Jänisristeymiä tutkitaan - viimeisimmät tiedot DNA-testeistä

Maanantai 28.12.2015 - Marja J

janisristeymat_2013_5.jpg


Hannu on toimittanut Itä-Suomen yliopiston risteymätutkimukseen lokakuun lopun 2014 ja helmikuun 2015 aikana lähialueella ammutuista jäniksistä ja rusakoista ison erän näytteitä eli yhteensä 34 korvanäytettä. Hannun ampumia näistä jäniksistä oli 12 kappaletta ja loput näytteet on kerätty muilta metsästäjiltä ja porukkapyynneistä. Näytteitä ei ole kerätty kovin suurelta alueelta, vaan lähinnä Alatemmeksen kylän alueelta, alueelta jonka pituus on noin 5 km ja leveys noin 1,5 km. Viime ja tänä vuonna rusakko- ja metsäjäniskanta on ollut erittäin runsas täällä meidän alueella, eikä lämpimän ja pitkän syksyn jänisruttoepidemiakaan kerinnyt tällä alueella kantaa kovin paljon harventaa.

Syyskuulla tuli postia ja väliaikatietoja DNA-testien tuloksista Riikka Leväseltä tutkimusryhmästä. Tutkituista 34 näytteestä todennäköisiä risteymiä on 2 kpl, mutta ne analysoidaan vielä uudelleen tarkemmalla menetelmällä ensi vuoden puolella. Aikaisemmin lähetetystä kymmenen korvan erästä yksi oli DNA-tutkimuksen perusteella risteymä.

12 kpl oli metsäjäniksiä ja 17 kappaletta rusakoita. Muutamasta näytteestä ei saatu eristettyä DNA:ta analyysiä varten.

Näytteitä on kertynyt tutkimukseen kaiken kaikkiaan 300 kappaletta metsästyskauden 2014 – 2015 aikana ja koko tutkimuksen aikana on analysoitu 850 näytettä. Tutkimus jatkuu edelleen ja erityisesti toivotaan näytteitä Länsi- ja Lounais-Suomesta rusakoista, mutta myös metsäjänikset kiinnostavat edelleen. Korvien lisäksi tutkimusryhmä toivoo mukaan liitettäväksi kuvaa ja eläimen painotietoja.

Lisää tietoa tutkimuksesta ja lähetettyjen näytteiden DNA-analyysien tuloksista

Blogiteksti 14.11.2014: Jänisristeymistä Kalevassa 13.11.2014

Blogiteksti 27.10.2013: Hannu Pietiläinen, Outoja jäniksiä - jänisristeymiä?

Tutkimuksen tuloksista voi lukea myös netti-Kalevasta 13.11.2014: Pekka Rahko, Metsäjänis ja Rusakko risteytyvät Oulun seutua myöten.

Juttua viime syksyltä Kalevassa 27.10.2013: Pekka Rahko, Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan

Lisätietoa tutkimuksesta sekä korvanäytteiden lähetysohjeet löytyvät Itä-Suomen yliopiston sivuilta.

2 kommenttia . Avainsanat: metsästys, luontohavainnot, jänis, jänisristeymät

Jänisristeymistä Kalevasssa 13.11.2014

Perjantai 14.11.2014 - Marja J

janisristeymat_2013_2.jpg

Juttua risteymistä nyt myös Kalevassa 27.10.2013, linkki nettijuttuun...

Suomessa ei rusakon ja metsäjäniksen risteytymistä ole tutkittu ollenkaan. Tiedot risteytymistä ovat metsästäjien ja luonnossa liikkujien omien havaintojen varassa eikä niiden lukumäärästä tai yleisyydestä ole tietoa. Itä-Suomen yliopisto on käynnistänyt risteytymiä koskevan tutkimuksen ja kaikista epäilyttävän näköisistä jäniksistä voi lähettää näytteen (korvan) DNA-tutkimusta varten.

Ruotsissa risteytymiä on tutkittu ja tutkimustietojen mukaan eteläisen Ruotsin metsäjäniskanta olisi korvautunut lähes kokonaan rusakolla. Keskisessä Ruotsissa on runsaasti havaintoja risteytymistä ja maan pohjoisosissa metsäjänis on ainoa jänis.

Suomessa rusakon levinneisyys kohti pohjoista tarkoittaa myös suurta risteytymien todennäköisyyttä. Aiemmin on uskottu etteivät risteymät ole lisääntymiskelpoisia, mutta ruotsalaisten tutkimusten mukaan näin ei ole asia. Risteymät lisääntyvät ja yleensä vielä rusakon kanssa heikentäen siten metsäjäniksen kantaa.

Itse törmäsin ensimmäistä kertaa ”epäilyttävän” näköisiin jäniksiin sunnuntaina 29.9.2013, kun ammuin ajokoiran ajosta kaksi jänistä samalta alueelta Ala-Temmeksellä. Molemmat jänikset olivat rusakon kokoluokkaa vaikka näyttivät äkkiseltään metsäjäniksiltä. Tarkemmin tutkittaessa molemmissa oli selviä piirteitä sekä rusakosta (pään muoto, korvat, häntä, tassut) että metsäjäniksestä (karvan laatu ja väritys, käyttäytyminen ajossa).

Otin yhteyttä Jaakko Pohjoismäkeen, joka vastaa viime talvena alkaneesta jänistutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa ja hän pyysi lähettämään korvat tarkempaa analyysia varten, jonka jälkeen saan toivottavasti varmuuden ovatko nuo risteytymiä.

Metsästäjä-lehdessä  (nro 5/2013, s. 63) oli myös tiedotus jänistutkimuksesta ja ohjeet näytteiden lähettämisestä. Tutkimusaineistoa kerätään koko ajan.

Mikäli havaitsette kummallisen näköisiä jäniksiä tai saatte niitä saaliiksi, niin ohessa ovat tiedot näytteiden lähettämisestä DNA-tutkimusta varten.

Jänisristeymiä kysellään myös Limingan-Temmeksen metsästysyhdistyksen kotisivuilta

Itä-Suomen Yliopisto: Uutinen rusakkotutkimuksesta ja ohjeet näytteiden lähettämiseen

Kaleva 27.10.2013 Rahko Pekka: Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan

janisristeymat_2013_5.jpg

janisristeymat_2013_4.jpg

janisristeymat_2013_6.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontohavainnot, jänis, metsästys, jänisristeymät

Outoja jäniksiä - jänisristeymiä?

Sunnuntai 27.10.2013 - Hannu P

janisristeymat_2013_2.jpg

Juttua risteymistä nyt myös Kalevassa 27.10.2013, linkki nettijuttuun...

Suomessa ei rusakon ja metsäjäniksen risteytymistä ole tutkittu ollenkaan. Tiedot risteytymistä ovat metsästäjien ja luonnossa liikkujien omien havaintojen varassa eikä niiden lukumäärästä tai yleisyydestä ole tietoa. Itä-Suomen yliopisto on käynnistänyt risteytymiä koskevan tutkimuksen ja kaikista epäilyttävän näköisistä jäniksistä voi lähettää näytteen (korvan) DNA-tutkimusta varten.

Ruotsissa risteytymiä on tutkittu ja tutkimustietojen mukaan eteläisen Ruotsin metsäjäniskanta olisi korvautunut lähes kokonaan rusakolla. Keskisessä Ruotsissa on runsaasti havaintoja risteytymistä ja maan pohjoisosissa metsäjänis on ainoa jänis.

Suomessa rusakon levinneisyys kohti pohjoista tarkoittaa myös suurta risteytymien todennäköisyyttä. Aiemmin on uskottu etteivät risteymät ole lisääntymiskelpoisia, mutta ruotsalaisten tutkimusten mukaan näin ei ole asia. Risteymät lisääntyvät ja yleensä vielä rusakon kanssa heikentäen siten metsäjäniksen kantaa.

Itse törmäsin ensimmäistä kertaa ”epäilyttävän” näköisiin jäniksiin sunnuntaina 29.9.2013, kun ammuin ajokoiran ajosta kaksi jänistä samalta alueelta Ala-Temmeksellä. Molemmat jänikset olivat rusakon kokoluokkaa vaikka näyttivät äkkiseltään metsäjäniksiltä. Tarkemmin tutkittaessa molemmissa oli selviä piirteitä sekä rusakosta (pään muoto, korvat, häntä, tassut) että metsäjäniksestä (karvan laatu ja väritys, käyttäytyminen ajossa).

Otin yhteyttä Jaakko Pohjoismäkeen, joka vastaa viime talvena alkaneesta jänistutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa ja hän pyysi lähettämään korvat tarkempaa analyysia varten, jonka jälkeen saan toivottavasti varmuuden ovatko nuo risteytymiä.

Metsästäjä-lehdessä  (nro 5/2013, s. 63) oli myös tiedotus jänistutkimuksesta ja ohjeet näytteiden lähettämisestä. Tutkimusaineistoa kerätään koko ajan.

Mikäli havaitsette kummallisen näköisiä jäniksiä tai saatte niitä saaliiksi, niin ohessa ovat tiedot näytteiden lähettämisestä DNA-tutkimusta varten.

Jänisristeymiä kysellään myös Limingan-Temmeksen metsästysyhdistyksen kotisivuilta

Itä-Suomen Yliopisto: Uutinen rusakkotutkimuksesta ja ohjeet näytteiden lähettämiseen

Kaleva 27.10.2013 Rahko Pekka: Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan

janisristeymat_2013_5.jpg

janisristeymat_2013_4.jpg

janisristeymat_2013_6.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsästys, luontohavainnot, jänis, jänisristeymät