja haperoa, jolloin turkki kerää lunta ja likaa, eikä suojaa ja lämmitä koiraa riittävästi. Koira tarvitsee lämmikettä myös jos se on vasta trimmattu ja lämmönsäätely on ehkä muutaman viikon heikompaa. Pukemiseen vaikuttaa myös se, miten paljon turkki kerää lunta ja onko tarvetta sitä suojata.

Pukeminen riippuu sääolosuhteista: pakkasen määrästä, lumen määrästä, sataako lunta vai ei, tuleeko pakkaslunta, räntää, vettä. Tai onko ehkä kova tuuli, mikä nostaa pakkasen purevuutta. Kun ensimmäiset pakkaset syksyllä tulevat, koirakin tarvitsee vähän totutteluaikaa. Matalajalkaisilla roduilla on lisäksi pienen maavaran takia omat ongelmansa: jäinen, kostea maa hohkaa kylmää niukkakarvaiseen mahapuoleen. Lumen laatukin vaikuttaa ja herkkä, karvattomampi mahanalus pitää suojata, varsinkin jos on nk. karppakeli, lumi on karkeaa ja raapii nartun nisiä. Jos hangen päällä on viiltävä jääkerros saa vähän varoa, sillä tassut voivat mennä helposti rikki.

Pukeminen riippuu myös lenkin pituudesta ja laadusta, siitä miten koira liikkuu ja pysyvätkö lihakset tarpeeksi lämpiminä. Ei tee yhtään hyvää mäyräkoiran pitkälle selälle, että viluinen koira jumittaa, jännittää ja tulee turhaa lihasjännitystä. Kovilla pakkasilla pitää muistaa huolehtia myös koiran korvista ja tassuista. Korvalehtien päät voivat herkästi paleltua ja niihin voi pahimmissa tapauksissa tulla jopa kuolio, joten korvatkin on hyvä suojata varsinkin tuulella. Paukkupakkasilla myös tassut ovat kovilla ja koira näyttääkin tassuja nostelemalla ja paikoilleen jähmettymällä, että nyt on jo liian kylmä ja pitää mennä sisälle lämpimään.

Pyry_takki_2011.jpg

Pyry sai myös oman funktionaalisen BackOnTrack-takin vuonna 2011. Takissa on hyvä, mäyräkoiralle suunniteltu malli, joten myös takapään isot lihakset pysyvät hyvin lämpiminä.


Suojavaatetus riippuu tietenkin myös eri tilanteista ja koiran eri harrastusmuotojen tarpeista. Kisakoira, koekoira, metsästyskoira ja näyttelykoirakin tarvitsevat omanlaisen asianmukaisen vaatetuksen – joko suojaa, lämmittää, hoitaa tai vaatetus toimii turvavälineenä. Metsällä tarvitaan maastosta hyvin erottuvaa metsästysliiviä tai –haalaria, joka suojaa risuilta ja varvuilta. Ja vaatteen pitää suojata myös nartun nisät ja uroksen kivekset nirhaumilta. Teknisestä materiaalista valmistettua erikoismanttelia tarvitaan lämmittämään koiran lihakset ennen koe- ja metsästyssuoritusta ja auttamaan suorituksen jälkeisessä palautumisessa. Koira voi tarvita lisämmikettä myös odottaessaan vuoroaan esim. koepaikalla (tai kauppareissulla) kylmässä autossa. Eikä pidä unohtaa kunnon heijastimilla varustettuja takkeja tai heijastinliivejä pimeän aikaan.

Meillä ei ole pahemmin ollut ongelmia pukemisen kanssa silloin kun jotain vaatetta on tarvittu. Koirat on jo pentuna totutettu erilaisiin mantteleihin, sadetakkeihin, huomioliiveihin ja terveystakkeihin, eikä tottumattomien vikurointia ja temppuilua ole sen kummemmin noteerattu. Kiusana on joskus paukkupakkasilla ollut takin fleecevuoren sähköistymisestä johtuva kutina, eikä manttelin riisumisesta ole ikävien räpsäysten takia tykätty. Tähänkin on löytynyt apu suihkutettavasta sähköisyydenpoistajasta ja huuhteluaineesta, eikä ole koirien tarvinnut ikäviä räpsyjä pelätä.

Koiran voi ja pitääkin vaatettaa hyvin monesta eri syystä. Varmaan löytyy vielä paljon hyviä syitä pukea koira tai olla pukematta.

En ota tässä nyt ollenkaan kantaa koiran liialliseen inhimillistämiseen, pukemiseen muotiluomuksiin ja hömpäkkeisiin - söpöstelyyn, millä ei välttämättä ole mitään tekemistä koiran terveyden tai hyvinvoinnin kanssa.

Roihu_tonttuna.jpg
 Kuva: Kastehelmi Kakko

Musun ja Pyryn tyttö Roihu tonttuna. Täytyy myöntää, että asu sopii hyvin Roihulle ja tähän vuodenaikaan. :)

Avainsanat: terveys, hyvinvointi, Roihu, Joenpenkan Oona-Onnenapila, Pyry, Musu, Joenpenkan Aito-Artturi, CurlyCo Where Is My Fox

Joenpenkan A-pojat Aaretti ja Pyry täyttävät tänään 10 vuotta!

Torstai 29.6.2017 - Marja J

koostesivu.jpg

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan ensimmäisille eli A-pennuille Aaretille ja Pyrylle!

Muistelemme lämmöllä myös poisnukkuneita Ania, Akua, Aksua ja Mauria - olette rakkaita!




Onnittelut_lopullinen.jpg



Pyrden elämää kuvina kymmenen vuoden ajalta, olkaapas hyvä!

Pyry_10_vuotta.gif

Avainsanat: Joenpenkan Aito-Artturi, Pyry, Joenpenkan Aimo-Aaretti, Aaretti, A-pentue

Pyry terveystarkastuksessa 3.1.2017

Tiistai 3.1.2017

Pyry_3.1.JPG

Pyry aivan ryytyneenä. Vertakin piti antaa, mutta tämä oli vasta kolmas kerta kun verta otettiin. Aikaisemmin on pistetty vain rabiesvasta-ainetestin ja Hannes Lohen geenitutkimuksen takia.

Pyry_3.1.2.JPG

Nyt voi jo ottaa rennommin!

Aamulla piti herätä tosi aikaisin, kun Pyrylle oli varattu terveystarkastusaika Evidensia Oulunportista. Mitään sen kummempaa ei ole ollut, mutta hyvähän se on välillä tutkia tarkemmin. Ikävä kyllä Pyrden piti olla syömättä 12 tuntia, joten odotettua aamupalaa ei herunut. Roihu-tyttö lähti mukaan tukihenkilöksi, kun on ollut meillä pikku lomasella.

Pyryllä todettiin heikko sydämen sivuääni, mikä oli kuulunut jo kesällä kun käytiin rokotuksilla. Todennäköisesti kysymyksessä on sydämen läppävika, endokardoosi, koska ikää jo on, ja sydänvaivaa on myös sukurasitteena ja se on myös tällä rodulle tyypillinen vaiva. Mitään oireita ei ole vielä ollut, joten tilannetta seuraillaan ihan rauhassa.

Anaaleissa on ollut muutama lievä tulehdus vuosia sitten, mutta nyt erite oli aivan normaalia ja rauhaset tyhjentyivät helposti. Pyryllä on ollut takaosassa vähän jäykkyyttä ja lääkäri epäili, että taustalla voi olla jo iän mukana tullutta rappeumaa ja kulumaoireita lonkissa. Pyry on jo nyt syönyt nivelvalmisteita ja rasvahappoja, joita annoin myös Noralle, mikä on varmaan osaltaan helpottanut tilannetta.

Pyryllä on satunnaisesti ollut myös närästysoireita ja lähinnä tyhjän mahan oireilua, joihin saatiin kokeeksi happosalpaajaa kuurina. Närästys on Pyryllä pysynyt hyvin hallinnassa ruokavaliolla ja illalla annettavalla piimälorauksella, maitohappobakteereilla ja kuitulisällä.

Veriarvoissa ei ollut mitään epänormaalia, vain toinen maksaentsyymeistä oli lievästi koholla, mikä voi johtua noista mahaoireista. Korvat olivat kunnossa, samoin hampaat erinomaisessa kunnossa, eikä hammaskiveä ollut kuin aivan vähän muutamassa poskihampaassa.

Eli Pyry-ukkeli on ikäisekseen oikein hyvässä kunnossa, ei mitään erityistä huomautettavaa tai huolen aihetta!

Tallenna

Avainsanat: Pyry, terveys, Joenpenkan Aito-Artturi

Onnittelut 9 vuotta täyttäville Aaretille ja Pyrylle!

Keskiviikko 29.6.2016 klo 10.23 - Marja J

Pyry_onnea_2016.jpg

Sydämelliset onnittelut Joenpenkan ensimmäisille pennuille Aaretille ja Pyrylle!

Muistelemme lämmöllä myös poisnukkuneita Ania, Akua, Aksua ja Mauria - olette rakkaita!

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, A-pentue, Aaretti, Joenpenkan Aimo-Aaretti

Noran ja Pyryn kanssa terveystutkimuksissa

Perjantai 10.7.2015 - Marja J

Nora_9.7.2015t.jpg

Nora-mummeli kävi eilen uusimassa rokotuksensa Ouluvetissä ja samalla tehtiin vähän tarkempi terveystutkimus veteraanille, ikäähän Noralla on kohta jo 12,5 vuotta. Olemme käyneet Ouluvetissä luottolääkärillä joitain poikkeuksia lukuunottamatta jo kymmenen vuotta, sitä ennen meillä oli Limingassa oma kunnaneläinlääkäri.

Nora on jotenkin aristanut etupäätään ja vähentänyt sohvalta hyppimistä, joten epäilin, että etuosassa saattaisi jo olla jotain kulumaa, ehkä kipujakin. Takapää on ollut viime aikoina vähän jäykempi, mutta Nora on kyllä koko ikänsä kulkenut vähän hyppimällä, ja taka-askel on ollut lyhyenlainen. Halusin tarkistaa muutenkin Noran kunnon ja nyt tehtiin myös joitain peruslabratutkimuksia, sillä me käymme oikeastaan tohtorilla aika harvoin, yleensä vain perusjuttujen takia.

Sydäntä kuuntelutan Noralta aina kun käydään lääkärissä. Vuoden 2014 alussa kävimme tulehtuneitten anaalien takia päivystyksessä, ja silloin kuului sydämestä pieni sivuääni. Syksyllä sitä ei kuitenkaan enää ollut. Nyt taas sydänkuuntelussa kuului jotain ylimääräistä, mutta sitä voi olla kuulemma jo tulehduksen tai stressaavan tilanteenkin takia. Eli tästäkään asiassa ei tarvitse sen kummemmin olla huolissaan.

Eturaajoissa löytyi jo liikerajoitusta, samoin takaraajoissa ja vasemman tassun polvi oli vähän löysä. Polvi on ollut tuolainen aina, mutta eipä se ole mitenkään oireillut. Nora on kyllä ollut koko ikänsä hyvässä kunnossa, liikkunut ahkerasti ja monenlaisissa maastoissa, hyppinyt ja pomppinut. Noralla ei ole koskaan ollut selkäongelmia, enkä muista edes mitään ontumisia sen elämän varrelta.

Ikäisekseen Nora on vielä pirtsakka ja hyväkuntoinen, vaikka iän tuomaa rapistumista jo alkaa näkyä. Silmät tarkastettiin virallisesti viimeksi 8,5-vuotiaana ja silmät todettiin terveiksi. Nyt saattaa olla jo jotain iän tuoma sameutta. Nora menee vielä täysillä, ja ikä taitaa näkyä enemmän emännässä! Meillä syövät niin ihmiset kuin koiratkin yksinkertaista, mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta perusruokaa ja meillä onkin Noran kanssa käytössä ihan samoja lisäravinteita: aloe veraa, glukosamiinia, MSM:ää, magnesiumia, sinkkiä, biotiinia ja B-vitamiineja. Niin ja myös valkosipulia: koirilla koirille tarkoitettua Trixien valkosipuliraetta ja emännällä Kyolicia.

Noralle tehtiin myös laboratoriokokeet, eikä sielläkään ollut mitään erikoista: maksa-, munuais- ja sokeriarvot olivat ihan normaalit. Noralla on ollut vasemmassa reidessä jo keväästä 2009 selkeä, liikkuva rasvapallukka ja nyt oli uusi selvärajainen pallukka ilmestynyt myös mahan alle, nisän viereen. Näissä pallukoissa ei ollut kuitenkaan mitään hälyttävää, mutta seuraillaan nyt niitä. Tuohon takaosan jäykkyyteen pitää kokeilla hierontaa ensin kotioloissa ja hakea ehkä myöhemmin apua myös ammattilaisilta.

Noralla ja Pyryllä on molemmilla tosi tykätyt memory foam –patjat, jotka mukautuvat koiran kropan painosta ja tukevat mukavasti. Myös ihmisillä on omat memory foam –patjat ja tyynyt ja en kyllä enää muuhun vaihtaisi!

Nora sai Tohtorilta terveen paperit ja nyt on mukava taas jatkaa eloa Nora-mummelin kanssa, kun tietää että perusjutut ovat kunnossa ja nuo muut pikkuvaivat iän tuomia normaaleja muutoksia. Jatketaan Mummelin kanssa entiseen malliin ja toivotaan Noralle vielä monta hyvää ja puuhakasta vuotta!

Pyry oli eilen Noran kaverina Ouluvetissä ja molemmat koirat lahjoittivat verinäytteet Hannes Lohen johtamaan Koirien Geenitutkimukseen. Mäyräkoirilla on menossa mm. tutkimukset, jotka selvittävät välilevykalkkeuman ja epilepsian periytyvyyttä mäyräkoirilla. Kaikille roduille on lisäksi erilaisia tutkimuskyselyitä mm. koirien käyttäytymisestä.  

Hannes Lohen tutkimusryhmä kannustaa avoimuuteen ja rehelliseen tiedon jakamiseen – rodun ja koirien terveydeksi!

Käykääpä kaikki luovuttamassa verinäyte Koirien Geenitutkimukseen! Verinäytteen voi antaa vaikkapa omalla eläinlääkärillä rokotuskäynnin tai muun käynnin yhteydessä.

 

Lue lisää:

Koirien Geenitutkimus

Näytelomake, joka täyteään etukäteen: Naytelomake.doc

Tallenna

Avainsanat: terveys, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, terveys

Onnittelut 8-vuotiaille Aaretille ja Pyrylle!

Maanantai 29.6.2015 klo 11.52 - Marja J

A-pennut_8_vuotta_2.jpg


Joenpenkan ensimmäinen pentue eli A-pennut syntyivät 29.6. 8 vuotta sitten.

Lämpimät onnittelut Aaretille (Joenpenkan Aimo-Aaretti) ja Pyry (FI KVA-L FI JVA SE JVA Joenpenkan Aito-Artturi).

Muistelemme myös rakkaita Ania, Mauria, Akua ja Aksua, jotka eivät ole enää täällä.

Pyry_23.JPG

Pyry takaterassilla juhannuksena 2015.

Juttuja Joenpenkalta -blogissa enemmän syntymäpäivän juhlinnasta

Avainsanat: A-pentue, Aaretti, Joenpenkan Aimo-Aaretti, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Pyryn silmätarkastus: ei perinnöllisiä silmäsairauksia

Keskiviikko 23.4.2014 - Marja J

Pyryn silmätarkastustulos on nyt oikein KoiraNetissä: ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Asia käsiteltiin Kennelliiton Silmäsairaustyöryhmän kokouksessa 4.4. 2014 ja myös silmät tarkastanut eläinlääkäri Pekka Sarkanen olisi oikaissut merkinnän Silmäsairaustyöryhmässä.

Uuden koodin "Muu vähämerkityksellinen kaihi" käyttöönottoon liittyviä asioita oli selvitelty myös SOFT:n (Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry) kokouksessa. Mutta koska Pyryn fibrillaarinen samentuma ei ole perinnöllistä kaikki kataraktamerkinät poistettiin ja diagnoosiksi jäi: muu mykiömuutos.

Suomen Kennelliitto, SILMÄSAIRAUSTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2014

Kokousaika: perjantai 4.4.2014

Paikalla: Tuire Kaimio, pj., Sari Jalomäki, Elina Pietilä, Päivi Vanhapelto, Annukka Salko, Showlink, Päivi Rantasalo, siht.

Työryhmän päätös:

Koiran JOENPENKAN AITO-ARTTURI FIN41920/07 silmätarkastuksen 14.3.2013 tallennus korjataan niin, että katarakta todettu –merkinnät muutetaan muiksi mykiömuutoksiksi.

Lue lisää: Sari Jalomäki, Suomen Oftamologieläinlääkärit ry: Virallinen silmätarkastus


Blogiteksti 25.3.2014

Eilen tuli Pyryn silmätarkastustulos KoiraNettiin ja siellä oli yllättävä merkintä: nukleaarinen katarakta, todettu ja muu vähämerkityksellinen katarakta: todettu.

Olipa tosi järkytys, kun Pyry sai Pekka Sarkaselta 14.3.2014 perinnöllisen kataraktan osalta terveen paperit ja ECVO:n kaavakkeessa täppä tuli vain kohtaan "muu vähämerkityksellinen katarakta", sillä Pyryn kohdalla kyse ei tutkineen lääkärin mukaan ole perinnöllisestä kataraktasta vaan jostain aivan muusta.

Pyryn silmätarkastus 14.3.2014, Oulun Eläinklinikka, Pekka Sarkanen

Perinnölliseksi oletettujen silmäsairauksien osalta: TERVE, Muu katarakta
Vas. Verkkokalvolla kroon. tulehduspesäkkeen arpi. Linssin ytimessä fibrillaarinen cataracta molemmissa ja vas. lievä pistemäinen samentuma linssin etukapselin alla.

Suomen Kennelliitto: Uusi diagnoosikoodi vähämerkitykselliselle kaihille
16.1.2014
Kennelliiton järjestelmään on lisätty oma koodi sellaiselle perinnölliselle kaihille, jonka merkitys koiran kannalta on vähäinen. Koodi ei millään rodulla rajoita koira käyttöä jalostukseen, mutta diagnoosin saanut koira on syytä parittaa kaihin suhteen terveen yksilön kanssa.
Virallisissa silmätarkastuksissa käytetään Suomessa ECVO-lomaketta (European College of Veterinary Ophthalmologists). Lomakkeeseen on silmätarkastuseläinlääkäreiden aloitteesta lisätty uusi kaihidiagnoosi "muu katarakta". Diagnoosia käytetään kun kyseessä on sellainen perinnöllinen kaihimuoto, jonka merkitys koiran kannalta ja jalostusvalinnassa on vähäinen.
Selite jalostustietojärjestelmässä on selventävästi "muu vähämerkityksellinen katarakta".
Jalostustieteellinen toimikunta päätti kokouksessaan 10/2013, että silmätarkastustulos ”muu katarakta” ei millään rodulla sulje koiraa jalostuksesta. Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman ehdoksi voidaan rotujärjestön esityksestä korkeintaan asettaa, että tällainen koira on paritettava kaihin osalta terveen koiran kanssa.


Silmätarkastuksessa koiran mykiön kaikki poikkeavat samentumat, hiput ja kuitumaiset hipsut merkitään kataraktaksi. Pyryn nukleuksen samentumista todettiin tarkastuksessa, että ne eivät ole mitään perinnöllistä kataraktaa, vaan jotain muuta. PEVISA:n mukaan vain HC eli perinnöllinen harmaakaihi sulkee koiran pois jalostuksesta.

Tuo Kennelliiton KoiraNetissä nyt oleva tieto vaatii kyllä tarkennusta, sillä nyt näyttää siltä, että silmiltään perinnöllisestä kataraktasta terveeksi todettu koira onkin koiranettiä tutkivan silmissä sairas koira.

Ei ole asianmukaista terveys- ja jalostustiedon välitystä, eikä kohtuullista koiran eikä sen jälkeläisten kannalta, että tutkimuksissa perinnöllisistä silmäsairauksista terveeksi todetun koiran tietoihin ja ECVO:n kaavakkeesta poiketen tulee harhaanjohtavaa tietoa.

Jalostusta palvelevien terveystietojen tulee olla KoiraNetissä esillä selkeän yksiselitteisessä muodossa ja myös ei-perinnölliset silmäsairaudet tulisi erottaa perinnöllisistä.

30.3.2014:

Silmätulosmerkinnän selvittely on vielä kesken. Toivottavasti asiaan saadaan selvyys mahdollisimman pian.

Lisätietoa silmäasioista löytyy mm. täältä:

Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Syksyä.....

Torstai 3.10.2013 klo 15.34 - Marja J

syyskooste.jpg

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, omasta pihasta, kotoilu

Tuttuja turreja Mäyräkoiramme-lehdessä

Sunnuntai 22.9.2013 - Marja J

Vasta ilmestyneessä Suomen Mäyräkoiraliiton julkaisemassa Mäyräkoiramme-lehdessä 3/2013 oli monta mielenkiintoista juttua mm. koiran ja omistajan lihaskuntoa kehittävästä DOBO-treenistä, viehejuoksusta, koirien erinomaisen hajuaistin hyötykäytöstä ja aina ajankohtaisista terveysasioista.

Katse karvaan -jutussa esiteltiin mäyräkoirien kolme eri karvanlaatua - lyhytkarvainen, karkeakarvainen ja pitkäkarvainen - ja käytiin läpi turkin perushoitoa. Seuraavassa numerossa on tarkoitus perehtyä tarkemmin haasteelliseen trimmaukseen.

Lehden toimittaja Jutta Rissanen oli eksynyt juttua kirjoittaessaan Joenpenkan sivuille ja löytänyt sieltä karkeakarvaisen mäyräkoiran turkinhoito-ohjeet. Joenpenkan sivuilla olin käyttänyt lähteenä mm. SML:n Apua - Minulla on mäyräkoira -kansion tietoja, Pyryn isän kasvattajan Arja Lidmanin artikkelia turkin hoidosta ja trimmauksesta Freunds-kennelin sivuilla. Omaa kokemusta oli kertynyt kolmen karkkarin verran, joilla kaikilla on erityyppinen turkinlaatu ja erilainen karvan kasvunopeus, jotka vaativat omat niksinsä turkinhoidossa.

lehteen_2_jpg.jpg

Pyry nuorena poikana 2010. Pyryllä on todella helppohoitoinen, helposti trimmattava, karkea, niukahko ja aina siisti turkki. Tassukarvat ovat erittäin karkeat ja lyhyet, eivätkä kerää likaa tai lunta.

lehteen_5.jpg

Pyryn Nora-emällä on puolestaan runsas ja työläästi hoidettava turkki. Trimmauksen jälkeen se kasvaa todella hitaasti, mutta on sitten hyvin tiivis, karkea ja pysyy pitkään siistinä. Tassukarvat ovat pehmeähköt ja pitkiksi päässeinä vanhat tassukarvat keräävät helposti pakkaslunta, niin kuin tässä vuoden 2010 ensilumilla.

lehteen_4.jpg

Kuvassa Nora tammikuussa 2013 Kastehelmi Kakon trimmauksessa Koirasalonki Kastehelmessä, Kiimingissä. Karkeakarvainen mäyräkoira kannattaa trimmata säännöllisesti, sillä turkinhoito on myös tärkeä osa koiran hyvinvointia. 

Kannattaa opetalla itse trimmaamaan ja siistimään koiraansa, mikä onkin parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa. Jos koiran trimmaus ei kotikonstein onnistu, suosittelen käyttämään ammattitaitoista trimmaajaa, joka tuntee rodun hyvin. Trimmaajalta saa myös hyviä neuvoja turkinhoitoon liittyvissä asioissa.

Hyvässä kunnossa oleva terve turkki on vettä ja likaa hylkivä, mikä on tärkeä ominaisuus käyttökoiralla. Turkin säännöllinen ja oikeanlainen trimmaus ei ole vain näyttelykoirien juttu - myös veteraanien ja metsästyskoirien toivoisi näyttävän hyviltä rotunsa edustajilta - kaunillta ja komeilta karkeakarvaisilta mäyräkoirilta!

Katse karvaan, toim. Jutta Rissanen, Mäyräkoiramme 3/2013 s. 26 - 28. (Suurenna tekstiä, niin se näkyy selvemmin)

Trimmaus - kuvia

Turkin hoito ja trimmaus

Avainsanat: trimmaus, Nora, Rowanberrie´s Feenix, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Juhannusta

Lauantai 22.6.2013 klo 10.37 - Marja J

Aurinkoista Juhannusta!

juhannus_2013_3.jpg

juhannus_2013_1.jpg

juhannus_2013_2.jpg

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Nora, Rowanberrie´s Feenix

Potkurikonsulentit....

Tiistai 19.2.2013 klo 21.57 - Marja J

kaleva_19.2.2013_1.jpg

Pääsimme eilen Pyryn kanssa esittelemään Kalevan toimittajalle Sanna Räihälle ja valokuvaaja Janina Tapanille potkuttelun ihanuutta. Pyry ei olisi malttanut pysyä ollenkaan paikallaan vaan ihmetteli, miksi suhikimme vaan eestaas pyörätietä.

Lue koko juttu:Potkukelkka tekee paluuta - Koiraihmiset ja kuntoilijat ovat ottaneet perinteisen kulkuvälineen omakseen, Kaleva 19.2.2013

Tässä Kalevan nettijuttu 19.2.2013 - Potkukelkat käyvät nyt hyvin kaupaksi

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Oopperan pentuja tapaamassa Kuhmossa

Maanantai 24.9.2012 klo 19.44 - Marja J

peurakankaan_pennut_23.9_25.jpg


Kävimme eilen Kuhmossa katsomassa Konemiehen Oopperan ja meidän Pyryn juhannusheilastelun tuloksia eli Peurakankaan vauhdikasta kuusikkoa - 5 tyttöä ja yhtä poikaa. Pennut ovat syntyneet 24.8. ja ovat vasta täyttäneet 4 viikkoa.

Pennut olivat reippaita ja Ooppera-emä yhtä ihastuttavan lupsakka kuin viimeksikin. Oopperahan vietti muutaman päivän meillä ja pääsimme tutustumaan hyvin Pyryn morsiameen.

peurakankaan_kennel_4.jpg

Peurakankaan kennelissä on vielä vapaana pentuja!

Tiedustelut: Mari Komulainen, Peurakankaan Kennel, Kuhmo

Kuvia pennuista

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturin jälkeläiset

Pyryn kolmas silmätarkastus

Maanantai 24.9.2012 klo 19.31 - Marja J

Pyry_syksy_2012.jpg

Päivitys 23.4.2014:

Virallisessa silmätarkastuksessa 14.3.2014 Pyryn silmät on todettu terveisiksi, ei perinnöllistä kataraktaa.

Tutkimuksen suoritti Pekka Sarkanen Oulun Eläinklinikalla. - Lue lisää

Kävimme torstaina Pyryn kanssa silmätarkastuksessa Akuutissa Kaisa Wickströmillä, kun edellisestä eli toisesta tarkastuksesta tulee kohta kuluneeksi kaksi vuotta. 2008 ja 2010 tehdyissä tarkastuksissa silmät todettiin terveiksi. Kaksi vuotta sitten 2.10. vasemmasta silmästä löytyi pieni pigmenttialue, joka on tullut siihen tulehduksen jälkitilana (Post. inflammatorinen muutos vas. papillan kokoinen hyperef selvärajainen alue, keskellä pigm.).

Asiaa silloin ihmeteltiin, kun Pyryllä ei ole ollut mitään näkyvää tulehdusta, mutta mitään tulehduksellisia oireita ei välttämättä kuulemma tarvitse olla. MEJÄ-kokeen 29.8.2010 jälkeen Pyryn silmä muurautui melkein kiinni, rähmi ja räpsytytti kovasti. Mitään näkyvää ei löytynyt ja silmää putsattiin pari päivää mahdollisista roskista. Emme valitettavasti päässeet heti näyttämään silmää lääkärille ja kun sitten pääsimme Akuuttiin parin päivän päästä 31.8., silmä oli aivan kunnossa. Lääkäri ei tutkinut sitä tarkemmin merkkiaineella, joka olisi paljastanut mahdolliset sarveiskalvon nirhaumat ja oksanpistot.

Nyt tuo pigmenttialue oli edelleen näkyvissä (Vas. papillan oik. puol. hieman papillaa pienempi hyperef + pigm. keskellä = POST INFLAM. KEHITYS) Lisäksi saman silmän linssiin eli mykiön keskiosan eli nukleuksen alueelta löytyi nyt pientä tiivistymää, mikä merkittiin: Katarakta – epäilyttävä. Ja Koiranetissä asiasta on merkintä: nukleaarinen katarakta, epäilyttävä.

Nykyisten silmätarkastusohjeiden mukaan kaikki vähänkään normaalista poikkeavat mykiön harmittomatkin pisteet, pilkut ja samentumat merkitään aina kataraktaepälyksi. Kaihimuutoksia on monenlaisia: perinnöllisiä, ei-perinnöllisiä, synnynnäisiä ja hankittuja.

Merkintä epäilyttävä lausunnossa tarkoittaa sitä, että lääkäri ei pysty sanomaan onko silmä terve vai sairas ja Suomen Mäyräkoiraliiton terveystilastoissa avoin ja epäilyttävä merkitään terveiksi.

Mäyräkoirilla tavataan perinnöllistä kataraktaa (HC Herediary Cataract), joka samentaa linssin ja näkökyky heikkenee. Tätä sairautta esiintyy useilla koiraroduilla, monissa eri muodoissa ja eri asteisina. Joissain muodoissa samentuminen on nopeaa ja totaalista, kun taas osassa linssin samentuminen jää pieneksi ja näkökyky säilyy. HC:n periytyminen on autosomaalinen resessiivinen. Autosomaalinen tarkoittaa ettei periytyvyys kytkeydy sukupuoleen, resessiivinen taas väistyvyyttä perimässä. Resessiivinen periytyvyys tulee esille yksilössä silloin kun molemmilla vanhemmilla on resessiivinen perintötekijä perimässään.

Lääkäri varmistaa kaihidiagnoosin ottamalla huomioon koiran rodun, iän, kaihin sijainnin mykiössä, esiintymisen molemmissa tai vain toisessa silmässä ja tilannetta seurataan jotta saadaan selville sen mahdollinen etenevä luonne.

Perinnöllisen kaihin tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. muutoksen sijainti rodulle tyypillisessä paikassa linssissä, muutoksia on molemmissa silmissä, muutos on etenevä ja samantyyppisiä muutoksia tavataan myös sisaruksissa ja/tai vanhemmissa.

Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta tai mikäli muutokset ovat linssin ytimessä. Samentumia, usein pieniä pistemäisiä, hentoja tai lasikuitumaisia muutoksia silmän linssin ytimessä eli nukleuksessa ja muutoksia linssi taka- tai etukapselissa ei lueta kuuluvaksi kaihimuutoksiin. Linssin ytimessä olevat samentumat eivät myöskään haittaa näkökykyä.

Pyryllä on todettu tulehduksen aiheuttama pigmenttimuutos silmässä ja myös mykiön samentumat voivat syntyä mykiötä ympäröivän kudoksen tulehduksesta, infektiosta tai traumasta eli ulkoisesta vammasta tai vauriosta. Kaihi saattaa kehittyä vasta useiden vuosien kuluttua vaurion sattumisesta. Pyryltä löytyneen tiivistymän paikka mykiön ytimessä on mäyräkoirilla hyvin epätyypillinen. Vanhuusiän katarakta ilmenee myös nukleuksessa, se on normaali rappeutumisilmiö, eikä Pyryn iässä vielä tavallista. Myöskään Pyryn sukulaisilla ei ole tavattu mitään perinnöllisiä silmäsairauksia. Nora-emän silmät tarkastettiin viime vuoden marraskuussa lähes 9-vuotiaana ja silmät olivat vielä poikkeuksellisen terveet ja kirkkaat.

On hyvin todennäköistä ja tietysti erittäin toivottavaa, että tämä nyt löytynyt tällä hetkellä harmiton pieni muutos mykiön ytimessä on itse aiheutettu vika ja johtuu silmässä olleesta tulehdustilasta tai jostain ulkoisesta vauriosta. Termi ”kaihi-epäily” koiran tiedoissa näyttää kuitenkin vakavalta ja lopullinen diagnoosi selviää vasta uusintatutkimuksessa, eikä lääkärin mukaan nyt tarvitse olla kovin huolissaan asiasta.

Nyt Pyryn molemmat silmät ovat kuitenkin virallisesti terveet ja Pyry käy seuraavan kerran silmätarkastuksessa vuoden kuluttua, jolloin katsotaan tilanne uudelleen. Pyry on kova kaivamaan, hiekka lentää. Rankkoja ovat myös luolareissut maan sisällä ja latojen alla. Jälkihommissa maastot ovat usein vaikeakulkuisia risukoita ja hakkuuaukeita ja metsäreissujen jälkeen silmät, korvat ja koiran turkki voi olla täynnä teräviä heinänsiemeniä. Ylimääräiset pilkut ja pisteet metsäkoirien silmissä ovatkin hyvin yleisiä, eivätkä välttämättä aina vakavia kaihimuutoksia.

Lisätietoa silmäasioista löytyy mm. täältä:




Avainsanat: terveys, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Terveisiä Koivukujan kennelistä

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.24 - Marja J

Muutama päivä sitten tuli mukavia kuvia ja terveisiä Merjalta Koivukujan kennelistä Kannuksesta. Olimme tavanneet viimeksi Yppärin näyttelyssä 26.8., kun Lili-emä sekä Lilin ja Pyryn tyttäret Roosa, Moona ja Pipsa olivat näyttelyreissulla.

Koivukujan väki piipahti viime kesänä myös meillä, kun he olivat reissulla pohjoisessa ja kävivät Lilin ja Roosan kanssa katsomassa Kerttua Torniossa ja Pipsaa Oulussa.

Roosa on innostunut ajohommista ja tytöstä lähtee kuulemma hyvä ajohaukku. Viime viikolla Roosa oli ajanut niin hyvin, että Jukka-isäntä oli saanut ammuttua Roosalle ensimmäisen jänilksen! Myös Lili-emä ajaa kaursta ja jänistä. Roosa, Moona ja Lili ovat käyneet haukkumassa myös luolaharjoituksissa ja toimivat hyvin myös luolahommissa.

Oulussa asuva Pipsa on seuraamassa isänsä tassunjälkiä. Samana viikonloppuna, kun Pyrystä suoritti jälkikokeen Ruotsissa, sai Pipsa ensimmäisessä jälkikokeessaan Pyhännällä heti hienon tuloksen AVO1 47 pisteellä!

Joensuussa asunut Bella on nyt muuttanut Reisjärvelle, ehkäpä vielä kuulemme myös Bellan näyttely- ja jahtiuutisia! :)

Kiitokset taas Koivukujalle uutisista ja kuvista - on aina niin mukava kuulla Pyryn jälkeläisistä, mitä heistä on tullut ja mitä harrastavat!

roosa_ja_janis_5.9_1.jpg

Roosa ja Roosan eka jänis!

 

Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturin jälkeläisiä

Pyrystä Ruotsin jälkivalio!

Maanantai 20.8.2012 klo 12.45 - Marja J

Pyry sai lauantaina Piteån jäljestyskokeessa (tuomarina Roger Marklund) ykköstuloksen avoimessa luokassa ja pojasta tuli SE JVA eli Ruotsin jäljestysvalio!

Tässä arvostelua

PITEÅ, RUOTSI 18.8.2012

Tuomari: Roger Marklund

Öppen klass pris 1 -> SE JVA

Allmänt omdöme: En trevlig hund! Söker bra vid startruten. Arbetar i bra tempo. Klarar vinklar o bloduppehåll mkt bra. En mkt bra spårhund. Finner klöv med ringning.

Arvostelu: Mukava koira! Etsii hyvin lähtöruudun. Työskentelee hyvällä vauhdilla. Selvittää kulmat ja verettömät katkot erittäin hyvin. Erittäin hyvä jälkikoira. Löytää sorkan rengastuksella.

Jäljestyskyky: erinomainen

Työskentelynopeus: sopiva

Itsenäinen työskentely: ei tarvitse puuttumista tai apua

Ampumakoe: hyväksytty

Pyryn kokeen arvostelulomake

Ruotsin jälkikokeen säännöt

Pitea_mt.jpg

Hannu koepaikalla, kuva: Mikko Taipaleenmäki

Ja miten kaikki sitten sai alkunsa.....

MEJÄ-ylituomarit Mikko Taipaleenmäki ja Jukka Välitalo olivat lähdössä jälkivalioidensa kanssa tutustumaan ruotsalaiseen jälkikokeeseen ja reissuun lähtivät myös Hannu ja Pyry. Mikolla oli mukana harmaa norjanhirvikoira, joka on harvoja jälkivalioita Suomessa, Jukalla mukana labradorinnoutaja.

Heikkisen Riitta neuvoi Hannulle ja Mikolle Ruotsin jälkijuttuja ja koirille tehtiin harjoitusjäljet viikko ennen koetta Temmeksen Haapakankaalle. Pyry oli vähän ihmeissään erilaisesta jäljestä ja loikki kuivalla kankaalla miten sattuu, kosteikossa jälki meni paljon paremmin. Harjoituksissa tehtiin myös koirille paukkukoe, joka suoritetaan Ruotsin kokeessa hieman ennen kaatoa.

Hannu kävi vielä keskiviikkona pienen jäljen Pyryn kanssa, mutta eipä toiveet kovin korkealla olleet. Pyry on jäljellä todella innokas ja menee vauhdilla, joten helposti tulee hutilointia ja hukkia. Pyrystä on kuitenkin tullut paljon jälkivarmempi, eikä se enää ole niin kiinnostunut häiritsevistä riistanjäljistä kuin nuorempana.

ruotsin_jalki.jpg

Avoimen luokan jälkikaavio, Regler för Viltspårprov, Svenska kennelklubben


Hannun koekertomus Piteån kokeesta

Pyryn jälkikoe Piteåssa alkoi rengastamalla lähtöaluetta. Ruotsin kokeessa jälki alkaa 25x25 metrin laajuisen neliön sisältä, josta koiran tulee itsenäisesti löytää jälki. Tuulen alta lähdettyämme Pyry kiersi koko alueen ja alkuinnostuksessaan ylittikin jäljen kunnes sai vainun ja aloitti jälkityön. Ensimmäinen tavallinen kulma selvisi nopeasti, mutta toisella tehtiin pari kierrosta jälkeä etsien. Nopeasti tuo katkokulmakin selvisi ja loput kaksi kulmaa (tavallinen ja katko) sekä yhden suoran osuuden veretön osuus selvisivät ilman vaikeuksia.

Maasto oli nuorta taimikkoa ja vanhempaa sekametsää, josta erään syvän kanavan penkasta löytyi vanha ketun luola. Onneksi niin vanha, ettei Pyry jäänyt siihen touhuamaan. Kaadolle tultaessa Pyry pyörähti pienen hakulenkin juuri sorkan kohdalla ja ohitti kaadon, mutta jäi pyörimään vähän matkan päähän. Kehotin kerran jäljelle ja koira lähtikin takaisin jäljen suuntaan ja pienen pyörähdyksen jälkeen pysähtyi sorkalle. Aikaa noin 600 metrin työskentelyyn meni 20 minuuttia. Koira saa käyttää aikaa enintään 45 minuuttia, joten olimme tulleet melko reippaasti, kuten Pyryllä on tapana. Lopputuloksena oli avoimen luokan palkintosija 1.

Ruotsin jälkikokeessa pyritään jäljittelemään oikeaa haavoittuneen sorkkaeläimen jäljestystä. Sen vuoksi työskentelyn tehokkuus ja varmuus lähdöstä kaadolle ovat tärkeitä. Koiraa saa, ja tuomarin mukaan kannattaa ja jopa pitääkin, kehottaa ja kannustaa tehokkaaseen työskentelyyn. Ohjaajan ja koiran yhteistyö on tärkeää ja sillä voidaan välttää jäljen hukkaaminen, josta myös Ruotsissa tulossija putoaa.

Pyryn kanssa olen tottunut kulkemaan jäljen ilman puhetta ja kehotuksia, joten tuo ”Jälki” –komento Ruotsissa oli ensimmäinen kerta. Jälkeenpäin tuomari Roger kertoi, että on parempi kannustaa koiraa kuin seisoa tuppisuuna narun toisessa päässä. Koiran ohjaaminen on siis sallittua ja yhteistyön kannalta suotavaakin. Ei kuitenkaan niin, että ohjaaja vie koiraa ja kertoo minne mennään. Koiran ohjaaja voi myös päästää narusta ja antaa koiran kulkea itsenäisesti esim. tiheikössä, jossa koiran perässä kulkeminen on työlästä.

Pitea_hp_7.jpg

Tuomari oli kehunut Pyryn jälkityötä ja maininnut, että koirahan menee kuin juna! Muutama harjoitus ennen koetta ei oikein antanut toiveita, mutta Piteåssa Pyryllä meni todella hienosti, jälkitarkasti ja se ykkönen tuli! Ikävä kyllä labukka ja hirvikoira harhautuivat jäljeltä hukkaan asti ja ykkösiä ei tällä kertaa tuullut - parempaa onnea seuraavalle kerralle!

Suurkiitokset Mikolle, Jukalle ja Riitalle harjoituksista ja neuvoista sekä mahdollisuudesta osallistua Ruotsin reissuun!



Pyryn MEJÄ-kokeet

Avainsanat: MEJÄ, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi

Joenpenkkalaisille menestystä viikonloppuna

Maanantai 6.8.2012 klo 19.58 - Marja J

Joenpenkan koirilla oli vilkas viikonloppu, kun koiria osallistui näyttelyyn ja kokeisiin. Perjantaina olimme Pauliinan ja Emman kanssa Kuopiossa näyttelyreissulla ja matkaseurana menomatkalla oli vielä Purasten karkkari Pipsa, joka oli menossa sulhasen luona käymään.

Emma_ja_Pauliina_Kuopio.jpg

Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma) oli nyt ensimmäistä kertaa näyttelykehässä keväisen mammalomansa jälkeen ja eipä olisi uskonut, että Emmalla oli vasta pennut - niin hyvässä ja timmissä kunnossa tyttö oli! Karkkarinarttuja oli mukana 14 ja Emma sijoittui hienosti narttujen viidenneksi ja käyttöluokan kakkoseksi saaden erinomaisen laatuarvostelun ERI SA eli erinomainen ja sertin arvoinen.

Onnittelut Emmalle ja Pauliinalle!

Lauantaina tuli Elmon (Joenpenkan Ehtivä-Elmo) isännältä Villeltä Alajärveltä terveiset, että Elmo oli saanut toisen LUTB-tuloksen pistein 42 Ilmajoen kokeessa. Elmo oli antanut kuulemma liikaa ääntä tyhjässä luolassa, mutta varsinaisessa riistakokeessa koe keskeytettiin kuten ensimmäinen koekin turhien vahinkojen välttämiseksi. Elmo suoritti myös luonnonluolan tarkastuksen ja nyt on edessä kolmas eli A-koe syyskuun alussa.

Onnittelut Elmolle ja Villelle!

Lauantaina valmistelimme Pauliinan ja Hannun kanssa oman kerhon sunnuntain VAHI-koetta. Keskuspaikkana oli Ala-Temmeksen kylätalo, joka on oikein hyvä paikka kokeiden keskuspaikaksi. Päivä alkoi klo 7 aamupalalla ja kohta porukka siirtyi jälkien tekoon Temmekselle Linnakankaantien varteen.

vahi-koe_liminka_5.8_2.jpg

Minulla oli kaverina Emman tyttö Hertta (Joenpenkan Iloinen-Ilmi), jonka isäntä Mika oli kokeessa maalimiehenä. Hertta on terhakka tyttö, ja tykkäsi olla ihmisten rapsuteltavana. Kun väki alkoi tulla jäljiltä syömään ja kahville, ei hälinä ja puheensorina häirinnyt tyttöä, joka nukkui kaikessa rauhassa omassa häkissään. Loppupäivästä Hertan keveriksi tuli myös veli Elmeri (Joenpenkan Iskevä-Ippo), jonka kanssa piti kisuta ja riekkua.

PSMKK:n kolmanteen VAHI-kokeeseen osallistui viisi koiraa ja nyt koe mentiin läpi uusilla säännöillä. Jälki tulee olla nyt 2 - 36 tuntia vanha, tuomari on koirakon mukana vain ensimmäiselle makaukselle ja koiran on löydettävä makauksilta yhteensä kaksi kapulaa. Kokeen voi suorittaa myös todellisessa haavakko/kolaritilanteessa.

Emmankin piti osallistua kokeeseen, mutta Emma pääsikin suorittamaan kokeen luonnonjäljestystilanteessa, kun ylituomari Mikko Taipaleenmäelle tuli aamulla pyyntö jäljittää Rantsilassa kolarihirvi. Emma onnistui jäljityshommassaan ja sai hyväksytyn tuloksen. Myös varsinaiseen kokeeseen osallistuneet 4 mäyräkoiraa ja labradorinnoutaja saivat hyväksytyn - eli päivä oli kaikin puolin onnistunut!

Pyry meni jäljen todella hyvin ja kaikilta osa-alueilta arvosteluksi tuli erinomainen. Myös makaus oli merkattu hyvin ja Pyry löysi makauksilta kaikki 5 kapulaa.

Onnittelut Emma ja ohjaaja Kari sekä Pyry ja ohjaaja Hannu!

Nyt Emmalla ja meidän Pyryllä on kaksi hyväksyttyä tulosta VAHI-kokeesta ja molemmat kokeilevat lumien tultua hirvikoirien jäljestyskoetta. VAHI-kokeen suorittivat onnistuneesti Pyryn ja Emman lisäksi myös karkkari Ursula, pitkikset Risto ja Bantsu sekä labbis Sara.

Onnittelut kaikille!

 

Avainsanat: Hertta, Joenpenkan Iloinen-Ilmi, jäljestys, näyttelyt, LUT, VAHI, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, Elmo, Joenpenkan Ehtivä-Elmo

Vanhemmat kirjoitukset »