Nellille ensimmäinen jäniskaato

Perjantai 3.9.2010 klo 18.24 - Marja J

Riikalta tuli äsken mukavia uutisia: Nellin ajosta oli ammuttu ensimmäinen jänis! Nelli oli ollut metsällä Riikan miehen Pentin kanssa vain muutaman tunnin reissulla. Ajo oli kestänyt 15 minuuttia ja Nelli oli välillä hukannutkin jäniksen, mutta löytänyt sen sitten uudelleen.

Hieno juttu, hyvää harjoitusta tulevaa MÄAJ-koetta varten, joka onkin jo ensi viikolla!

Emma tänään kaurista ajamassa

Sunnuntai 6.12.2009 klo 17.22 - Marja J

Muutaman päivän on satanut lunta ja jahtikelit parantuneet. Emma oli päässyt tänään taas metsäreissulle ja tuliaisina oli todella hienoja uutisia - Emma oli päässyt ajamaan metsäkauriita! Muitakin jälkiä oli löytynyt, mutta kauriinhaju oli saanut tytön todella innostumaan.

Pauliina kirjoitti tuoreeltaan Emman reissusta: 

"Vihdoin satoi lumet Liminkaankin ja mehän tietenkin valmiita Emman kanssa metsään tuoreille jäljille. Tuoreet jäniksen jäljet ei tänään Emmaa kiinnostaneet, kahta supiakin ehdittiin jäljestää hyvän matkaa ja kaurisajoon päätettiin päivä.

Emma otti kaksi kaurista metsästä ylös. Kimeällä ja kovalla ajohaukulla säntäsi perään. Tyttö ajoi kauriita 20 minuutin ajan. Kummatkin olisi kaadettu Emmalle, mutta valitettavasti kaurislupia ei tälle vuodelle ole Ala-Temmeksen alueelle. Mahtava päivä tytölle ja jahtiporukalle, kun päästiin näkemään koko tilanne alusta loppuun."

Hienoa Emma ja kotiväki! Todella mukava juttu, että Emma on saanut jo näin paljon riistakokemuksia!

Emmalle ensimmäinen jäniskaato!

Sunnuntai 29.11.2009 klo 21.34 - Marja J

Lauantainaamuna tuli Pauliinalta tosi mukava viesti: Emmalle oli ammuttu ensimmäinen jänis! Emma, Pauliina ja Kari piipahtivat meillä pihassa, eikä Emma vaikuttanut yhtään väsyneeltä. Hieno päivä Emmalla!

Tässä Pauliina kertomus Emman menestyksekkäästä jahtipäivästä: "Syksyn suurin toive toteutui lauantaina 28.11.2009. Ilma oli sateinen ja 6 astetta plussan puolella. Pupun jäljet kuitenkin löytyi, joita tyttö seurasi vauhdikkaasti 10 minuutin ajan, jonka jälkeen tuli hukka. Matkaa jatkettiin ja kierrettiin pikku lenkki sivuuttaen noin 50 metrin päästä paikkaa, josta Emma jäljet hukkasi. Sieltähän se pupu sitten lähti suoraan jaloista, oikea metsämiehen unelmatilanne nuoren koiran kanssa. Nopeasta tilanteesta johtuen ei ajoa ehtinyt tapahtumaan, mutta Emman haukahdus jänikselle oli merkki meille, että riistatyö onnistui. Emman hukka johtui luultavimminkin siitä, että pupu oli hypännyt suuren kanavan yli, ovelia ne puputkin osaa olla, mutta tällä kertaa meillä oli onni myötä. Kaadolle ei tietenkään Emman mielestä olisi kukaan saanut tulla ja paluumatkasta neiti kytkettiin hihnaan, jotta kotiin viemisenä olisi ollut muutakin kuin korvat.

Sunnuntaina jahti jatkui ja vahvistustakin saatiin, kun Karin isä Ala-Temmekseltä, liittyi joukkoon. Kovin oli väsynyt neiti edellispäivän jahdista, mutta ihan turha reissu ei kuitenkaan ollut. Ilmavainulla Emma löysi kuolleen pupun, syy jäi epäselväksi, miksi pupun matka oli päätynyt.

Eipä parempaa syksyä olisi voinut toivoa, mukavia jahtireissuja ja ennen kaikkea onnistuneita hetkiä Emman kanssa."

 

  Tässä Emma, pupu sekä Kari Pauliinan kuvaamana.

 

Mukavia jahtireissuja teille jatkossakin Emman kanssa!

---

Mukavia uutisia myös Ivalon Nelliltä 30.11.2009

Ivalon Nellikin on ahkerasti käynyt jäniksen jäljillä, mutta kaatoa ei ole vielä tullut. Ajo kulkee Riikan mukaan kuitenkin hyvin ja ääntä lähtee!

Hyvä juttu Nelli - jatkakaahan samaan malliin! Kiirettä ei ole, nämähän ovat vielä keskenkasvuisia pentuja. :)

 

Eetin ekat supit

Lauantai 14.11.2009 klo 19.15 - Marja J

Eetin isännältä Tonilta tuli eilen mukavia jahtikuulumisia - Eetin ajosta oli saatu kaksi supia! Eeti ja Toni olivat lähteneet eilen tuoreille supin jäljille, Eeti tietenkin intoa täynnä. Kovin pitkälle ei oltu päästy, kun Eeti pölläytti rusakon liikkeelle ja ajoi sitä jonkin matkaa, mutta kaatoa ei nyt tullut.

Eeti oli seurannut supin jälkiä n 300 metriä, kun se aloitti haukun tiheässä taimikossa ja puun alla makoilleet supit lähtivät haukusta karkuun. Toinen supi kaatui heti ja Eeti pinkaisi vauhdilla toisen perään. Eeti oli haukkunut kovasti ja roikkunut välillä supin hännässä kiinni, joten vauhti ei ollut kova ja tämän supin matkanteko loppui lyhyeen. 

Eetin kotimetsissä tuntuu olevan kovasti supeja ja muutakin riistaa. Mukavaa jahtikauden jatkoa teille sinne Saarijärvelle!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eeti ja supit 13.11.2009

Lisää Eetin kuvia Eetin kuva-albumissa ja omilla sivuilla!

Ivalon Nellikin eilen pupun perässä

Torstai 29.10.2009 klo 16.00 - Marja j

Nelli oli eilen päässyt jäniksen jäljille, mutta pupu oli ollut nopea ja karannut. Nelli ei ollut kerinnyt näkemään pupua, mutta oli pinkaissut sen perään kovasti haukkuen. Hirvenjäljetkin olivat kuulemma kovasti kiinnostaneet.

Kotona Nelli oli päässyt tutkimaan toista jo kaadettua jänistä, eikä ollut päästänyt Söpö-pystistä edes haistelemaan vaan ominut aarteen kokonaan itselleen. Nelli kuulemma jo tietää, mitä mukavaa seuraa, kun tutkaliivi otetaan esille!

Jäädäänpä odottelemaan lisää juttua Nellin metsäreissuista!

Eetin eka jänis ja pentuaikaiset jutut

Lauantai 10.10.2009 klo 18.46 - Marja J

Tonilta tuli perjantaina mukavia terveisiä: Eeti oli ajanut ensimmäistä kertaa jänistä äänen kanssa! Ajo kesti puolisen tuntia ja sitten tuli hukka. "Kyllä lähti komeesti Eetistä ääntä, itekki oikeen yllätyin että mikä nyt oikeen tuli...", viestitti Toni.

Tänä aamuna oli sitten oikein kuva odottamassa Eetin ekasta jäniksestä! Kunnon ajoa ei ollut tänään kerinnyt syntyä, kun jänis oli lähtenyt niin vierestä. Mutta Eeti on kuulemma rohkea metsässä ja etsii riistaa innokkaasti. Kovasti oli Eeti pupua sitten riepotellut!

Tosi mukavia uutisia Eetistä! Hienoa Sari ja Toni!

Eeti ja isäntä onnistuneen metsästysreissun jälkeen 10.10.2009.

Jälkikirjoitus: Lauantai-iltana tuli vielä Tonilta viesti, että Eeti oli ajanut kolmea peuraa puoli tuntia, mutta pimeän tullessa ajo piti keskeyttää. :)

Aivan äsken on ilmestynyt Helena Koskentalon kirja Mäyräkoira - Koiramaailman pikkujättiläinen. Kirjasta löytyy tietoa rodun historiasta, menestyneistä mäyräkoirista ja tunnetuista kasvattajista. Lisäksi siinä on käsitelty koiran rakennetta, luonnetta ja käyttöominaisuuksia, hoitoa ja sairauksia. Kirjasta löytyy tietoa myös metsästyskoiran koulutuksesta ja erilaisista koemuodoista. - Suosittelen lämpimästi!

---

Lauantai 17.10.2009

Tuli taas uusia ajouutisia Eetiltä! Eeti oli ajanut tänään tunnin supia, mutta supi oli jättänyt Eetin "hukkaan" ison ojan taakse.

Hyvä juttu Eeti ja kiitos uutisista Toni!

---

Lauantain 24.10. 2009

Tuli Tonilta lisää mukavia kuulumisia: Eetille oli nyt kaadettu supi!Poika oli haukkunut ja juossut lenkkiä pienessä taimikossa, josta supi oli sitten löytynyt katajan alta. Yhteistyö Eetin ja Tonin kanssa tuntuu alkaneen mukavasti ja Eeti osaa nuoresta iästään huolimatta hakeakin jo hyvin.

Mukavia jahtireissuja teille Eeti ja Toni!

---

 

Eeti uimahommissa

Eetin kuulumisia 26.9.2009

Toni kirjoitteli Eetin viimeisimpiä kuulumisia: "Viime viikolla Eeti oli jo ensimmäisen rusakon perässa. Vähän matkaa uskalti mennä perässä mutta sitten tultiin vaudilla takaisin... Rokilla saatiin 2 vkoa sitten mäyrä, Eetikin kävi mäyrän raatoa haukkumassa pariin otteeseen. Kauriin jälkiä ei eeti ole vielä päässyt haistelemaan kun ei olla nähty vielä yhtää.. "

---

Eetin kuulumisia 1.7.2009

Toni kirjoitteli Eetin kuulumisa ja lähetti muutaman kuvan koirakaveruksista. "Eeti on kasvanut kovasti ja uimassakin ollaan käyty. Eeti nosti ensimmäisen kerran jalkaa viime viikolla kun kävi pissillä. Ruoka on maistunut Eetille koko ajan erittäin hyvin. Aina kun ruokaa laitaa niin Eeti istuu koko ajan lattialla ja ootta jospa sitä jotain murusia tippuisi lattialle."

Eeti ja Roki näyttävät jo ystävystyneen - välillä vähän painitaan ja siotten levätään omassa rauhassa!

Terveisiä vaan terhakalle Eetille ja kotiväelle! - Tulipa ihan ikävä tuota vauhtiveikkoa!

 

Eetin kuulumisia 7.6.2009

Eeti tulee kuulemma hyvin toimeen perheen Roki-terreirin kanssa, mutta taitaa Rokilla olla Eetissä aika lailla kestämistä! Eeti kuulemma omii lelut itselleen, komentelee Rokia ja roikuu tämän kaulassa. Eeti oli kyllä vauhdikas poika pentukotonakin... Koitahan kestää Roki!

Myös Eeti kasvaa kovaa vauhtia. Eetikin kävi lääkärissä näyttämässä korviaan, mutta onneksi niissä ei ollut tulehdusta kuten Emmalla ja Nellillä. Kuten muutkin pennut, Eeti tykkää olla autossa ja nukahtaa kuulemma heti kun auton käynnistää. Taisi olla pennuille ihan opettavaista kun kävimme koko sakin kanssa kaksi kertaa eläinlääkärireissulla Oulussa.

Eetin kuulumisia 19.5.2009

Eetin kotimatka Saarijärvelle meni hienosti. Toni ja Sarin velipoika käväisivät menomatkalla Kivijävellä sukulaisissa, jossa Eeti jo leikki kääpiövillakoiran kanssa. Eeti on tutustunut myös Sarin ja Tonin vanhempaan uroskoiraan (jackrusselin ja saksanmetsästysterrierin sekoitus), joka on luolametsästyskäytössä ja osoittautunut hienoksi metsästyskaveriksi.

Eeti on tosi vauhdikas ja touhukas kaveri. Poika oli jo komennellut kahta kissaa, jotka olivat tulleet liian lähelle aitausta. Eetihän oli pentukotona paras sanomalehdelle pissaaja ja nyt poika on jo tehnyt suurimman osan tarpeistaan ulos - hienoa Eeti!

 

Miro kaurisjahdissa

Perjantai 11.1.2008 klo 18.00 - Hannu Pietiläinen

Tänään sitten vihdoinkin onni potkaisi oikein syylinki jalassa! Miron kanssa on pitkin viime syksyä ajeltu hirveä, kaurista ja jänistä, mutta vain yksi jänis on tähän mennessä saatu eräksi. Tuuri on vaihdellut huonosta vielä huonompaan, joten ensimmäistä kauriskaatoa on saatu odottaa. Eilisen lumisateen jälkeinen nollakeli lupaili hyviä mahdollisuuksia tälle päivälle, jos vain ajettavaa löytyisi.

Aamulla oltiin hyvissä ajoin liikkeellä ja hämärässä kierreltiin Miron kanssa kaurispeltoja, mutta jälkiä ei löytynyt. Siirryttiin metsätielle, jossa Miro äkkäsi vanhan jälkijonon ja kävi ensin toisella puolen tietä lyhyen hakulenkin, tuli takaisin ja siirtyi nopeasti jälkijonoa pitkin syvemmälle kuusikkoon. Intoa oli kovasti, vaikka jäljet eivät tuoreita olleetkaan. Tutkan mukaan koira kävi reilun kolmensadan metrin päässä ja lähestyi tietä, kun yhtäkkiä kuului pari herättelyhaukkua ja sen jälkeen ajohaukku.

Ajoa oli kuulunut pienellä alueella tiheässä taimikossa kymmenisen minuuttia, kun kaksi kaurista kävi tien penkan takana aivan lähellä. Tiheikkö esti kuitenkin ampumisen ja huomattuaan passin kauriista toinen kääntyi tulojäljilleen ja toinen lähti omia teitään alueelta pois. Miro jatkoi ajoa takaisin kääntyneen kanssa ja ajo jäi pyörimään tiheikköön hyvin pienelle alueelle yli tunniksi. Haeskelin parempaa passipaikkaa, mutta en onnistunut näkemään ajettavaa.

Sitten alueelle tuli toinenkin koira jänisajossa ja kauris siirtyi muutaman sata metriä pois tiheiköstä. Kohtaaminen tapahtui sitten metsätiellä, kun kauris oli palaamassa takaisin tiheikköön karkkolenkin jälkeen. Rihlakon luotipiipulla pääsin ampumaan n. 60-70 metrin päästä. Kauris hypähti, otti pitkän loikan metsään ja katosi. Kävelin ampumapaikalle ja samassa Mirokin tuli siihen haukkuen. Koira jatkoi tien yli ajoa, mutta pysähtyikin tienpenkan taakse äheltämään. Nuori uroskauris oli kuolleena ja koira pöllytteli karvaa innoissaan.

Tyytyväisinä palasimme kotiin Miron kanssa. Päivä oli tosi upea ja Miron ajo kesti kaikkiaan 80 minuuttia. Huomenna maistellaan kaurispaistia pitkästä aikaa!

Lisää kuvia löytyy Kuva-Albumista - Miron eräkuvat

---

Kaurista maisteltiinkin vasta sunnuntaina, tässä maistiaisia:

Syötiin Miikkustin ensimmäisen kauriin kunniaksi sitten oikein juhla-ateria, tässä ruokalista:

• Kantarellikeitto ja Väinämöisen palttoon napit
• Kevyesti valkosipulilla ja riistamausteilla maustettu kaurispaisti
• Valkosipulikermaperunat
• Uunissa paahdetut juureskuutiot
• Mustaherukkahyytelö
• Suklainen Cassismousseleivos
• Viini: Kangaroo Ridge Cabernet Sauvignon

Kyllä maistui! Kiitokset Mirolle, Hannulle sekä tietenkin metsän väelle Tapiolle ja Tellervolle apujoukkoineen.

 

Lue lisää »

Miron ensimmäinen jänis

Torstai 15.11.2007 klo 14.02 - Hannu Pietiläinen

Tänään sitten vihdoin onnisti! Jo viime talvesta lähtien on Mirolle yritetty saada kauris- tai jäniskaato. Ajoja on ollut useita, mutta passimiehillä toivottoman huonoa tuuria ja "läheltäpititilanteita" on ollut useita. Tänä syksynä ajohommaa ovat häirinneet Miron hirviajot, kun rutto vei jäniskannan olemattomiin. Paremman puutteessa hirvikin on kelvannut.

Viime sunnuntaina satoi maahan lumen, ja kun pari lomapäivää sattui tähän loppuviikkoon, niin lähdettiin Miron kanssa taas yrittämään. Jäniksen jälkiä löytyikin, mutta neljän yön jälkiä oli koirankin vaikea selvittää. Yli tunnin haun jälkeen saatiin lopulta ajo käyntiin. Tällä kertaa passimiestä tuurasi tosi hyvin, kun puppeli tuli alle kymmenen minuutin ajon jälkeen suoraan passiin. Miro tuli kaadolle haukkuen ja tarrasi tiukan leukaotteen jäniksestä. Tyytyväisinä tallustelimme autolle ja ajoimme kotiin kuvia ottamaan Miron ensimmäisestä jäniksestä.