Ilvekset liikkeellä - ja koirat jahdissa

Sunnuntai 21.11.2010 klo 22.29 - Hannu P

Lumi on ollut maassa jonkin aikaa ja sen myötä jälkihavaintoja ilveksistä on alkanut tulla tasaiseen tahtiin. Yksinäisen ilveksen jälkiä on lähiseudulla ollut eri suunnilla, mutta 16. päivänä marraskuuta saatiin ensimmäinen pentuehavainto näiltä nurkilta. Naapurikylän mies näki töistä tullessaan illalla puoli kuuden aikaan ilveksen loikkivan nelostien yli. Jälkien tutkinta paljasti, että kyse oli emoilveksestä ja kahdesta pennusta. Havaintohetkellä pennut olivat ilmeisesti jo ehtineet tien yli kun vain yksi eläin näkyi tiellä. Seuraavana iltana koirien kanssa kävelyllä jälkitarkastelu osoitti, että ilvekset olivat ohittaneet kaksi naapuritaloa noin 40-50 metrin päästä. Kulkureitti on täsmälleen sama kuin viime talvena eli vanhoja tuttuja taitaa tuo emoilves olla.

Saman viikon perjantaina Emma ja Kari olivat menneet jänisjahtiin ja eikös vaan Emma ollut törmännyt tuoreisiin ilveksen jälkiin. Alueella olivat liikkuneet samainen emo poikasineen. Emman haukkuääni oli ollut selvästi jänisajoa möreämpi ja kymmenisen minuuttia oli ajoa ehtinyt jatkua ennen kuin koira saatiin ilvesajosta pois. Jänistä Emma oli sitten myös ajanut mallikkaasti eikä harhautunut enää toistamiseen isojen kissojen jäljille.

Eilen lauantaina 20. marraskuuta yritettiin Pyryn kanssa jäniksen pyyntiä. Pari kertaa se on ajellut lyhyitä pätkiä äänenkin kanssa, mutta nyt kun lunta on maassa, niin ääni on taas ollut ajossa tosi tiukassa. Eilen kävikin vielä niin, että Pyry innostui seurailemaan hirven jälkiä eikä jänis kiinnostanut lainkaan. Kahdeksan kilometrin hirvenjälkikokeen jälkeen otettiin koira kiinni.

Tänään sitten taas Emman kanssa yritettiin jänistä, mutta parin pikku ajopyräyksen jälkeen jänikset menivät Emmalta hukkaan. Metsät ja pellot olivat niin täynnä jälkeä, ettei niistä saanut mitään tolkkua, kun uutta lunta ei tullut pitkään aikaan. Myös tänään näkyi ilveksen jälkeä – sekä vanhempaa että uutta, mutta kyseessä oli pienikokoinen yksinäinen kulkija.

Ilvekset näyttävät tietävän tasan tarkkaan missä jäniksiä ja kauriita on, sillä jäljet menevät aina sellaisille alueille. Kunhan talvi etenee pidemmälle, niin varmaan selviää tarkemmin kuinka paljon noita tupsukorvia näillä seuduilla oikein liikkuu. Supit ovat kateissa ja ketun jälkiäkään ei paljoa näy. Arvattavasti niitäkin on ilvesten ruokalistalla ollut kesän ja syksyn aikana.

Pauliina ottama hieno kuva lauantain jahtipäivältä. Pyry siinä menossa vauhdilla eteenpäin ja Kari sekä Hannu pyssyt olalla.

Empun jahtiuutiset

Keskiviikko 17.11.2010 klo 18.38 - Marja J

Empun isäntä Esko lähetti pojan viimeisimmät jahtiterveiset. Emppu on päässyt jänisjahtiin isännän vanhoille jahtimaille, mutta vielä ei kaatoa ole tullut. Emppu on kuulemma hakenut todella innokkaasti ja ajoääntäkin löytyy. Poika osaa kuulemma ottaa hyvin kontaktia ja palannut välillä isännän luo. Olipa Emppu tehnyt pienen karkureissunkin ja lähtenyt jostain kumman syystä juoksemaan suoraan pitkin metsätietä kylän suuntaan. Onneksi reissu päättyi kuitenkin onnellisesti ja Emppu saatiin auton kyytiin, mutta syy tähän pikaspurttiin ei selvinnyt.

Jahtireissuilla puput ovat vielä päässet jymäyttämään Emppua ja harhauttaneet kokemattoman ajurin alun. Mutta harjoittelun myötä taidot kasvavat ja koira oppii kyllä lukemaan ”jänistä”, etsimään jäljen ja selvittämään hukat.

Esko kirjoittaa tiistailta 16.11.: ”Tänään olimme jälleen jahdissa - rusakon perässä lähes kolme tuntia. Empulla on erittäin kuuluva haukku, kun saalin haju on "parhaimmillaan". Rusakko pyöritti Empun moneen solmuun ja loppujen lopuksi jäi omille teilleen. Lumipeitteinen kynnöspelto ei ole parhainta juoksumaastoa noin lyhytjalkaiselle, mutta ei tuo näyttänyt ajoa estävän - hidastavan kylläkin.”

Emppu jahtireissun jälkeen 16.11.2010

Mukavaa alkavaa talvea ja hienoja jahtikokemuksia Empulle ja Eskolle!

LUNTA!

Sunnuntai 7.11.2010 klo 11.31 - Marja J

Yön aikana oli satanut lunta, nyt jo toisen kerran kesän jälkeen. Puuhastelimme koirien kanssa tunteroisen lumihommissa, sillä talkkari-Hannu oli ikävä kyllä lomalla ja metsästysreissulla Ruotsin Jarhoisissa.

Pyry ja Miro ovat turkiltaan sellaisia, että uusikaan lumi ei niihin tartu. Nora puolestaan oli kuin kävelevä lumipallokasa. Tuuheissa kulmakarvoissakin oli lumipaakut! Kunhan käsi hieman paranee saa Noran pörröturkki kyytiä!

Emmalle taas jänis ja Pyryn ajohommat

Perjantai 5.11.2010 klo 21.37 - Marja J

Emma oli ollut taas metsällä Karin kanssa. Ensin oli ollut kettuajo, joka oli alkanut rähäkällä, kettu oli mennyt kuitenkin Emmalta hukkaan. Emma oli ollut hukasta niin turhautunut, että oli ulissut sydäntä särkevästi - taisipa vähän kiukuttaa! Emma oli saanut kohta sitten jänisajon, jonka tuloksena Kari oli saanut jäniksen eräksi. Hyvä Emma ja Kari!

Tässä muutama kuva!

On meillä muitakin ajouutisia! Pyry on ruvennut ajamaan oikein äänen kanssa! Meidän Nora on niin tiukka luolakoira, että ajaa kyllä, mutta ei tule pihaustakaan. Noran poika Pyry on ollut yhtä tiukka, kun on ollut joskus ajossa, ja luulimme jo että ääntä ei tulekaan. Nyt Pyry on kuitenkin ruvennut antamaan ääntä useamman kerran ja ajoeläimenä on ollut jänis. Pyry on todella innokas ja sinnikäs poika ja tekee kovasti töitä hukkia selvitellessään. Ajot ovat olleet vielä lyhyitä, mutta odotamme että myös Pyrylle saataisiin kaato!

Terveystuloksia - allergiaa, silmiä ja selkänikamia

Maanantai 1.11.2010 klo 15.17 - Marja J

Mirolta otettiin Ouluvetissä verikoe 23.9. allergiatestiä varten ja tulokset tulivat vajaan 4 viikon kuluttua. Testin arvot 150 – 199 ovat raja-arvoja, positiivinen tulos on arvoilla 200 – 399 ja erittäin positiivinen arvosta 400 ylöspäin. Miron testissä rajatapauksia oli 5 ja positiivisia tuloksia 19, yhteensä testattavia aineita, kasveja, homeita, punkkeja, epiteelejä, hyönteisiä jne. oli 90. Tässä Spot Allergy Testin tulos.

Ruoka-aineiden suhteen tilanne ei ole kovin hankala, sillä lihoista Miro on allerginen vain kanille (226) ja lampaalle (253), eikä näitä aineita ole kyllä syöty pitkään aikaan. Kannattaa varmaan varoa jäniksenkin lihaa tulevaisuudessa. Muita allergiaa aiheuttavia aineita ovat: maito (237), kaura (242), panimohiiva (287) ja kala (276). Nyt on jätetty ruokavaliosta pois kaikki maitotuotteet kuten juusto, raejuusto, kermaviili ja piimä ja muistakin ruuista tarkastetaan esimerkiksi onko niissä maitojauhetta. Hiivaa löytyy valmisruuista ja olenpa joskus tarjonnut koirille tuota panimohiivaakin, mutta en pitkään aikaan. Jotain puuroainesta ja kalaakin osasin jo epäillä ja mm. lohiöljy on vaihdettu jo aikoja sitten tästä syystä kasvipohjaiseen Nutrolin-öljyyn. Myös vehnäjauhot ovat meidän koirilta olleet kiellettyjä jo pitkään ja vehnä onkin rajalla arvolla 166. Onneksi sallittuja ruoka-aineita ovat: nauta, kana, sika, peura, kananmuna, riisi, kalkkuna, ohra, peruna ja porkkana. Ja oletan myös hirven lihan kuuluvan näihin sallittuihin ruoka-aineisiin.

Kuivakoiranruuat ollaan jätetty nyt kokonaan Mirolta pois, sillä Miro on allerginen kahdelle varastopunkille (Tyrophagus 266, Acarus siro 211) ja yksi on rajalla (Lepido 188). Allergisoivia ovat myös 5 homesientä 13 testatusta. Näitä homeita näytti olevan juuri heinissä ja kasveissa, joille Miro on monelle allerginen!  Listasta löytyy kattara, rölli, niittynurmikka, karvasmesiheinä, koiranheinä, heinäratamo, nokkonen, pujo, puna-apila ja kultapiisku. Röllejä ja kattaroita on satoja eri lajeja, enkä ole aivan tarkkaan vielä kerinnyt selvittämään mitä meidän pihaltamme löytyy – aivan tavallisilta heiniltähän nuo näyttivät! Ja sitten Miikkusti on allerginen koivulle ja listasta löytyvät myös pähkinäpensas, poppeli, jalava ja pyökki, joita ei onneksi meillä kasva.

Ja sitten huippuna – Miro on allerginen kärpäselle! Mirohan tykkää jahdata kärpäsiä ikkunalaudalla temppuillen. Nyt tulee sitten loppu tälle harrastukselle! Nyt odotamme talvea, että tuo pihan heinämaa peittyisi lumivaippaan. Yliherkkysoireet kutenrapsuttelu, näppylät sekä tassujen kalvaminen ovat puhjenneet nyt kahtena keväänä ja tilannetta ovat pahentaneet kesän kosteus ja syksyn homehtuvat ja maatuvat kasvit.

Mirolla on vielä kortisonilääkitys ja uusin eväin ollaan menty jo kaksi viikkoa. Namiherkutkin piti vaihtaa kevytnakeista kinkun paloihin ja muihin tuoretuotteisiin. Eilen paistoimme vanhan hirven paistin, josta saatiin monta pussillista luomuherkkupaloja. Korvat ovat olleet koko ajan ok, eikä näppylöitä ole ollut ja tassujen kalvaminenkin on jäänyt vähemmälle. Tuo tassujen nyrhiminen on varmaan suurelta osin myös pinttynyt paha tapa, joka juontaa juurensa jo Miron pentuajoilta. Mutta vaikuttaa siltä, että poika olisi muutenkin rauhoittunut, kun kutinat ovat poissa, eikä mammakaan kyttää näppyjä ja rapsuttelua.

Myös Pyry ja Emma kävivät terveystarkastuksessa, kun PSMKK järjesti joukkotarkastuksen 2.10. Akuutissa Oulussa. Emman ja Pyryn silmät olivat OK ja Pyryn selkäkuvien tulos oli 4 kalkkeumaa – K4 (T3-T4, T7-T8, T8-T9,T9-T10) eli kalkkeumia oli neljässä nikamavälissä rintarangan alueella. Pyryn kohdalla Akuutin Kaisa Wikströmin lausunto piti täysin paikkansa, eikä muuttunut Anu Lappalaisen virallisessa lausunnossa. Nämä Pyryn kalkkeumat näkyivät omaankin silmään aivan selvästi, eikä muiden nikamavälien suhteen ollut mitään epäilyttävää, vaan ne olivat väljät ja puhtaat.