Joenpenkan A-pentue 1-vuotta 29.6.2008

Lauantai 28.6.2008 klo 14.02 - Marja J

PALJON ONNEA  AKU, AARETTI, PYRY, ANSU, MAURI JA ANI!

Kaikkea hyvää ja mukavaa mäyräkoiran elämää jatkossakin!

Toivottaa Joenpenkan väki

---

Noran ja Pipon (Freunds Kaneelboom) kuusi pentua: Joenpenkan Aarni-Aukusti (Aku), Aimo-Aaretti (Aaretti), Aito-Artturi (Pyry), Armas-Anselmi (Ansu), Arvo-Aapeli (Mauri) ja ainut tyttö Anni-Ainokainen (Ani) syntyivät vuosi sitten. Noran synnytys käynnistyi perjantaiaamuna ja pennut saatiin lopulta onnellisesti maailmaan Limingassa kahden eläinlääkärin avustamana iltapäivällä. Pentue on Noran ensimmäinen, mutta valitettavsti ikimuistoisen ja hurmaavan Pippo-isän viimeinen, sillä Pippo menehtyi hukkumisonnettomuudessa joulun alla 2007.

Noran odotuskuvat löytyvät täältä:

Ja pentukuvat täältä:

Kaikki pennut Jämsän Aarettia lukuunottamatta asustelevat Oulun seudulla ja kaikista pennuista on tullut touhukkaita, sosiaalisia ja mukavia koiria. Aaretti on ollut jo ihan "mäyräkoiranoikeasti" luolametsällä ja Mauri sekä Aku ovat myös aloitelleet erähommia ja päässet haistelemaan karvaturreja. Aku ja Pyry ovat puolestaan käyneet jo muutaman kerran sytyttelemässä Oulun Haukkukeitaalla luolaharjoituksissa. Pennuista Ani ja Pyry ovat jo tutustuneet näyttelyhulinaan mätsäreissä ja ihan oikeissakin näyttelyissä ja myös Aku aloittelee näyttelyhommat elokuussa. Pyryn kanssa on tarkoitus myös aloitella mejä-touhuilut.

Anin ja Pyryn näyttelytietoja löytyy jo KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä, täältä:

Anin emäntä Kastehelmi on kirjoittanut tarinan Anin elämästä  pentuajoista tähän kevääseen. Juttu avautuu tästä:

Kiimingin Koiraharrastajat ry:n jäsenlehdessä 19.3.2008 on mukava juttu, kun Ani lähtee suureen maailmaan eli Ani pentunäyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla 2.12.2007. Jäsenlehdessä kerrotaan myös Anin "isosiskon" Kiran harrastamasta kaverikoiratoiminnasta. KiiKon Jäsentiedote 1/2008 avautuu luettavaksi tästä: 

Herttainen kesätyttö Ani. Voi, miten nätisti Ani taas seisoo. Ja, katsokaapas Anin ja Kiran yhteiskuvaa Anin omilla sivuilla.....

Kuva: Kastehelmi Kakko

Pyry on niin vauhdikas kaveri, että poseerauskuvia on tosi hankala saada!

Pyryllä on kuuma, kun on taas pitänyt vetää rallia pihassa Miron kanssa.

Nora-mamma ja Pyry. Molemmilla on yhteinen harrastus - herkuttelu! Noran kuontalo odottaa näyttelytrimmausta. Pojat makoilevat aina trimmauspöydän alla, kun Noraa siistitään. Pentujen synttärit Nora-äippä viettää työn merkeissä Pyhännällä MEJÄ-kokeissa.

 

Miro ja Pyry taas painimassa. Poikien suurin huvi on kiusata toista ja pihistää puruherkut toisen kuonon edestä.

 

 

 

Meillä on nyt kesä....

Sunnuntai 22.6.2008 klo 9.52 - Marja J

- ja sääskiä!

Harvana kesänä näitä häiriköitä on ollut näin tuhottomasti! Heti kun ovesta astuu ulos, on parvi kiusaamassa ja kiusaaminen jatkuu koko päivän, eikä vain illemmalla. Pihalla olisi vaikka minkälaista puutarhahommaa, mutta eipä siellä oikein viitsi nyt kyykkiä.

Pyrykään ei tykkää yhtään sääskistä. Ensimmäisen kerran, kun poika kuuli niiden ininän pihalla, se luikerteli hädissään pakoon. Nyt se nappaa niitä jo tosi taitavasti, kun vaan sattuvat hollille. Pyry on perinyt taipumuksensa varmaan Nora-mammalta, jonka erikoislajina on kärpästen pyydystäminen vauhdikkaasti haukkuen. Kun ottaa lehden käteen, niin Nora alkaa haukkua ja pomppia: MISSÄ, MISSÄ! Mirokin jahtaa kärpäsiä ja sääskiä, mutta osaa odottaa tyynesti. Ja kun "paisti" on kohdalla kuuluu vain - NAPS!

Tässä on koirien oma piha. Vanhaan heinäpeltoon on ajettu koirille omat kulkureitit ja jätetty mukavia saarekkeita pitempää kasvillisuutta. Sieltä löytyykin aika monta lajia!

 

Pyry ja Miro juhannuspivänä portaalla lekottelemassa. Välioveen piti laittaa taas verho estämään sääskien pääsy sisälle. Tuo oven koiraluukku on osoittautunut todella hyväksi. Läppä vain paukkuu, kun koirat juoksevat ulos ja sisälle. Myös viime kesänä portaaseen asennettu kulkuluiska on edelleen paikoillaan ja nyt todella käytännöllinen tuon koiraläpän kanssa. Ramppi laitettiin Noraa varten, ettei tarvi pomppia massu pentuja pullollaan portaita pitkin.

Poikkeustila ohi!

Tiistai 17.6.2008 klo 16.19 - Marja J

Nyt on Miikkustikin jo palannut muun lauman joukkoon, kun keittiöeristys loppui viime viikon torstaina. Eläinlääkärin ohjeen mukaan pönttöä olisi pitänyt käyttää 10 päivää, mutta kun Miro ei ollut oikeastaan ollenkaan kiinnostunut mahan alusestaan, vapaus koitti jo hieman aikaisemmin. Jo torstaina, eli viikko leikkauksesta, Miro sai juoksennella Noran ja Pyryn kanssa omassa pihassa. Välillä meno ihan hirvitti ja pojat piti laittaa sisätiloihin, ettei toipilas olisi rasittunut liikaa. 

Perjantai-iltana Hannu sai muuttaa keittiön lattialta Miron kanssa nukkumaan ihan oikeaan sänkyyn! Pari viikkoa olisi pitänyt ottaa hieman rennommin liikunnan kanssa, mutta eipä tuo Miron kanssa ole oikein onnistunut. Kaikki on mennyt kuitenkin hyvin, haava on parantunut ja poika voi erinomaisesti!

Saapa nyt nähdä, miten elämä muuttuu tästä eteenpäin - rauhoittuuko hormonihirmu yhtään ja alkaako saada lisää lihaa luittensa ympärille. Pyry on nyt kyllä enemmän Miron kimpussa, mutta saattaapa tuo johtua Pyryn murkkuiästäkin. Pyry vaikuttaa välillä aikamoiselta kiusalta, mutta Miikkusti osaa ottaa poikien kisailut rennosti.

Poikkeustila - Noran juoksu ja Miron toipuminen - kestivät neljä viikkoa. Nyt palataan arkeen ja aloitetaan ankara MEJÄ-treenaus Noran kanssa. Pyryn kanssa hiotaan vielä näyttelykäyttäytymistä. Ja, tietenkin nautitaan alkavasta kesästä!

Aina, kun vaihdan lakanat, pitää poikien tulla siihen kiehnäämään ja peuhaamaan. Tässä Pyry ja palliton Miikkusti painivat perjantaina. Ps. Meidän sängyissä ei ole vieläkään jalkoja, Noran viimekesäisen pentujen odotuksen ja Pyryn pentuajan takia.

 

 

Miro nauttii, kun pääsee juoksemaan voikukkapellossa!

Poikkeustila jatkuu....

Perjantai 6.6.2008 klo 21.14 - Marja J

Onneksi Noran juoksu on kohta lopussa ja rouva voi muuttaa mökiltä takaisin "kotiin". Hannu on asunut parrakkaan tyttöystävänsä kanssa pihamökissä kohta kaksi viikkoa. Nora on tykännyt olla yksityishoidossa mökillä, jossa on sopivan viileää, rauhallista ja hyviä herkkuja. Iltaisin Nora on mennyt veneellä HP:n kanssa Temmesjoen yli ja sieltä edelleen metsälenkille kauriin jälkiä haistelemaan. Iltapäivisin olemme tehneet Noran kanssa myös useita mukavia puuhalenkkejä. Nora on jahdannut kesän ekat peltohiiret ja aloittanut räksänpoikajahdin. Valitettavasti tämä jahtimimmi menee ihan sekaisin, kun kuulee räkättirastaan äänen! Minä koitin vakuutella, että ei siellä mitään ole, ne ovat vielä munassa kasvamassa - mutta kyllä koira tietää! Tätä räksäjahtia on aika hankala estää, sillä Nora saa saaliinsa ihan tavallisella hihnalenkillä salaman nopeasti heinikkoon hyppäämällä.

Pari päivää pitää eristää kaikki kolme koiraa toisistaan. Nyt viettää puolestaan Miro tylsiä koiranpäiviä keittiössä verkkoaidan takana muista eristettyinä, sillä Miro kävi eilen torstaina Oulussa Akuutissa kastrointileikkauksessa. Leikkausaika oli 12.50 ja Hannu sekä potilas kotiutuivat illansuussa. Leikkaus oli mennyt hyvin, haava on tosi pieni, siisti ja ihan kuiva. Koko illan Miro uinaili ihan toisissa maailmoissa, mutta terävöityi klo 18. Tuohon aikaan HP vie ajokoira Rikulle ruuan ja Miro on silloin aina apuna. Kohta poika taas vaipui uneen, vaikka liikuskelikin ja heilutti välillä häntäänsä.

Vasta puolilta öin pojalle maistui tonnikalahiutaleilla maustettu vesi. Aamuyöllä ennen neljää kävimme toisen kerran pissalla - nyt maistui jo kermaviili ja tonnikalakin. Aamulla Miro oli ihan entisensä ja kävi Hannun kanssa postilenkillä. Miroa tympäsee, kun pitää olla keittiössä muista erossa ja täytyy kantaa outoa pönttöä päässä, jonka kanssa ei voi liikkua tai haistella kunnolla. Pitäisi jo päästä juoksemaan rallia pihalle Pyryn ja Noran kanssa! Koitamme kuitenkin ottaa nyt rauhallisesti Miron kanssa, että haava pääsee kunnolla paranemaan.

Miroa emme tule käyttämään jalostukseen, joten päädyimme pitkän harkinnan jälkeen tähän "lopulliseen" ratkaisuun. Mirolla on silmässä ylimääräisiä ripsiä (cilia aberranta), rotumääritelmän mukaan hylkäävä yhden alaetuhampaan puutos sekä aika iso valkoinen läikkä rinnassa. Valkoisen läikän rotumääritelmä kyllä sallii, mutta se ei ole toivottavaa. Toiveissa on myös, että leikkaus ja hormonitason lasku hieman rauhoittaisi tätä villiä ja joskus ylikierroksilla käyvää poikaa. 

Miron hyvin alkanut näyttelyura loppui oikeastaan jo viime kesänä Kokkolan näyttelyn hylättyyn tulokseen. Vasta tuolloin meille selvisi Miron hammaspuutos. Tätä aikaisemmat Miron näyttelytulokset olivat: ROP-pentu, JUN ERI PU2 VARASERT sekä 2 x EH junnuluokassa ja EH nuorten luokassa.

KVA-L Semilain Omar - Miro jatkaa loistavasti alkanutta ja monipuolista metsästyskoiran uraansa sekä osallistumista ainakin MEJÄ- ja ajokokeisiin. Kiitos ihana Miro, kun olet tullut meidän koiraksi!

Tässä Miro vielä unten mailla torstai-iltana.

Voi, että tympäsee tämä häkkyrä! Äsken hökötys vaihdettiin hieman isompaan  ja läpinäkyvään malliin. Mukavuus ja toimivuus parani huomattavasti.

Aivan yhtäkkiä kesä oli saapunut Joenpenkalle! Tässä tuomet kukkivat tien varressa matkalla bussipysäkiltä kotipihaan.

Tuomenkukantuoksuiset kiitokset Akuutin väelle Sari Tourulle ja kumppaneille Miron erinomaisesta hoidosta!