Terveyskyselyt

Keskiviikko 16.11.2022 - Marja J

Vastatkaa erilaisiin terveyskyselyihin!

Joenpenkan blogi 18.12.2019, päivitetty lisää tutkimuksia 17.11.2022, päivitetty lisätutkimus

Terveyskyselyt.png

Parhaillaan avoinna olevat mäyräkoirien terveystutkimukset 

Monikäyttöinen, perusterve ja pitkäikäinen harrastus- ja käyttökoira mäyräkoira on kondrodystrofisena rotuna otettu esille mm. uudistettaessa eläinten hyvinvointilakia, kun on esitelty epätervettä koiran ulkomutoon perustuvaa rotukoirien jalostusta. Tämän takia on erittäin tärkeää, että kyselyihin osallistuu mahdollisimman moni mäyräkoiran omistaja. Ja varsinkin tiedot pitkäikäisistä, perusterveistä koirista, joilla ei ole ollut mitään isompia elämää hankaloittavia sairauksia, tulee kirjattua tutkimuksiin.

Suomen Mäyräkoiraliitto SML ry - Terveyskyselyt (mayrakoiraliitto.fi)

Mäyräkoirille on avattu verkkoon uusi terveyskysely, johon pääsee vastaamaan alla olevien linkkien kautta. Kysely on tarkoitettu kaikille mäyräkoiranomistajille, ja sen tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta ja tuoda esille mahdollisia piileviä ongelmakohtia.

SML:TERVEYSKYSELYT

Tässä vastauslomake omistajalle

Ja kasvattajalle


Mäyräkoirien liikuntakysely ja pes varus -tutkimus

Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, diagnostisen kuvantamisen yksikkö sekä tutkimusryhmä FaunaFysio kartoittavat oheisella kyselyllä suomalaisten mäyräkoirien liikkumistottumuksia. Lisäksi selvitetään mäyräkoirille tyypillisiä jalka-asentoja. Tämä kysely on osa ELL Kami Turusen mäyräkoirien pes varus -aiheista väitöskirjatutkimusta.

Toivomme vastauksia kaikilta puhdasrotuisten ja vähintään vuoden ikäisten elossa olevien mäyräkoirien omistajilta. Jokaisesta osallistumiskriteerit täyttävästä koirasta täytetään oma kysely. 

Pes varus tarkoittaa takajalan jalkaterän kääntymistä sisäänpäin, mikä ilmenee ulkoisesti länkisäärisyytenä. Kasvuhäiriön arvellaan kehittyvän, kun sääriluun alaosan kasvulevy sulkeutuu sisäosastaan ennenaikaisesti. Tilaan voi liittyä muun muassa ontumaa, kipua, nivelrikkoa ja se voi altistaa patellaluksaatiolle.

Pes varus on huonosti tunnettu ja vain vähän tutkittu kasvuhäiriö. Helsingin yliopistossa meneillään olevan tutkimuksen avulla on tarkoitus kartoittaa pes varuksen yleisyyttä mäyräkoirien keskuudessa, tutkia sen vaikutuksia koirien elämänlaatuun sekä kehittää luotettava tutkimusmenetelmä kasvuhäiriön toteamiseksi.

Tutkimusprojekti on kaksivaiheinen. Ensimmäinen osuus on kaikille vähintään 1-vuotiaiden mäyräkoirien omistajille suunnattu verkkokysely, jolla selvitetään mäyräkoirien tyypillisiä liikkumistottumuksia sekä jalka-asentoja. Osa kyselyyn vastanneista kutsutaan osallistumaan projektin toiseen eli kliiniseen osuuteen vuosina 2022–2023. Kyselyyn vastaaminen ei edellytä jatkotutkimuksiin osallistumista. Tutkimuksen toisessa vaiheessa koirille tehdään fysioterapeuttinen, ortopedinen sekä rauhoituksessa suoritettava kuvantamistutkimus (lantion ja takajalkojen tietokonetomografia- ja röntgenkuvaus).

Tutkimuksen yhteydessä otettu maksuton lonkkakuva voidaan lähettää Kennelliittoon lausuntoa varten. Lisäksi tutkimuskäynnin yhteydessä on mahdollista saada maksulliset Kennelliiton selkä- ja kyynärnivelkuvat.

Pääset osallistumaan kyselytutkimukseen tästä 

Tutkimuksen Facebook-sivu  


Suomen Kennelliitto: terveyskysely

Koirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa koirarotujen terveydentilaa ja tunnistaa roduissa huomiota vaativat terveysasiat. Kysely on tarkoitettu erityisesti vuoden 2009 jälkeen syntyneille koirille, mutta siihen ovat tervetulleita vastaamaan kaikenikäisten, myös edesmenneiden koirien omistajat.


Dachshund Health UK: kysely välilevytyrään sairastuneille toipumisesta

Tutkimus mäyräkoirien toipumisesta IVDD-oireista konservatiivisella tai kirurgisella hoidolla yli 1 vuoden jakson jälkeen. Kohderyhmänä mäyräkoirat, jotka ovat sairastuneet vuosina 2016 - 2021. Myös kuolleista toivotaan tietoja.

Jos mäyräkoirasi on menehtynyt tämän prosessin aikana, tutkijat ovat edelleen kiinnostuneita kuulemaan koirasi tapauksesta, koska se voi auttaa IVDD-tutkimuksessa tai -koulutuksessa.

Tässä tarkemmin tutkimuksen taustaa

Tässä kyselylomake

Aikaisemmin julkistettua kyselyä on päivitetty kyseyllä yli 8-vuotiaille, terveille koirille

Kysely on jaettu kahteen osaan: koirille, jotka ovat saaneet hoitoa IVDD-jakson jälkeen ja toinen niille, joilla ei ole ollut IVDD-jaksoa.

Toinen tutkimus on tehty koirille, joilla ei ole IVDD:tä ja jotka ovat yli 8-vuotiaita. Tämä kysely analysoidaan yhdessä yllä olevan kyselyn kanssa sen määrittämiseksi, onko näiden kahden ryhmän välillä merkittäviä eroja.

Tässä kyselylomake terveille 8-vuotiaille koirille 


Suomen Mäyräkoiraliitto

terveys.jpg

Suomen Mäyräkoiraliitto, Mäyräkoiramme 4/2019

Suomen Mäyräkoiraliitto: terveysilmoitus

Ilmoita myös koirasi kuolema KoiraNettiin

 kuolema.jpg

Suomen Mäyräkoiraliitto, Mäyräkoiramme 3/2019

Vaikka koiran menetys ja kuolema on ikävä ja surullinen asia, ilmoita aina myös koiran kuolintiedot Kennelliiton KoiraNet-järjestelmään, sillä tämä on tärkeä tieto pentueen ja  koko rodun kannalta. Lisäksi tiedot ovat tärkeä kasvatustyössä jalostusvalintoja tehtäessä, sillä vakavimmat perinnölliset sairaudet rajoittavat myös pentueen muitten koirien jalostuskäyttöä. Jos et ole kennelliiton jäsen, niin tiedon voi lähettää myos vapaamuotoisena allekirjoitettuna yllä olevan ohjeen mukaan.

Jotkut rotujärjestöt ovat laatineet hyvät ohjeet, tässä ohje borzoiyhdistykseltä.


Vastuullista koiran kasvatusta - terveystutkimusten taustaa

Vastuullisessa ja tavoitteellisessa koirankasvatuksessa on kyse jalostuksesta, jossa pyritään parantamaan ja säilyttämään yksittäisen koiran ja koko rodun hyviä ominaisuuksia. Kyse ei ole vain koiramäärän lisäämisestä, lyhytjänteisestä pennuttamisesta ja pentukaupasta. Vastuullisessa koirankasvatuksessa jalostuskoirien valintoihin tulee perehtyä ja paneutua niin hyvin kuin se vain on mahdollista dokumentoidun, tutkitun ja monin eri tavoin hankitun tiedon pohjalta. Koirien terveys, hyvinvointi, elämänlaatu ja eläinsuojelulliset asiat tulee ottaa ensisijaiseksi kriteeriksi niin kasvatuksessa kuin kaikessa muussakin toiminnassa ja harrastamisessa koirien kanssa.

Vastuullinen pitkäjänteinen kasvatustyö on mahdollista vasta sitten kun koirien taustoista, suvuista, sisaruksista ja yksilöiden terveydestä tiedetään mahdollisimman paljon. On kysymys yksittäisen koiran terveydestä, elämänlaadusta ja hyvinvoinnista ja laajemmin koko rodun terveydestä, elinvoimaisuuden, toimintakyvyn ylläpitämisestä. On kysymys koko rodun tulevaisuudesta.

Suomessa tehdään kansainvälisesti verrattuna paljon koirien terveystutkimuksia, jotka tarjoavat tärkeää tietoa vastuullisen jalostuksen tueksi. KoiraNetissä näkyvät näyttely- ja koetulosten lisäksi rekisteröityjen koirien kuolinsyyt, rodun PEVISAn vaatimat sekä muut vapaaehtoiset terveystulokset, jotka ovat rotujärjestön, kasvattajien, rodusta kiinnostuneitten ja pennunostajien tukena.

Tarvitaan lisää aktiivisuutta, vastuullisuutta ja avoimuutta niin kasvattajilta kuin myös koirien omistajilta, jotta tiedoista saadaan tarpeeksi kattavat. Kasvattajasitoumus ja koiranhaltijan perusohje velvoittavat kertomaan avoimesti koiran ominaisuuksista, vioista ja sairauksista.

Toivottavaa on, että koirien terveydentilaa seurataan ja dokumentoidaan sen koko elämän ajan ja näistä tärkeistä asioista annetaan tietoa rehellisesti ja avoimesti niin koiran kasvattajalle, rotujärjestölle kuin erilaisiin tutkimuksiin. Tähän velvoitetaan ja on sitouduttu kun kasvattajasitoumus ja koirankaupasopimus on allekirjoitettu. Osa koirien sairauksista vaikuttaa koiran elämänlaatuun ja vakavammat perinnölliset sairaudet rajoittavat myös jalostuskäyttöä.

Velvoitteista tarkemmin: Kasvattajasitoumuksessa ja Koiranomistajan ja -haltijan perussäännössä.

Joenpenkan kennelin Jalostus- ja kasvatusperiaatteet

Avainsanat: terveys, rodun terveys, terveyskysely, jalostus, kasvatus