Empun pentuaikojen kuulumisetLauantai 26.9.2009 klo 20.24 - Marja J Emppu kävi kylässä 26.9.2009Tänään Emppu kävi kylässä pentukotonaan yhdessä Esko-isännän kanssa. Koirakolla oli mukavana tuomisenaan CD-levyllinen kuvamuistoja Empun ensimmäisestä kesästä omassa perheessä. Empusta oli kasvanut todella komea poika! Emppu oli pikkupentuna joukon lupsakkain kaveri! Emppu osasi olla omassa rauhassaan ja oli aina paikalla ruoka-aikana. Ja sellainen on Emppu edelleenkin! Emppu on tosi mukava kaveri, joka istahti kaikessa rauhassa pihaan tuumailemaan ja tutkailemaan maisemia. Nora-mamma ei oikein tykännyt, että Emppu tuli vierailulle - niin kuin ei ole tykännyt kenenkään lapsensa vierailusta (kumma mamma!). Pyrykin suhtautui kilpailijaan hieman ärhäkästi, joten poika sai olla nyt jäähyllä kaltereiden takana. Välillä pojat kyllä nuuskuttelivat toisiaan ihan rauhassa ja hännät heiluivat. Emppu on toimelias poika ja jo nyt aikamoinen komistus! Poika puuhastelee kaikenlaista mukavaa Oulujärven mökillä, tutkii metsän hajuja, tekee pitkiä tutkimusmatkoja yhdessä Eskon kanssa ja purkaa energiaa koirapuistoissa muitten koirien kanssa. Empulla onkin paljon mukavia koirakavereita. Vauhtia riittää, mutta Emppu osaa myös rentoutua. Erityisesti poika tykkää loikoilla auringon lämmössä. Emppu on tutustunut jo metsän hajuihin mökkimmaastoissa ja pääseekin varmaan pian nuuskimaan myös riistanjälkiä. Mukavia yhteisiä hetkiä jatkossakin Empulle ja perheelle! Emppu terävänä - komea poika! Empun terveisiä 6.8.2009Emppu on viettänyt lomaa Oulujärven maisemissa. Tässäpä Empun terveiset isännän kertomana: "Empun kanssa olemme olleet Oulujärven rantamaisemisssa ja saarissa. Veneessä Emppu tykkää olla, ajon aikana ottaa nokoset ja muutaman kerran on jopa rannassakin halunnut mennä veneeseen, jossa on sitten nukkunut. Värkkäsin pojalle oman palahuopakattoisen kopin, johon laitoin matoksi teiltä saamamme "tassumaton". Koppi piti tietenkin ulkopuolelta nuuskia ja tarkistaa ja pyöreästä kulkuaukosta sisällekin kurkistaa. Matto ei ilmeisesti sopinut tyyliin, koskapa se piti repiä sieltä pois ja vieläpä äänekkäästi. Jospa "huone" kiinnostaa sisältäkin, kun viikonloppuna olemme jälleen rannassa. Poika on kasvanut kovasti ja ruokahalu on kuten ennenkin. Tosin juuri nyt on hieman hankalaa pureskella, sillä alaleuan etuhampaat ovat "kadonneet jonnekin" ja uusia näyttää olevan tulossa. Muutama päivä sitten yläleuan etuosasta lähti hampaat, joten poika on aikamoinen näky, kun suuhun katsoo. Tosin kulmahampailla saa aikaan ihmeitä. Itse kävin parturissa ja Emppu oli mukana. Kun silmä vältti niin jopahan poika ennätti tehdä tuhoja parturin mattoon." Voi, voi Emppua! :) Empun kuulumisia 22.6.2009Empun isäntä kirjoitteli pojan viimeisimmästä kuulumisista: "Emppumme kanssa olemme viikonloput olleet Oulujärven maisemissa ja juhannuspäivänä olimme jo vesilläkin - kaikilla tietekin veneliivit yllä. Emppu ei alkuun oikein tykännyt moisesta asusta, mutta veneessä ei varuste tuntunut haittaavan, sillä Helenan sylissä tuntui olevan turvallisinta olla. Poikettiin läheiseen saareen, jossa oli runsaasti uusia hajuja tarjolla. Emppu on "miehistynyt", sillä haukkuääni on mitä melkoinen ja ruoka maistuu... Empulla on säilynyt "yhteys viheltämisestä ja ruoasta", sillä pienikin vislaus, niin poika tulee kuin tuulispää paikalle. Huono puoli tuossa on, kun radiosta sattuu kuulumaan vaikkapa musiikkia, jossa vihelletään... Ja asiointi ulos alkaa olla rutiinia, kun vaan hoksaa Empun liikehtimiset ja viime aikoina Empuu on jo oveakin "tassullaan osoittanut"." Emppukin on jo käynyt rokotuksilla ja tohtoritädin työhuoneessa oli ollut niin paljon nuuskittavaa, ettei poika meinannut malttaa lähteä pois. Mukava kuulla, että pennuista on tulossa reippaita mäyräkoiria! Ensin harjoittelua veneliivin kanssa kuivalla maalla..... Ja, sitten ollaankin jo veneessä! Emppu aloittelee veneilykautta Oulujärvellä 20.6.2009. Empun kuulumisia 3.6.2009Emppu on säilyttänyt hyvän ruokahalunsa ja on kasvanut kovasti. Emppu on päässyt taas mukaan Oulujärven mökille ja auttanut isäntää veneen huoltotoimissa ja etenkin "maansiirtotehtävissä". Emppu on siis löytänyt jo mäyräkoiramaiset ja ehkäpä kaikkien koirien parhaat huvit! Kottikärryä ja lapiota oli kuulemma pitänyt ihmetellä isoon ääneen, sillä eihän poika ollut aikaisemmin mokomia vempaimia tavannut. Emppu oli tavannut myös Onni-kissan ja työntänyt nokkansa kissan mielestä aivan liian lähelle. Onni oli säikähtänyt ja juossut karkuun - ja Emppu tietenkin perässä! Toivottavasti Emppu kuitenkin antaa Oniille oman rauhan, eikä turhaan kiusaa kaveria ajelemalla takaa. Ikävä kyllä tämäkin on sitä koirien perinteistä huvia.... Emppu 31.5.2009. Empun nenä on hieman savessa maansiirtotöiden jälkeen. Voi, mikä katse Empulla onkaan! Empun kuulumisia 25.5.2009Esko kirjoitti Empun viikonlopun tapahtumista: "Viikonloppuna olimme mökillämme Oulujärven rannalla - matka mennentullen sujui hyvin ja Emppu oli autossa kuin kotonaan. Otimme mukaan, kaiken varalta, Onni-kissan käytössä olleen "kuljetuskopin", jonne Emppu automatkan aikana menikin ja nukkui kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan. Perillä Emppu tutki rakennuksen tarkoin ja mitä ilmeisimmin hyväksi havaitsi, koskapa otti niin sikeitä nokosia. Rantamaisemissa Emppu sai juoksennella aika vapaasti, tosin laitoin kaulapantaan parin-kolmen metrin mittaisen talustusnarun, jonka käyttöä olimme jo opetelleet kotipihassa. Ja ruoka maistui! Näytti, että Empun jalat eivät kuistin lattiaa koskettaneet, kun ruoka-asiat olivat esillä. Ukonilmaa Emppu ihmetteli kuistilla ja katseli järvelle josko sieltä moinen kolina kuului. Helenan kuistilla käyttämä katuharja sai äänekkäät ihmettelyt, samoin kuin rannassa pienet aallot." Kaikki pennut osaavat matkustaa rauhassa autossa, mikä on tosi hyvä juttu! Onneksi Nora-mamman ukkosen pelko ei ole tarttunut Emppuun... Kyllä on pienillä mäyriksillä paljon uutta ihmeteltävää!
Emppu kuistilla - harja on näköjään saatu taltutettua ja Emppu mutustelee puruluuta. Empullakin alkavat olla jo partahaivenet aluillaan. Empun kuulumisia 17.5.2009Empun matka omaan kotiin oli mennyt tosi hyvin niin kuin muillakin pennuilla. Empun isäntä kirjoitti Empun terveiset: "Emppu on tutkinut liikkumatilansa tarkoin ja löytänyt kodinhoitohuoneesta oman paikkansa, jossa sillä on oma peti ja tutut tuoksut, Eilen (kotiintulopäivänä) pari lirua tuli lattialle, mutta myös sanomalehtien päälle, johon myös kakkasi. Hieno juttu! Yö meni hyvin, kolmen korvilla Emppu oli herännyt ja liruttanut lehtien päälle ja se jälkeen tietenkin ihmetteli ääneen. No, pidimme seuraa toisilemme tunnin verran ja taas riitti unta. Ruoka maistuu ja puuhaa riittää. Kävimme aamupäivällä (su) tutustumassa pihanurmikkoon, johon oli näemmä mukava lirauttaakin. Ja ennen kaikkea ottaa spurtteja - siihen malliin, että tällä hetkellä Emppu on unten mailla." Pentukotona Emppu oli aina paikalla ruoka-aikana. Vihellys oli merkkinä siitä, että ruoka oli lautasella. Vaikka Emppu olisi ollut sikiunessa, pää nousi heti, kun vihellys kuului ;-) Esko kertoi, että Emppu on oppinut tunnistmaan ruoka-astiastaan aiheutuvat äänet - tarkka poika! Emppu oli kommentoinut myös varsin äänekkäästi jotain telkkarista tulevaa ohjelmaa - liekö ollut joku luontodokumentti (kasvattajan huomio)! Emppu ja käpy Emppu tarkkana omalla kotipihalla 19.5. Panta kutittaa Emppua - pitänee vielä totutella tuohon kapistukseen.... Pk mäyrispoika Tenholle (Sagotax Drömmare) olivat pentupannat käyneet jo liian pieniksi ja Ulla-emäntä lahjoitti niitä Noran pennuille - kiitos vain Ulla-emännälle!
|
Avainsanat: Emppu, Joenpenkan Empivä-Emppu |
Emma ekassa näyttelyssäLauantai 19.9.2009 klo 21.07 - Marja J Emma eli Joenpenkan Ehtoisa-Emma ehti ekana E-pennuista esiintymään näyttelyssä. Olimme Hannun ja Karin kanssa kehän reunalla jännäämässä ja kannustamassa, kun Emma teki Pauliinan handlaamana ensimmäisen vierailunsa näyttelykehässä. Näyttelypaikka oli Siikajoella Pohjois-Suomen Hevosurheilukeskuksessa. Osallistujia oli todella paljon ja monesta eri rodusta. Karkkareita oli mukana yhteensä neljä - Emma sekä Merkaleen´s kennelin kasvatit Shiinan tyttö Sonja ja Fannin pojat Alpo sekä Paavo. Emma oli joukon nuorin ja yksin 5 - 7 -kuukauden ikäisissä pennuissa. Emma on aikamoinen villikko ja ratsastusmaneesin hiekkapohjasta löytyi paljon mielenkiintoista nuuskittavaa. Kehässä Emma esiintyi Pauliinan handlaamana todella mallikkaasti aivan kuin vanha tekijä! Voi, miten hienosti tyttö osasi seistä pöydällä ja poseeraukset tuomarin edessä onnistuivat myös hienosti. Emma sai kunniapalkinnon ja oli ainoana luokkansa ykkönen. Kilpailuluokassa Emma tuli kakkoseksi ja Sonja sai ykköspalkinnon. Tuomari Marjo Nygård tutkii Emman päätä. Emma seisoo hienosti!
|
Avainsanat: näyttelyt, Emma, Joenpenkan Ehtoisa-Emma |
Ani - vielä kerran!Tiistai 8.9.2009 klo 15.09 - Marja J Tässä Ani ylpeänä esittelee Iin Match Show:ssa saamaansa komeaa pokaalia! Onpa siinä kuono muikeana tytöllä!
|
Avainsanat: Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen, näyttelyt |
Mätsärimenestystä Anilla - ja vähemmän menestystä Pyryllä LUT-kokeessaMaanantai 7.9.2009 klo 18.39 Ani oli pärjännyt hienosti Match Showssa Oulussa viime sunnuntaina! Ani oli valittu pienten aikuisten sinisten ykköseksi. Ja kun tyttö ykkösenä pääsi loppukilpailuun, tuloksena oli hienosti Best in Show:ssa viides sija. Onnea vaan Anille! Pyry puolestaan oli Hannun kanssa lauantaina Tuusniemellä metsästämässä luolavalion arvon viimeistä koetulosta - eli sitä puuttuvaa LUT A-tulosta. Kotiin tuomisena oli kuitenkin tällä kertaa LUT C 36 pisteellä. Pyry oli ollut kuulemma hieman pihalla - vaikka putkisto oli tallin vintillä :). Liekö intoa ja voimia verottanut pitkä matka ja aikainen lähtö reissuun, sillä pojat starttasivat kotipihasta aamuyöllä kolmelta. Syksyllä koitetaan saada Pyrylle oikeita riistakontakteja, että rohkeus ja into kasvaisivat. Tuomarin mukaan poika teki ihan hyvää työtä luonnontilannetta ajatellen, mutta A-koetulokseen vaisuhko esitys ei ollut riittänyt. Hiekkaestekin oli tuottanut vaivaa, sillä Pyry sai sen läpi viimeisillä minuuteilla. Se mukava puoli tässä kuitenkin on, että voimme vielä jatkaa LUT-koehommia Pyryn kanssa. Tammikuussa on kuulemma kokeet Oulussa - ja eikun taas yrittämään!
|
Avainsanat: näyttelyt, LUT, Ani, Joenpenkan Anni-Ainokainen, Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi |
Pyry kävi luonnetestissäTiistai 1.9.2009 klo 20.19 - Marja J Pohjois-Suomen mäyräkoirakerho järjesti Haukiputaalla Jokikylän koululla lauantaina 29.8. luonnetestin, johon osallistui 10 mäyräkoiraa - pitkäkarvaisia normeja ja kääpiöitä sekä normikarkkareita. Emme aikoneet osallistua testiin yhdenkään oman koiran kanssa, vaan olimme lupautuneet sinne vain talkoisiin. Hannu oli ratahommissa paukuttelemassa pyssyä ja hoitelemassa vempaimia. Minä taas olin keittiön puolella laittelemassa kahvia ja hernerokkaa talkoolaisille, tuomareille ja yleisölle yhdessä Fannin emännän Outin kanssa. Perjantai-iltana kävi ilmi, että yksi koira olikin perunut tulonsa ja niinpä paikkaa tarjottiin Pyrylle. Olimme aikoneet ottaa Pyryn joka tapauksessa mukaan, ettei poika pitkästyisi kotona. Eipä siinä sitten kovin kauaa aikaa mietitty, vaan otettiin Pyryllekin paperit mukaan, että päästiin testiin. Pyryllä riitti ikäkin, sillä alaikäraja oli 2 vuotta. "Lähiomaisena" en voinut seurata testiä edes kaukana pihan reunalla, vaan katselin Pyryn ja Hannun osallistumista ikkunan takaa. Aika kamalalta näytti, kun yhtäkkiä tummiin pukeutunut mies kädet ylhäällä kepakolla uhkaillen ja maata paukutellen lähestyy koiraa! Kaikkea muutakin pelottavaa ja Pyrylle outoa löytyi testireitin varrelta. Luonnetestin tarkoitus on arvioida koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Suomalaisessa luonnetestissä arvioidaan erikoiskokeilla koiran toimintakykyä, terävyyttä, puolustushalua, taisteluhalua, hermorakennetta, temperamenttia, kovuutta, luoksepäästävyyttä sekä laukauspelottomuutta. Käyttökokeet testaavat metsästysominaisuuksien lisäksi aina myös koiran luonnetta. Parhaat luolakoirat ovat itsevarmoja ja sitkeitä ja selviävät pienistä vastoinkäymisistä erinomaisesti. Myös ajavat koirat tarvitsevat hyvin toimiakseen sitkeyttä ja kovuutta. Jälkikokeissa tulee esille koiran vilkkaus, eivätkä flegmaattiset ja mukavuudenhaluiset koirat niissä oikein menesty. Testin loppupistemäärä ei käytännössä kerro oikeastaan paljonkaan koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Tuloksia tarkasteltaessa on aina muistettava ko. rodun alkuperäinen tarkoitus ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin. Meidän Pyry sai pluspisteitä 140. Normikarkkareiden keskiarvo on muistaakseni 155. Pyryn kohdalla on muistettava, että se on vielä nuori, eikä ole saanut elämänkokemuksen tuomaa varmuutta. Pyrylle ihmisten uhkaukset olivat aivan outoja ja saivat sen ymmälle. Mutta oletettavaa on, että se lisääntyvän riistakokemuksen myötä toimii itsenäisemmin ja rohkeammin oikeissa metsästystilanteissa, esimerkiksi kohdatessaan ketun tai supin. Pimeän huoneen testissä Pyry ei suinkaan ollut ruvennut heti etsimään isäntäänsä vaan kunnon metsäkoirana tietenkin ensin nuuskinut josko huoneesta löytyisi riistaa - vaikkapa hiiriä tai myyriä! :) Olen kesän mittaan huomannut, että Pyry on todellakin aikuistunut ja itsenäistynyt. LUT-kokeen riistakokeessa se on peloton ja periksiantamaton, mutta ei mikään heti kiinnikäyvä rämäpää. Tuomarin mukaan Pyry oli hieman rauhaton, kun ei ollut mitään kiinnostavaa tekemistä. Mutta kun se sai tehtävän, se keskittyi siihen todella hyvin. Stressaavista, oudoista ja pelottavistakin tehtävistä poika palautui nopeasti. Oli todella mielenkiintoista tutustua myös tähän testiin. Kovin paljon normikarkkareita ei luonnetestiin ole osallistunut - koiria on käynyt kokeissa vuosittain vain alle kymmenen. Pyryn luonnetestipöytäkirja, Haukipudas 29.8.2009, tuomarit Lauri Ojala ja Reijo Hynynen Suomen Kennelliitto: Tietoa luonnetestistä Lue lisää mäyräkoirien luonteen testaamisesta: Koskentalo Helena, Mäyräkoira - koiramaailman pikkujättiläinen s. 146 - 148
Taisteluhalu: +2 kohtuullinen
Puolustushalu: +1 pieni
Toimintakyky uhan alla eli nk. "kelkkakoe": +1 kohtuullinen Outille suurkiitos näistä Pyryn luonnetestikuvista!
|
Avainsanat: Pyry, Joenpenkan Aito-Artturi, luonnetesti |
Joenpenkan elämää