Viikonloppuna Emma ja Pyry näyttelyssä ja MEJÄ-kokeessaSunnuntai 29.8.2010 klo 20.24 - Marja J Näyttelyssä.....Emma ja Pyry kävivät lauantaina Yppärissä ryhmänäyttelyssä. Lähdimme reissuun Pauliinan ja Jaanan kanssa, sillä Kari ja Hannu olivat Pyhännällä jälkien teossa. Karkkareita oli mukana 15 - yksi pentuluokassa, kolme urosta ja loput narttuja. Uroksissa kaikki kolme olivat eri luokissa, Pyry yksin käyttöluokassa. Tuomari Tapani Pukkila oli erittäin tiukalla linjalla, eikä antanut yhdellekään urokselle ERIä. Nuorten luokan Reco sekä Pyry saivat EHn ja junnupoika Hn. Pyryä kiinnostivat taas enemmänkin nurmialueen ihanat feminiiniset sulotuoksut ja pöydällä seisominen meni aivan vetkuiluksi. Pyry ei tykkää yhtään, että sitä seisotetaan sivulta, mutta vapaasti se osaa seistä tosi hienosti. Pöydällä poika olisi halunnut vain katsella tuomaria silmiin ja venkoili minkä kerkesi. Emma oli nyt ensimmäistä kertaa käyttöluokassa, sillä käyttäluokkaan oikeuttavia koetuloksia oli kertynyt kesän aikana riittävästi. Emma esiintyi taas todella hienosti ja sijoittui omassa ryhmässään kakkoseksi! YPPÄRI KR 28.8.2010 Tuomari Tapani Pukkila Joenpenkan Ehtoisa-Emma KÄY EH KÄK 2, näyttelyarviostelu Joenpenkan Aito-Artturi KÄY EH KÄK 1, näyttelyarvostelu Kiitokset Pauliinalle ja Jaanalle kyytistä ja mukavasta näyttelyseurasta, kiitokset myös kuvista!
Ja MEJÄ-kokeessa.....Sunnuntaina Emma ja Pyry olivat Pyhännän Pitkäkankaalla MEJÄ-kokeessa. Pyryn kesän ensimmäinen koe meni nollille, sillä Pyry ei nenäpunkin takia haistanut jälkeä ollenkaan! VAHI-kokeessa onneksi näytti nenä taas palaavan erinomaisesti. Pyry nuuskutteli nyt tosi hankalassa maastossa erinomaisesti ja sai tuloksen AVO 1 45 pisteellä. Viime kesänä tuli ensimmäinen AVO 1 -tulos, joten Pyry siirtyy nyt kisaamaan vaativampaan VOITTAJA-luokkaan. VAHI-kokeessa tuli harjoiteltua jo VOI-jäljen katkokulmiakin. Nyt meidän kaikki kolme karkkaria kilpailevat MEJÄssä VOI-luokassa, mutta taidetaan ensi kesänä keskittyä vain tuon Pyryn kanssa kilpailemiseen. Muut saavat harrastaa jälkihommia käytännössä haavakkohirviä ja kauriita etsiessään. Emma nuuskutteli myös hienosti pisteille, vaikka aivan tuoreet hirven jäljet houkuttelivatkin useaan otteeseen pois jäljeltä. Tulokseksi tuli AVO 3 pistein 27. Tuomari Marika Aholan sanoin: "Emma osoittaa osaavansa jäljestää, mutta tänään hirvet olivat kiinnostavampia."
MEJÄ-KOE PYHÄNTÄ 29.8.2010 Tuomari Marika Ahola Joenpenkan Ehtoisa-Emma AVO 3 27 pistettä, koepöytäkirja Joenpenkan Aito-Artturi AVO 1 45 pistettä, koepöytäkirja Tästäpä on taas mukava jatkaa ensi kesän koitoksiin!
Koirakot Emma & Kari sekä Hannu & Pyry loppuposeerauksessa ruusukkeineen |
|
Avainsanat: LUT, MEJÄ, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma |
Rusakko kävi pihassaLauantai 21.8.2010 klo 19.34 - Marja J
Pojat Miro ja Pyry tulivat yhtäkkiä aivan hulluiksi ja hyppivät olohuoneen ikkunalaudoilla. Ajattelin, että luulevat Hannun tulevan kotiin, mutta saunarannassa pomppikin rusakko! Pupu söi pitkään rannassa ja piipahti sitten vielä kierroksen puuvajalla. Otin kuvan ikkunan läpi, kun en uskaltanut mennä terassille häiritsemään. |
|
Avainsanat: luontohavainnot |
Riikka lähetti Nellin terveisiäPerjantai 20.8.2010 klo 12.39 - Marja J Riikka oli ollut taas lastensa ja koiriensa kanssa perinteisellä metsäretkellä. Ensimmäisen yön Nelli oli valvonut ja pitänyt vahtia, mutta seuraava yönä sitten nukkunutkin sikeästi nuuskuttelun, maukkaan kala-aterian ja myyräjahtien uuvuttama. Nellillä oli ollut myös pieni poroajo, mutta tyttöpä oli tullut emännän kutsusta hienosti takaisin! Tämä on kyllä hyvä taito joka koiralle! Ja jos koira kokeissa tulee luokse kutsusta siitä saa plussaa. Nelli ja Inka-tolleri olivat käyneet taas jäljelläkin. Nellin jälki oli ollut kilometrin pituinen ja 13 tuntia vanha. Maasto oli ollut hankala. Jälki alkoi vetisestä heinikosta suon laidasta, jossa kasvoi vaivaiskoivua ja jatkui metsikön läpi tosi jyrkällä nousulla tavalliseen metsään. Riikka kertoo: ”Ajateltiin jo että tehtiinkö liian hankala reitti, mutta Nelli suoriutui tehtävästä liiankin hienosti. Taas lähdettiin jäljelle kauhealla vauhdilla ja jouduin jarruttelemaan menoa lähes koko matkan. Lopputuloksena oli, että makuut ja kaato löytyivät ja Nelli merkkasi ne innokkaasti. Aikaa meni 18 ja puoli minuuttia”. Kaatona oli ollut taas hirvenmaksa, jota oli peitettykin maalla, mutta Nelli haistoi sen 15 metriä ennen kaatoa ilmavainulla. Inkan jälki oli ollut puolet lyhyempi ja maasto tasaisempi kuin Nellillä. Inkan ote oli ollut rauhallisempi ja Inka kulki jäljen määrätietoisesti merkaten makuut. Myös Inka haistoi kaadon jo 15 metriä aikaisemmin ilmasta ja aikaa meni 12 ja puoli minuuttia. Molemmat olivat olleet tosi innoissaan jo kun valjaita laitettiin - ne tiesivät heti mihin mukavaan hommaat olivat menossa! Paukkukoe oli myös ensin niin kuin oikeassakin kokeessa ja kumpikaan eivät korviaan siitä lotkauttaneet. Uutta harjoitusta on kuulemma taas tulossa koirakaveruksille! |
|
Avainsanat: MEJÄ, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella |
Pyryn uusimmat poseerauksetMaanantai 16.8.2010 klo 13.01 - Marja J Vihdoin viimein saatiin otettua Pyrystä jonkinlaiset poseerauskuvat, että voidaan lähettää tiedot ja kuva Mäyräkoiramme-lehteen valiopalstalle. Olen odottanut hieman viileämpää ja siedettävämpää keliä kuvaajalle ja handlerille ja parempaa valaistusta eli pilvipoutaa. No, ei siinä eilen sitten kauaa aikaa mennytkään, kun saatiin kuvat otettua. Kumma kyllä, Pyry asettautui itse seisomaan ja pysyi siinä vaikka kuinka kauan! Pyry seisoi hienosti jopa ilman hihnaa! Näissä kuvissa oli hihna, mutta retusoin ne pois kuvasta :) Vaikka tuntuu että kuvat onnistuvat, niin pettymys on suuri kun katsoo kuvat: kaula pitkällä ja pää kenossa, takajalat huonosti, parta kuolassa tai heinänkorsi suupielessä. Aivan kirkkaassa auringonvalossa ei karkea turkkikaan näytä hyvältä.
Kuvakansiossa on Pyryn poseerauksia pentuajoista alkaen. Kuvista näkee hyvin, miten Pyry on kehittynyt ja kasvanut aikuiseksi. |
|
Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi |
Emma LUT-kokeessa 13.-14.8. OulussaSunnuntai 15.8.2010 klo 12.10 - Marja J Emma on päässyt kuluneen viikon aikana harrastamaan todella monipuolisesti mäyräkoirien omia lajeja ja pärjännyt hienosti! Sunnuntaina viikko sitten Emma sai MEJÄ-kokeesta toisen AVO kakkosen, keskiviikkona tuli hyväksytty VAHI-tulos ja perjantaina ensimmäinen LUT-tulos. Emma oli LUT-kokeessa Oulussa Haukkukeitaalla ja tuomarina oli Markku Kinnunen. Tulokseksi tuli LUT D 32 pisteellä. Emmalle ahdinko ei tuota ollenkaan vaikeuksia, mutta tyhjänluolan tarkastus on innokkaalla koiralla turhan äänekäs. Sama vika on ollut meidän kaikilla koirilla Noralla, Mirolla ja varsinkin Pyryllä. Emma aloitti riistakokeensa vauhdikkaasti ja seurasi kettua peräpesälle luukkujen auettua. Alku oli todella lupaava. Emma haukkui kiivaasti kettua ja iskujakin vaihdettiin. Emma vissiin lähti etsimään jotain muuta reittiä ketun luo ja eksyi aivan liian kauas haukuskelemaan. Emma palasi kuitenkin lopussa takaisin ketulle, mutta koeaika loppui. Pyrylle kävi aivan samalla tavalla vuosi sitten Utajärvellä, mutta Pyry ei palannut ollenkaan ketulle ja tulosta ei tullut. Lauantaina intoa oli liikaakin ja tyhjässä luolassa tuli haukkua turhan paljon, joten Emma ei päässyt jatkoon riistakokeeseen. Luonnonluolantarkastuksen Emma suoritti hyväksytysti. Tästäpä on mukava jatkaa harrastamista! Emma on nuori koira ja kehitys on vielä kesken. Iän ja kokemuksen myötä tulee kyllä lisää itsevarmuutta ja rohkeutta. Mutta jo nyt Emma on osoittanut erinomaista taipumusta metsästyskoirien kokeissa ja käytännön metsästyksessä! Tästä kuuluvat kiitokset Pauliinalle ja Karille, jotka ovat antaneet Emmalle mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää taipumuksiaan!
|
|
Avainsanat: LUT, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma |
VAHI-koe Limingassa 11.8.2010Torstai 12.8.2010 klo 13.09 - Marja J Emma ja Pyry osallistuivat eilen PSMKK:n järjestämään ensimmäiseen vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeeseen eli VAHI-kokeeseen. Olipa nyt mukava lähteä kokeeseen, kun kokeen kokoontumispaikka oli vajaan 15 kilometrin päässä kotoa ylituomari Mikko Taipaleenmäen pihapiirissä. Kokeeseen osallistui 6 koiraa: flätti, tolleri, kettuterrieri, alppien ajokoira sekä nämä kaksi karkkaria. Jäljet oli tehty edellisenä päivänä niinkuin MEJÄ-kokeessakin. VAHI-kokeen jäljen alku poikkeaa MEJÄ-jäljestä siinä, että alkumakausta ei tehdä vaan veretys aloitetaan ojan takaa n 2 metriä tiestä. Tien varteen merkitään 100 metrin mittainen matka ja veretys alkaa jostain matkan varrelta. Jäljen pituus on 1500 - 2000 metriä ja siinä on 5 osuutta, jotka voivat olla eri mittaisia. Makauksia jäljellä on yhteensä 5. Tuomarin kulkemalla kahden osuuden matkalla on kaksi makausta ja kaksi kulmaa, joista toinen on katkokulma. Yksin kuljetulla matkalla on 3 makausta, joilla jokaisella on kapula ja kaksi kulmaa joista toinen on katkokulma. Kulmat ja katkokulmat ovat samanlaiset kuin MEJÄ-ssä. Verta käytetään 0.3 litraa ja kaatona on sorkka. Merkkaus aloitetaan 50 metriä aloituksesta ja avomerkataan vain tuomarin kulkema matka. Yksin kuljettua matkaa ei merkata.
Koiran ohjaajat ylituomari Mikko Taipaleenmäen puhuttelussa. Toisena tuomarina oli Seppo Komulainen ja koetoimitsijana Katja Huurinainen. Emma sai kokeen läpi, kun sorkka löytyi, mutta Pyry ei löytänyt sorkkaa. Molemmilla koirilla meni tuomariosuus hyvin: jälki löytyi, makaukset merkattiin ja katkot selvitettiin. Emma löysi omalla jäljellään myös kaksi supin poikasta kuusen alta ja ajeli niitä tovin, mutta jälki kuitenkin löytyi ja sorkka sen päästä. Pyry meni oman jälkensä hyvin, selvitti katkokulman ja löysi jopa makaukset ja kaikki kolme kapulaa. Myös Pyry hoiteli välllä luolakoiran hommia ja tarkasti yhden ketun pesän. Kaadon tuntumassa oli pyörinyt hirviemo vasansa kanssa juuri ennen Pyryn tuloa ja tuoreet jäljet panivat koiran aivan sekaisin, eikä Pyry enää ehtinyt sorkkaa etsiä, kun koeaika päättyi. Koejäljet tehdään riistarikkaaseen maastoon ja siellä olikin havaintoja hirvistä, ketuista, supeista, pyistä, teeristä, kanahaukasta jne. Löysipä yksi jälkikoira metsään viime syksynä kuolleen hirvenkin. Tulipas koirien kokeiltua tätäkin koemuotoa, mutta suurin hyöty taidoista on varmaan jo tulevana syksynä hirvimetsällä ja kolarihirviä sekä -kauriita etsiessä! Onnittelut Emmalle sekä kotiväelle - hieno juttu!VAHI-koesäännöt Suomen kennelliiton sivuilla
|
|
Avainsanat: VAHI, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi |
Anin kesäuutisiaMaanantai 9.8.2010 klo 20.25 - Marja J Ani on kuntoutunut hyvin, vaikka kontrolliröntgenissä 5.7. selvisi, ettei istuinluu korjausleikkauksesta huolimatta ollutkaan aivan oikein paikoillaan. Metallilevyllä ja nauloilla korjattu suoliluu oli kyllä luutunut oikein hyvin. Taas tuli takapakkia ja todella iso pettymys. Jännityksellä piti odotella sitten viikko Anit Seinäjoella leikanneen lääkärin Jarmo Rintasalon lausuntoa. Rintasalon mukaan leikkauksessa istuinluukin oli mennyt kohdalleen, mutta nyt lantio oli takaa ahdas ja vähän vino. Murtuma oli leikkaushetkellä jo kolme viikkoa vanha, joten lihakset olivat ehtineet supistua ja vääntää lantiota vinoon. Jatkohoidoksi Anille suositeltiin fysioterapiaa ja liikuntaa maastossa sekä uintia lihaksiston voimistamiseksi. Kastehelmi olikin jo tikkien poistamisen jälkeen aloittanut vähitellen Anin uimatreenit ja lihaksia vahvistavat vesijuoksut. Ani kävi 30.7. ekan kerran fysioterapeutilla ja toinen käynti oli tänään. Tämän päivän terapiareissulta sainkin mukavia uutisia Anin kuntoutumisesta. Tasapainoharjoituksissa tyynyn päällä jalat vielä tutisivat ekalla käynnillä, mutta nyt oli tärinää tuskin ollenkaan. Jalka taipui myös paljon paremmin niin eteen kuin taaksekin. Seuraava fysioterapiakerta onkin sitten Anilla vasta kuukauden kuluttua. Anin toipuminen on päässyt kunnolla vauhtiin oikeastaan vasta kuukausi sitten, sillä vasta ortopedin lausunnon jälkeen Ani sai luvan liikkua aivan normaalisti. Anin onnettomuus sattui 23.4. ja matkan varrella on ollut paljon huolta ja pettymystä, mutta nyt myös suurta iloa siitä, että Ani on kuntoutunut vakavasta onnettomuudesta näin hyvin ja voi alkaa elää normaalia mäyräkoiran elämää. Hyvä Ani – terästyttö – toivottavasti pääset nyt kunnolla nauttimaan mäyriksen puuhista!Ja kiitos kuntohoitaja Kastehelmelle Anin erinomaisesta hoidosta!
Ani kolmivuotissyntymäpäivänään 29.6.2010 |
|
Avainsanat: terveys, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen |
Ivalon Nellin kuulumisiaSunnuntai 8.8.2010 klo 11.17 - Marja J Nellikin oli päässyt kokeilemaan jäljestystä, kun Riikka oli tehnyt tolleri-Inkan emännän Ullan kanssa molemmille koirille harjoitusjäljen. Naiset olivat tehneet kahdestaan jäljet – Ulla merkannut radan ja Riikka verettänyt sienen kanssa perässä. Molempien miehet tulivat sitten seuraamaan varsinaista harjoitusta - ja varmaan vähän ihmetelleet tuota hommaa..... Molempien koirien jälki oli n 500 metriä ja ikää 6 – 7 tuntia. Paukkukoekin oli harjoituksen aluksi, niin kuin oikeassakin kokeessa. Riikka hoiti ampumisen haulikolla ja molemmat koirat pääsivät jatkoon kun eivät välittäneet paukusta ollenkaan. Tässä Riikan laatima Nellin harjoituskertomus: ”Nelli lähti jäljelle kuin rasvattu salama ja todella hienosti meni, vauhtia kyllä saisi olla vähemmän. Tarkasti seurasi jäljen, merkkasi makaukset ja kaadolla odotti mahtavat palaset hirvenmaksaa palkkioksi. Yhden kerran kävi jäljen ulkopuolella haistelemassa, mutta palasi itse heti takaisin jäljelle. Vauhti oli kyllä minusta liian kova, koko suoritus oli ohi 15 minuutissa.” Myös Inkalla jälki meni hienosti loppuun asti, mutta suoritus oli kuulemma rauhallisempi kuin Nellillä. Eikä retki vielä tähän loppunut – Nelli järjesti vielä lisäpuuhaa isäntäväelle! Tässäpä Riikan tarinaa loppureissusta. ”Nelli odotteli autossa ettei häirinnyt Inkan suoritusta. Kun tulimme metsästä pois meidän autossa vilkkui hätävilkut, ovet oli lukossa ja tietenkin avaimet virtalukossa paikallaan ja Nelli kuskin paikalla mulkoili minua loukkaantuneena. Neiti oli hyppinyt hätävilkku- ja ovenlukitus nappuloiden päälle yrittäessään seurata meidän toimia. Luulin ettei minun auton ovia voi lukita jos avaimet ovat paikallaan, mutta olihan siellä sisäpuolella nappula mistä lukitaan. Yleensä en koskaan jätä avaimia paikalleen, mutta jotenkin ne nyt jäivät. Onneksi ei oltu kuin 20 km päässä kotoa ja velipoika kävi tuomassa vara-avaimet.” Riikka ja Ulla suunnittelevat jatkavansa jälkijuttuja Nellin ja Inkan kanssa. Mukavaa hommaahan se on ja koirat kyllä tykkäävät nuuskutella verijäljellä. Riistaveriset tahtovat vain helposti lähteä oikean elävän riistan jäljille, jos sellaisia eteen tulee. Mutta jälkivarmuutta voi kyllä harjoitella ja koira oppii vähitellen, että nyt tehdään tätä hommaa eikä hötkyillä muualle. Tässä auttaa myös se, että koiran varusteet jälkihommissa ovat aina samat, mistä koira tietää että nyt lähdetään jälkeä haistelemaan. PSMKK:n viimeisessä TUUBI-lehdessä sivulla 27 on Nellin isän omistajan Lotta Seppisen kirjoitus MEJÄ-kokeen kulusta ja koiran harjoittamisesta kokeita ja jäljestämistä varten Nelli ja Inka kävivät myös Kuopion kolmipäiväisessä koiranäyttelyssä lauantaina. Reissu oli varmaan rankka niin ihimislle kuin koirillekin, sillä hellettä taisi olla +30! Nelli oli nyt ensimmäistä kertaa nuorten luokassa, missä oli mukana 6 narttua. Kolme sai laatuarvostelussa erinomaisen ja Nelli sijoittui ryhmässä neljänneksi laatumaininnalla erittäin hyvä. Nellillä on nyt hienosti neljä perättäistä EH:ta! Nellin kaikki näyttelykuvat nyt omassa kansiossaan. Uutta siellä ovat Kemin näyttelyn 24.7.2010 ja Kuopion näyttelyn 7.8.2010 kuvat Kiitokset taas aktiivisuudesta Riikalle! On niin mukava seurata kasvattien elämää ja harrastuksia! |
|
Avainsanat: MEJÄ, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella |
Emman vauhdikas viikonloppu - LUT-harkat ja MEJÄ-kokeetMaanantai 2.8.2010 klo 12.45 - Marja J Emmalla oli vauhdikas ja harrastusten täyttämä viikonloppu. Lauantaina olimme seuraamassa Emman LUT-harjoituksia Oulun Haukkukeitaalla. Kari oli Emman ohjaajana. Emma sujahti salamana ahdinkoputkesta ja hakupesän edessä kajahti kuuluva ilmoitushaukku. Kettu päästettiin luolastoon ja se asettui oikeaan päätepesään. Emma säntäsi kohta perään, mutta eksyi ensin vasemmalle haukahtelemaan. Emma palasi kuitenkin pian ketun perään ja kouluttaja laittoi luukun heti kiinni, kun Emma säntäsi aivan ketun tuntumaan. Tästäpä on mukava Emman jatkaa ensimmäisiin LUT-kokeisiinsa 13.8. Sunnuntaina Emma osallistui Oulun Seudun Noutajakoirayhdistyksen MEJÄ-kokeeseen Hailuodossa. Pauliina oli tekemässä lauantaina jälkiä ja kokeessa Emman ohjaajana toimi Kari. Maastot olivat kuulemma mukavan helpot Pyhännän vaikeakulkuisten jälkimaastojen rinnalla, eikä sääskiäkään ollut kiusaksi asti. Koepaikalla oli kuitenkin runsaasti monenlaista riistaa, ja maalinnut sekoittivatkin Emman muuten niin hienosti menneen kokeen. Nollatuloksesta huolimatta kisasta jäi erittäin hyvä mieli, sillä tuomari oli kannustavasti kehunut nuorta ja innokasta Emmaa ikäisekseen aivan loistavaksi jäljestäjäksi, josta kokemuksen myötä tulee vielä hyvä jälkikoira. Lämpimät kiitokset taas Pauliinalle ja Karille aktiivisuudesta! |
|
Avainsanat: LUT, MEJÄ, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma |
Joenpenkan elämää
