Joenpenkan vuosi 2012Maanantai 31.12.2012 klo 17.38 - Marja J Onnellista ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013!
Lämpimiä lipaisuja, pehmeitä pusuja, kosteita kuonoja, tomeraa tuhinaa, ärhäkkää ärinää, rentouttavia retkiä, hupaisia hetkiä, jännittäviä jahteja, onnistuneita osumia, toteutumattomia toiveita, pieniä pettymyksiä, täpäriä tilanteita, helpotuksen hetkiä, odottamatonta onnea, ihmeellistä iloa– ihanaa elämää mäyräkoiran kanssa!
Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille Joenpenkan kasvattien omistajille! Vuosi on taas vierähtänyt ja rakastettavien perheenjäsenten kanssa on puuhailtu kaikenlaista mukavaa. Kiitokset innokkaille, koiriensa kanssa harrastaville Joenpenkan kasvattien omistajille ja kiitokset mukavista terveisistä, tarinoista ja kuvista vuoden varrelta – ne ovat aina tervetulleita! Jahtipuolella joenpenkkalaiset ovat osoittaneet eriomaisia taipumuksia niin luola- kuin ajometsästykseen ja käytännön jälkihommissakin ovat koirat olleet suurena apuna. Tänä vuonna erityisesti Elmo ja Eeti ovat hommailleet luolametsällä. Pääsipä Pyrykin keväällä supijahtiin. Pupuja on saatu eräksi ja tämän vuoden toiseksi viimeisenä päivänä Emmalle ammuttiin peräti kaksi metsäkaurista. Menestystä on tullut mäyräkoirien ajokokeissa, MEJÄ- ja VAHI-kokeissa sekä luolakokeissa. Uusia valioitakin Joenpenkalle saatiin kaksi. Ajopuolella kunnostautunut Elmo kiinnostui kevään aikana myös luolapyynnistä ja valioitui kesän aikana kolmessa kokeessa. Pyry piipahti menestyksellisesti Ruotsissa jälkikokeessa ja sai myös Ruotsin jälkivalion tittelin. Näyttelyitä ei tänä vuonna ole harrastettu kovin ahkerasti. Vuoden huippuhetki oli kun Nora-isomummi sai 9,5-vuotiaana ensimmäisen sertinsä 23 nartun joukossa! Nora oli mukana näyttelyssä neljän vuoden tauon jälkeen ja ensimmäistä kertaa veteraaniluokassa. Keväällä koettiin jännittäviä aikoja ja muutama työntäyteinen kuukausi, kun Joenpenkalle syntyi kolmas eli I-pentue sijoitusnarttu Emmalle. Emman ja Nemon viisi terhakkaa ipanaa saivat mukavat ja harrastavat kodit ja ehkäpä saamme myös innokasta väkeä mukaan mäyräkoiratoimintaankin. Vuoden varrella on ollut mukava tavata omia kasvatteja, Pyryn jälkeläisiä ja ystäviä - ihmisiä ja koiria! Porukalla on hommailtu kaikenlaista mukavaa ja hyödyllistäkin mm. harjoiteltu jälkijuttuja, käyty Haukkukeitaalla luolaharjoituksissa, mätsäreissä ja I-ipanoille järjestettiin myös oma trimmaustapahtuma. Pyrykin tuli kaksi kertaa isäksi – Peurakankaan sekä Merkaleen´s kenneleihin syntyivät terhakat pentueet. Vuoteen on mahtunut myös monenlaista puuhaa PSMKK:n MÄAJ- ja VAHI-kokeiden järjestely- ja huoltotehtävissä, talkoilua näyttelyissä ja tiedotustehtävissä.
Tässä katsaus kuluneen vuoden 2012 ”virallisiin” Joenpenkan kasvattien tuloksiin näyttelyissä ja mäyräkoirien kokeissa
PALKINNOT 2012Emma (Joenpenkan Ehtoisa-Emma)
Nelli (Joenpenkan Eloisa-Ella)
Pyry (Joenpenkan Aito-Artturi)
VALIOTSE JVA – Pyry FI KVA-L – Elmo (Joenpenkan Ehtivä-Elmo) METSÄSTYSKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOE1 x AVO3 – Emma
METSÄSTYSKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOE, RUOTSIÖppen klass pris 1 - Pyry
VAHINGOITTUNEEN HIRVIELÄIMEN JÄLJESTÄMISKOEVAHI1 – Pyry, Emma
MÄYRÄKOIRIEN AJOKOEMÄAJ-1 - Emma MÄAJ-2 - Emma 2 x MÄAJ-3 - Emma, Nelli
LUOLAKOIRIEN TAIPUMUSKOE1 x LUTA - Elmo 3 x LUTB - Emma, Elmo 1 x LUO1 - Elmo
NÄYTTELYTULOKSET1 x serti – Nora Rotunsa paras Veteraani - Nora 2 x ERI, SA – Nora, Emma 1 x EH – Pyry JOENPENKAN JÄLKIKASVUJoenpenkan I-pentue s. 18.4.2012 (Joenpenkan Ehtoisa-Emma – FI MVA, FI KVA-L, FI JVA TinyTrotter´s Nobleman)
Pyryn jälkeläisiä
Pyryn jälkeläisten menestystä kokeissa ja näyttelyissä
|
|
Avainsanat: vuosi 2012, vuoden 2012 tulokset |
Mukava vuoden lopetusMaanantai 31.12.2012 klo 16.52 - Marja J
Pauliina, Kari ja Emma sekä Hannu ja Miro olivat eilen Luohualla kaurisjahdissa. Mirokin pääsi nyt mukaan, kun iho on ollut vuoden ajan täysin näpytön ja kestänyt hyvin muutamilla metsästysreissuilla. Iho pitää vaan suojata hyvin vedettömällä vaseliinilla huomioliivin alta ja varsinkin kainaloista, ettei ohut ja karvaton iho hierry rikki. Metsästäjillä oli todella onnistunut reissu, sillä Emmalle saatiin eräksi heti aamusta kaksi metsäkaurista. Mirokin pääsi ajamaan karkkokaurista, mutta kaatoa ei nyt tullut. Miro oli ajanut ihan mallikkaasti nelisenkymmentä minuuttia, mutta hukannut jäljen hankalaan maastoon ja palannut takaisin.
Emman poika Elmeri on päässyt loppuvuoden aikana tutustumaan moneen riistaeläimeen: metsäkauriiseen, rusakkoon ja kettuun. Mutta Elmerin lemppari on kyllä PUPU! |
|
Avainsanat: ajometsästys, Miro, Semilain Omar, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma |
Joulu on ohi......Torstai 27.12.2012 klo 17.14 - Marja J Joulu on taas ohi! Vuosi vuodelta tuntuu, että joulua edeltävä aika onkin sitä parasta joulua - valmistautuminen, hössötys, höpötys, muistamiset, hyvät naposteltavat, leipominen ja herkkujen haaliminen.... Omiin jouluperinteisiin kuului tänä vuonna niin kuin monena vuonna tätä ennen "Kauneimmat joululaulut" täpötäydessä Oulun Tuomiokirkossa yhdessä Liisa-ystävän kanssa. Kävimme myös Emman ja Elmerin emännän Pauliinan kanssa OSAO:n Muhoksen yksikön Koivikon Joulu -tapahtumassa, missä oli kaikenlaista mukavaa: lampaiden rapsuttelua, rekiajelua, myyjäiset ja saimme joulupukin ja muorin tarjoamat lämpimät glögit pipareineen. Tapasimme myös tallissa Aatun emännän Tiian, joka opiskelee Koivikossa ja oli tapahtumassa myös mukana. Olemme kokoontuneet epämääräisillä ja vaihtelevilla porukoilla aina joulun alla Haurukylän Rytikankaalle, jossa on hirviseurueen Rytikota. Metsänväelle on viety syötävää ja linnuille laitettu lyhteet. Olen ollut kovassa flunssassa koko joulukuun Hailuodon ajokokeista lähtien, joten metsänväen pikkujoulut siirrettiin nyt suosiolla lämpimään paikkaan. Meidän pihamökki muutettiin nyt joulumökiksi, kamiinassa paloi tuli, putkiradiosta kuuluivat joululaulut ja tarjolla oli pikkusyötävää ja lämmintä juotavaa. Mukana olivat Pauliina ja Kari Haurukylältä sekä Heidi, Mika ja Hertta Tupoksesta. Hertalla oli juoksu, joten tyttö sai olla ainoana koirana mukana. Joulun aika meni sisällä tuhistessa. Flunssa alkoi onneksi jo helpottaa, mutta pakkaset paukkuivat, eivätkä koiratkaan oikein tarenneet ulkoilla pitkiä aikoja. Uusi vauhtihirmumenopeli, sininen potkurikin on vielä testaamatta, mutta eiköhän me päästä koirien kanssa sillä vielä huristelemaan. Tässä vielä kuvakooste I-ipanoiden ensimmäisestä joulusta - mukana myös Emma-mamma
|
|
Avainsanat: I-pentue |
LUT-harjoituksissa Haukkukeitaalla 8.12.2012Maanantai 10.12.2012 klo 18.30 - Marja J Viime lauantaina osallistui Oulun Haukkukeitaalla iso joukko Teräsmummo Nora jälkeläisiä Oulun Terrieriyhdistyksen eli OSTY:n järjestämiin luolaharjoituksiin. Harjoituksissa ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa LUT-kokeissa testataan taipumuksia ja sopivuutta luolatyöskentelyyn luonnonluolilla. Harjoittelun tarkoituksena on herätellä koiran riistavaisto ja totuttaa koira ahdinkoputken läpäisyyn, luolaputkissa liikkumiseen sekä hiekkaesteen läpäisyyn. Aivan aloittelijat osallistuvat nk. sytyttelyyn, osa harjoittelee ahdinkoputkea ja edistyneimmät treenaavaan koetta varten. Noran tyttö Emma oli hakemassa viimesilausta tammikuun A-koetta varten ja Emman sisko Nelli oli tullut Ivalosta asti tutustumaan ensimmäistä kertaa häkkikettuun. Myös Emman pikkupojat Elmeri ja Aatu tulivat ihmettelemään ensimmäisen kerran häkkikettua. Pojat ovat vielä nuoria, vasta vajaa kahdeksan kuukautta, joten kaikki muu kuin itse kettu tuntui kiinnostavan. Mutta kun poikia vähän houkuteltiin, kiinnostus lisääntyi ja Aatulta irtosikin lopulta komea haukku. Pojat tarvitsevat vielä aikaa kehittyäkseen ja saadakseen riittävästi luolakoirien tarvitsemaan itsevarmuutta ja rohkeutta, joten jatkoharjoittelulla ei vielä ole mikään kiire.
Aatu terhakkana Tiian sylissä. Nelli on jo syttynyt riistalle, eikä siinä kummempia houkutteluja tarvittu! - Nelli ei empinyt yhtään, vaan ryntäsi raivokkaasti haukkumaan häkkikettua. Nelli saikin lainaksi meidän ylipitkän ahdinkoputken, että pääsee treenaamaan jatkossa lisää. Paikalla olivat myös Pyryn tytöt Koivukujan Kerttu Torniosta ja Pipsa Oulusta. Kertulla olikin jo vähän riistakokemuksia, mutta sytyttelyssä Kertun kanssa ei oltu käyty. Pipsa oli kokeillut sytyttelyä jo aikaisemminkin, mutta jatkoa varten molemmat tarvitsevat vielä vähän lisää rutistusta - ärhäkkyyttä ja itsevarmuutta riistan kanssa. Luolakoirien koulutusohjeissa suositellaan, että sytyttelyt ja tutustuminen keinoluolastoon aloitettaisiin noin 8-9 kuukauden iässä ja vaativammat putkiharjoittelut oikean riistan kanssa vasta lähempänä tuota 15-kuukauden koeikää. Tässäkin on tietysti koirakohtaisia eroja, mutta näissä vaativissa luolahommissa ei kannata kehittymättömän, nuoren koiran kanssa turhaa kiirehtiä. Koiralle pitää antaa harjoitusten välillä tarpeeksi aikaa kypsytellä kokemiaan asioita ja harjoituksissa suoritus pitää aina jättää just siihen makeimpaan kohtaan, niin että koiralle jää positiivinen vire ja mukava kutkutus hommaan. Harjoitusrupeamat eivät saa olla liian pitkiä ja rasittavia. Ei kannata myöskään turhan paljon harjoitella, että koiran kiinnostus säilyisi. Noran ja Miron kanssa sytyttelyt ja putkiharjoituksen on aloitettu vasta noin 1,5-vuotiaina ja molemmat valioituivat hieman yli kaksivuotiaina. Pyryn kanssa kävimme nuuskuttelemassa häkkiketulla noin 10-kuukauden ikäisenä, mutta homma ei kiinnostanut poikaa yhtään. Pidimmekin pitemmän tauon harjoittelussa ja kun Pyry oli juuri tuon 15-kuukautta, ärhäkkyyttä ketulle löytyi jo aivan eri tavalla. Kaikille meidän koirille ahdinko on tuottanut aluksi vaikeuksia, mutta kun into lisääntyi ja kotona harjoittelimme omalla ahdinkoputkella, ei kokeissa ollut enää vaikeuksia. Lisää intoa ja potkua kokeisiin antoivat onnistuneet riistatapahtumat luonnonluolilla. Suurimpana ongelmana kaikilla kolmella omalla koiralla on ollut liika intoilu ja äänen anto tyhjän luolantarkastuksessa. Ja on myös muistettava, että kaikilla luolataustaisillakaan mäyräkoirilla ei välttämättä ole riittävästi intoa ja taipumuksia luolakoiran vaativiin tehtäviin. Jos ei halua kasvattaa koirastaan ärhäkkää luolakoiraa, eikä sen kanssa ole tarkoitus käydä luolilla, niin ei ole mitään syytä myöskään sytytellä koiraa riistalle. Onneksi mäyräkoirille on myös muita hyödyllisiä ja koiraa kiinnostavia harrastuksia ja koemuotoja, joissa se pääsee toteuttamaan mahdollisia muita taipumuksiaan. Nora-isomummin ensimmäinen käynti keinoputkessa - Vietti vie Noraa ketun luo, Kaleva 5.11.2004 (eihän Nora mikään kettuterrieri kuitenkaan ole....) Lisätietoa mäyräkoiran koulutuksesta luolakokeita ja luolatyöskentelyä varten
Kiitokset Kaisa Tapolalle ja Eero Suomukselle julkaisuluvista! Ja Pauliinalle kiitos Aatun kuvista! |
|
Avainsanat: LUT, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, Aatu, Joenpenkan Iso-Iiro, Elmeri, Joenpenkan Iskevä-Ippo |
Hailuodon ajokoeviikonloppu 1.-2.12.2012Torstai 6.12.2012 klo 14.22 - Marja J Viime viikonloppu meni Hailuodossa, jossa Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerho järjesti kaksi mäyräkoirien ajokoetta lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina kerhon koirat kisasivat historian ensimmäisestä kerhon mestaruudesta. Lähdin reissuun Pauliinan, Karin, Emman ja Elmerin kanssa jo perjantai-iltapäivänä. Itse oli emäntänä, Pauliina ja Kari koetoimitsijoina, Emma osallistui kerhon mestaruuskokeeseen ja Elmeri oli maskottina nuuskuttelemassa koetunnelmaa. Olin hankkinut osan ruokatarvikkeista jo torstaina ja perjantaina oli haettava vielä tuoretavarat. Lauantaina kokeissa oli vain 4 koiraa, joten tarjoilua oli kehitettävä noin kymmenelle hengelle. Sunnuntaina osallistuvia koiria oli 8, joten ruokittavia oli parikymmentä. Leipää kuluu kovasti, sillä sitä menee aamupalalla, eväiksi ja päiväruualla. Kahviakin sai keittää taas aika monta paketillista, sillä osa täytti myös termareihinsa lämmikettä kylmän päivän varalle. Onneksi koepaikalla oli kuitenkin juokseva vesi, sähköhella ja jonkinmoinen jääkaappi, ettei mennyt ihan hankalaksi. En ole mikään suurtalouskokki, joten joka kerta hermostuttaa: mitä tarvikkeita on keittiössä, onko kaikkea tarpeeksi, onnistuuko ruoka ja onko sitä riittävästi? Hommaa pitää aina suunnitella ja esivalmistella, ettei koepaikalla on kaikkki tarvittava, eikä tarvitse kaikkea ruveta alusta alkaen näpertelemään. Lauantaina ruokalistalla oli makkarakeitto valmiista peruna/juures-pakasteaineksista ja sunnuntaina helppo yhden kastikkeen lasagne. Ei sitä aina viitsi tehdä hernaria purkista (mikä kyllä vähän sattumilla höystettynä maistuu useammalle). Pauliina ja Kari olivat huolehtineet etukäteen hyvin paperihommista ja koejärjestelyt rullasivat erinomaisesti päivien aikana. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi vähän lunta ja lisää ripsutteli myös päivän aikana, mikä antoi lisähaastetta sunnuntain kokeeseen. Emma sai tuloksen MÄAJ-3 sijoittuen viidenneksi kahdeksasta koirasta (haku 124min./ jänisajo 34minuuttia). Tuomari keskeytti Emman kokeen, sillä uusi pakkaslumi tarttui ikävästi Emman tassuihin ja hiersi anturan välejä verille. Nyt kävi näin, mutta Emmalla on ollut hyvä koevuosi, vaikka kevät meni pentujen odotuksessa ja hoitamisessa ja syksyllä ajokeessa tuli tapaturmakin. Oma karvakolmikko oli Hannun hoteissa koko viikonlopun ja kotona olin vasta myöhään sunnuntai-iltana. Ihan tuo tuntui lomaselta, vaikka viikonloppu menikin työn merkeissä! Minulla oli koiria ikävä, mutta onneksi reissuseurana olivat ihana Elmeri sekä Emma, joka kävi välillä minunkin viekussa kylkeä lämmittämässä. Ja taisipa Noralla, Mirolla ja Pyrylläkin olla vähän mammaa ikävä……
YT Esa Koivisto sekä koetoimitsija Pauliina Pönkkä aloittamassa sunnuntain koepäivää. |
|
Avainsanat: MÄAJ, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma, talkoilua |
Joenpenkan elämää
