Koirien kiinnipito

Taajamassa koira pidettävä aina kytkettynä lukuunottamatta koirapuistoja, koirien harjoituspaikkoja ja suljettuja piha-alueita. Näissäkin paikoissa koiran on oltava omistajansa tai haltijansa hallinnassa. Alueen omistajan tai haltijan luvalla koira saa olla vapaana pihamaalla, puutarhassa tai koirille varatulla aidatulla alueella. 

Muualla kuin taajamamerkein ilmoitetuilla alueilla koiraa saa ulkoiluttaa vapaana vain maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan (esim. metsästysseura) luvalla, jolle maanomistaja on luovuttanut maittensa metsästysoikeuden.

Koirien kiinnipitoaika on 1.3. - 19.8. Tänä aikana koira on pidettävä joka paikassa, myös taajaman ulkopuolella, kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.

Koirien kiinnipidosta määrää metsästyslaki ja järjestyslaki. Lisäksi on huomioitava eläinsuojelulaki, tieliikennelaki ja rikoslaki koiran pidossa. Lainsäädäntö koskee kaikkia koiria ja koirarotuja, ei vain metsästyskoiria.

Suomen Kennelliitto: Koiriin liittyvä lainsäädäntö

Koiran vapaus on tiukasti lailla säädelty, YLE 27.8.2013

Päivitetty 7/2015: Koira poronhoitoalueella ja luonnonsuojelulueilla, kissaa koskevat määräykset

Missä on koirakuri - ovatko koiranpitoa säätelevät lait ja hyvät tavat unohtuneet?

Turvallisiksi luulemillani tutuilla ulkoilureitillä ja viimeksi melkein kotipihassa tapahtui jotain tosi yllättävää! Tämän viimeisen ikävän ja pelottavan koirakohtaamisen jälkeen ryhdyin selvittelemään tarkemmin niitä lakeja ja määräyksiä, jotka säätelevät koirien hyvinvointia, koiranpitoa ja varsinkin kiinnipitoa ja turvallista liikkumista yleisillä kulkuväylillä.

Taajamissa asia on aivan selvä – koira pitää aina olla kytkettynä, mutta maaseudulla meno on villimpää ja yleisesti oletetaan, että koiraa voi pitää vapaana ja valvomatta melkeinpä missä vaan. Koira otetaan kaveriksi ja lemmikiksi, mutta usein unohdetaan koiran mukanaan tuoma vastuu, velvollisuudet sekä kanssaihmisten ja muitten koirien ja koiran omistajien huomioon ottaminen.

Koirien kiinnipitoa säätelevät metsästyslaki ja taajamissa lisäksi järjestyslaki. Metsästyslaki määrää myös koirakokeista, koirien kouluttamisesta ja irtokoirien talteenotosta. Eläinsuojelulain tavoitteena on terve ja hyvinvoiva eläin ja tieliikennelaki määrittää monilla eri tavoin teillä ja kevyen liikenteen väylillä liikkuvien tienkäyttäjien velvollisuudet ja turvallisuudesta huolehtimisen. Rikoslaissa määritellään koiranomistajan rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen.

Järjestyslaki - taajamissa koira aina kytkettynä

Järjestyslaki tuli voimaan vuonna 2003. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on pidettävä taajamissa koira aina kytkettynä. Pelkkä kytkettynä pitäminen ei kuitenkaan riitä vaan lisäksi on huomioitava, että talutushihna ei saa olla liian pitkä, ettei aiheuteta vaaratilanteita muille tiellä liikkuville. Ohitustilanteissa flexi-taluttimessa oleva koira on otettava aina lyhyeen hihnaan. Lenkillä koira kulkee yleensä omistajansa vasemmalla puolella, ja aina on varmistettava, ettei vaaratilanteita pääse syntymään.

Lisäksi on huolehdittava, että koira ei pääse kytkemättömänä kuntopoluille, juoksuradoille eikä ollenkaan yleisille uimarannoille, leikkipaikoille, toriaikana torille tai yleisille laduille tai urheilukentälle. Koirien pääsy em. paikkoihin voidaan erikseen sallia, mm. järjestämällä yleisille laduille omat hiihtoajat koirahiihtäjille.

Järjestyslaki määrää huolehtimaan myös koiran jätökset pois hoidetuilta alueilta taajamissa. Kiinnipitovelvollisuuden ulkopuolelle taajamissa jäävät vain virantoimituksessa olevat valtion koirat, palvelutehtävissä olevat koulutetut pelastuskoirat, avustaja- ja opaskoirat.

Taajama-alueilla koira voi olla vapaana ainoastaan koirapuistoissa, suljetuilla pihoilla ja koirien harjoituspaikoilla ja näissäkin paikoissa koiran pitää aina olla omistajansa hallinnassa ja valvonnassa. Koiran irti pitäminen järjestyslain vastaisesti on järjestysrikkomus ja seurauksena voi olla rikesakko. Lisäksi irtipidosta voi seurata myös vahingonkorvausvelvollisuus. Järjestyslain noudattamista valvoo poliisi.

Metsästyslaki - kiinnipitoaika 1.3. -19.8., eikä koiraa ei saa pitää koskaan irti toisen alueella ilman lupaa

Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koskien taajamia (merkitty taajama-merkillä), mutta kaikkialla muualla kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin. Metsästyslaki koskee kaikkia rotuja ja koiria, ei ainoastaan metsästyskoiria.

Metsästyslain mukaan koiraa ei saa koskaan pitää irti vieraalla alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Maanomistaja voi myös luovuttaa metsästysoikeuden esimerkiksi metsästysseuralle ja lupa koiran irtipitoon alueella on kysyttävä silloin oikeudet omistavalta seuralta. Koiraa ei metsästyslain mukaan saa pitää vapaana ja valvomatta talviaikaan myöskään joen-, järven tai meren jäällä. 

Koirien kiinnipitoaika on 1.3. – 19.8. ja tänä aikana koirat on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.

Välittömästi kytkettävissä tarkoittaa, että koira on hyvin koulutettu ja joka tilanteessa omistajansa hallinnassa. Koiran luoksetulo toimii ehdottomasti, nopeasti aina ja kaikissa olosuhteissa. Käytännössä se tarkoittaa, että koira on tiiviisti taluttajansa vieressä ja käskyn alla ilman hihnaakin, vaikka ympärillä olisi mitä tahansa häiriötä, ohi kulkisi eläimiä tai ihmisiä.

Poikkeuksena ovat alle viiden kuukauden ikäiset pennut ja viranomaistehtävissä olevat koulutetut koirat. Muita kuin ajavia koiria voi käyttää tänä aikana metsästykseen. Samoin kanakoiraa tai muuta lintukoiraa saa kouluttaa, jos rauhoitettuja riistaeläimiä ei häiritä niiden lisääntymisaikana ja koira on hyvin näissäkin tilanteissa hallinnassa.

Koira voi olla vapaana ei-taajamissa ja haja-asutusalueella metsästyslain mukaan ainoastaan omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla, puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella.

Myös näillä alueilla koiran pitää olla valvottuna, hyvässä hallinnassa ja koiran on ehdottomasti pysyttävä piha-alueella. Koiran omistaja syyllistyy koiran irti pitoon ja laittomaan tekoon, jos hän ei pysty heti kytkemään koiraansa tai antaa sille mahdollisuuden karata luvallisesta paikasta.

Metsästyslain noudattamista valvovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen erätarkastajat, tulliviranomaiset sekä riistanhoitoyhdistyksen metsästyksen vartijat. Heillä on myös lupa ottaa talteen kiinnipitosäädösten vastaisesti irrallaan oleva koira.

Eläinsuojelusäännöstö velvoittaa pitämään hyvää huolta koiran hyvinvoinnista. Eläinsuojelulaki antaa määräyksiä ja suosituksia koiran pitopaikasta, hoidosta, kohtelusta ja käsittelystä sekä kuljetuksista. Koiran pitopaikka on rakennettava ja huollettava siten, että se on koiralle turvallinen, eikä eläin pääse siitä karkaamaan. Samoin koiran heitteillejättö on kiellettyä. Lemmikkieläinten suojelua koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa todetaan, että heitteillä olevaksi eläimeksi katsotaan sellainen lemmikki, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella olematta kenenkään muun hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Monella koiran omistajalla on se harhaluulo, että maaseudulla koiraa voi pitää irti missä vaan ja milloin vaan. Näin ei todellakaan ole - koiralla ja koiran omistajalla ei maaseudullakaan ole mitään jokamiehenoikeuksia.

Koira saa olla irti ainoastaan luvallisena aikana, luvallisilla alueilla ja luvallisessa tarkoituksessa ja tällöinkin aina valvonnassa ja hyvässä hallinnassa.

Metsästyslain määräysten lisäksi yleisillä kulkuteillä on muistettava tieliikennelaissa säädetyt kaikkia tienkäyttäjiä koskevat velvollisuudet. Kaikkien tiellä liikkuvien tuleekin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta jotta vaaratilanteilta ja vahingoilta vältyttäisiin. Lisäksi tieliikennelaissa on määrätty eläimistä, että ne on pidettävä kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa muille kulkijoille ja liikenteelle.

Koiran omistajalla on aina velvollisuus huolehtia, ettei koira aiheuta vahinkoa toisille koirille, ihmisille tai toisen omaisuudelle. Jos koiran omistaja ei ole noudattanut asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta ja vahinko on sattunut, hän on aina korvausvastuussa. Koiranomistajalla on myös rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen. Jos ihmiselle vaarallinen eläin jätetään tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vartioimatta, seurauksena on sakkorangaistus.

Vastuullinen ja koiria vähänkään tunteva ymmärtää riskit koiran liikkuessa hallitsemattomasti kytkemättä tai muuten yksin vapaana ilman valvontaa. Koira voi joutua kyyn puremaksi, napata tienvarrelta sopimatonta syötävää, jopa myrkytettyjä syöttejä, astua lasinpaloihin tai loukata itsensä pahasti teräviin keppeihin. Kun koira on hihnassa valvonnassa, ikäviin juttuihin voi reagoida nopeasti ja jouduttaa ensiapua mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Vartioimatta tai irti oleva koira voi karata tai se voidaan jopa varastaa. Irti juoksenteleva koira voi vahingoittua, hukkua, jäädä auton alle ja se voi pahimmillaan aiheuttaa liikenneonnettomuuden tai muuta vahinkoa niin ihmisille kuin muille lemmikkieläimille.

Järjestyslain ja metsästyslain mukaan koiria on taajamissa ja maaseudulla siis varminta ja turvallisinta ulkoiluttaa aina kytkettyinä.

Omat koirani ovat rakkaita perheenjäseniä, jotka nukkuvat yönsä ihmisen kainalossa. Ne ovat myös arvokkaita, koulutettuja ja palkittuja käyttö- ja jalostuskoiria. Kymmenen vuoden mäyräkoirakokemuksella tunnen koirani ja kasvattamani rodun melko hyvin. Ei tulisi mieleenkään ulkoiluttaa niitä irti julkisilla kulkureiteillä, pitää vartioimatta irti edes omassa pihassa, antaa juoksennella vapaana metsä- ja peltoteillä tai päästää ne naapureiden pihapiiriin. En pidä itseäni myöskään sellaisena loistavana ”koirakuiskaajana”, jonka koirat ovat aina joka tilanteessa käskyn alla ja hallinnassa – niinpä koirani kulkevatkin aina kytkettyinä.

Koirani ovat vahvoilla riistavieteillä varustettuja, itsenäiseen työskentelyyn tottuneita ja koulutettuja luola- ja jälkikoiria. Ne eivät todellakaan pysy pihassa, jos mielenkiintoista nuuskittavaa tai jahdattavaa löytyy muualta. Ne osaavat myös puolustaa itseään uhkaavissa tilanteissa. Kaikki kolme koiraani ovat jokainen karanneet pihasta. Nora livahti selkäni takaa jahtaamaan myyriä nelostien toiselle puolelle ja myös pojat Miro ja Pyry ovat kerran livahtaneet portista ja juosset kilpaa tien toiselle puolelle. Kaikki saatiin pian kotiin, mutta hätä ja huoli olivat raastavia, sillä nelostien liikenne on todella vilkasta. Koirieni turvallisuuden ja oman mielenrauhan vuoksi meillä on nyt 1200 neliön aidattu koirapiha, lukittavat portit ja lisäksi muutama iso tarha kesäkäyttöön. Koira-aita on 135 cm korkea ja varmuuden vuoksi maan alle on kaivettu 15 cm verkkoa. Koirat eivät ole koskaan yrittäneet karkuun aitauksesta, sillä niillä on omassa pihassa riittävästi joko järjestettyä tai omatoimista virikettä, tilaa juosta, kaivaa ja nuuskutella. Omasta pihasta, Kuvia Omasta pihasta

Oman pihan lisäksi liikumme myös kevyen liikenteen väylällä, Temmesjoen jäällä sekä metsä- ja peltoteillä – koirat aina kytkettyinä! Kevyen liikenteen väylällä on monenlaista liikkujaa: lapsia ja aikuisia, nuoria ja vanhoja, kävelijöitä, juoksijoita, pyöräilijöitä, potkukelkkailijoita ja kulkupeleinä lastenvaunuja, rollaattoreita, mopoja, jne. Kevyen liikenteen väylää käytetään paikoin myös taloihin johtavina teinä, joten siellä on paljon myös erilaista autoliikennettä. Kysymys ei ole ainoastaan omien koirien vaan myös kanssakulkijoitten turvallisuudesta.

Vaikka mäyräkoirat ovat pienikokoisia koiria ne tarvitsevat paljon liikuntaa ja huonopolvinen emäntä on hankkinut apuvälineiksi mm. potkupyörän ja potkukelkan, jotta liikkumisen tarve saadaan mahdollisimman hyvin tyydytettyä. Myös varustuksiin kiinnitetään huomiota. Lenkeillä koirilla on pantaa turvallisemmat ja selkäystävällisemmät valjaat ja tukevat talutushihnat, talvella käytetään heijastimia niin koirilla kuin ulkoiluttajillakin. Potkuroitaessa ja potkupyöräillessä koirat kiinnitetään joustohihnalla talutusvyöhön ja huolehditaan, että ei aiheuteta vaaraa muille tien käyttäjille. Koirat pääsevät liikkumaan mieluisalla tavalla ja toteuttamaan taipumuksiaan metsästyksen lisäksi myös jäljestystehtävissä metsästäjien ja virkavallan apuna haavakko- ja kolaritilanteissa sekä rodunomaisissa kokeissa ja muissa koiraharrastuksissa.

Valitettavasti koirakuria, hyviä tapoja ja koiraetikettiä ei aina noudateta. Huolta ja turvattomuutta ovat aiheuttaneet karanneet tai tietoisesti irti päästetyt sekä pihoissa vapaana ja vartioimatta olevat koirat, jotka hyökkäilevät pihasta ja lähtevät tiellä liikkujien perään. Jopa kevyen liikenteen väylällä on vastuuttomasti ulkoilutettu kytkemättä ilman hihnaa useaa koiraa yhtä aikaa, eivätkä ne ole olleet hyvässä hallinnassa tai millään tavalla heti kytkettävissä.

Koirakuria sääteleviä lakeja ja määräyksiä ei joko tunneta tai  niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, eikä niitä haluta noudattaa. Vaikka itse huolehtisinkin omien koirieni turvallisuudesta, vaaratilanteita saattavat aiheuttaa vastuuttomien omistajien koirat, jotka eivät ole hallinnassa tiellä, maastossa tai omassa pihassa.

Mukana ulkoilemassa voi joskus olla vaikkapa pentukotiin muutamaksi päiväksi hoitoon tullut kasvatti, pieni pentu tai nuori koira, viimeisillään tiineenä oleva, pian synnyttävä tai ehkä jo synnyttänyt ja pentujaan meillä hoitava arvokas jalostusnarttu. Hoidossani voi olla myös vasta leikattu tai vammastaan toipuva koira. Joten en ole vastuussa ja huolissani vain omista koiristani, vaan myös muitten omistajien tilapäisesti kennelissämme oleskelevien koirien turvallisuudesta.

Maaseudulla on kaikille tilaa, paljon mukavia ulkoilureittejä ja erinomaiset mahdollisuudet nauttia liikkumisesta ja ulkoilusta luonnossa joko koiran kanssa tai ilman. Niin ihmisillä kuin koirillakin tulisi olla mahdollisuus miellyttävään ja turvalliseen liikkumiseen. Jokaisen koiran omistajan tulisikin tuntea koiran pitoon ja hoitoon liittyvä lainsäädäntö, ymmärtää vastuunsa ja noudattaa hyviä koiratapoja kanssakulkijat sekä muut koiran omistajat ja koirat huomioon ottaen.

LOPUKSI….

Koirakuria ja koiran asiallista pitoa selvitellessäni olen törmännyt moneen todella ikävään tapaukseen, kuullut todella vastuuttomasta koiraihmisten toiminnasta ja hyökkäysten kohteeksi joutuneitten koirien pahoista vammoista. Esimerkiksi googlaamalla iltapäivälehdistä haulla ”koira puri”, tulee pitkä lista erilaisia hyökkäys- ja purematapauksia. Duodecimin artikkelissa arvioidaan, että Suomessa tapahtuu vuosittain 50 000 erilaista eläinten aiheuttamaa purematapausta (mukana arvioituna ilmeisesti kaikki mahdolliset, pienetkin puremat), purijana kissa tai koira. Koirien osuus tapauksista on 80 %. Nyt kohistaan susien vaarallisuudesta – taitaapa rakas koiralemmikkimme olla tällä hetkellä sutta huomattavasti pahempi uhka - ainakin holtittoman ja vastuuttoman omistajan koira.

Lehdissä on jatkuvasti uutisia hallitsemattomien ja irti pidettyjen koirien aiheuttamista onnettomuuksista, joissa toisena osapuolena on ollut kävelijä, lenkkeilijä, autoilija, moottorikelkkailija tai pyöräilijä. Vakuutusyhtiöillä, eläinlääkintä- ja  lääkintäviranomaisilla olisi varmaan myös paljon kerrottavaa purematapuksista ja erilaisista koirien aiheuttamista onnettomuuksista.

Karkurit-palstat ja –sivustot kuuluttavat päivittäin karanneista tai hävinneistä koirista, jotka ovat lähteneet omille teilleen joko omasta pihasta, lenkillä tai riistäytyneet muulla tavoin omistajansa hallinnasta. Karkurit-palstoilta löytyy kyllä erinomaisia ja yksityiskohtaisia ohjeita koskien karkulaisen kiinniottoa ja etsimistä, verkostot ovat toimivat ja tiedotus pelaa. Valitettavasti sivustoilla ei kuitenkaan tiedoteta koirien kiinnipitoon liittyvästä lainsäädännöstä, eikä kannusteta niiden noudattamiseen. Monelta onnettomuudelta, ikävältä ja surulta säästyttäisiin, jos koirista ja niiden kiinnipidosta sekä valvonnasta huolehdittaisiin paremmin.

Olen tämän asian tiimoilta ottanut yhteyttä mm. koira-asioihin erikoistuneisiin lakimiehiin, kennelneuvojiin, useisiin koirajärjestöihin ja eläinsuojeluyhdistyksiin. Suurimpina ongelmina ovat tiedon puutteen lisäksi koiranomistajien omat asenteet ja välinpitämätön suhtautuminen koiran pitoon ja valvontaan sekä niihin liittyviin lakeihin. Lakipykälät ovat selvät ja koirakurista sekä kiinnipidosta on annettu niissä tarkat ohjeet. Valvontaa ei kuitenkaan ole riittävästi, eikä myöskään riittävän tuntuvia sanktioita rikkomuksista.

Yksityisten ihmisten ja koiran omistajien tulee olla valveutuneita ja tietoisia omista ja koiransa oikeuksista. Kunnon koiranomistaja kantaa myös vastuunsa, jos oma koira aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteita.

Jos ihminen itse tai koira joutuvat hyökkäyksen, puremisen tai jatkuvan uhkan kohteeksi, tulee ottaa yhteyttä välittömästi lääkäriin tai eläinlääkäriin sekä mahdollisesti myös poliisiin.  Eläinsuojelusasioissa auttavat eläinsuojeluviranomaiset.

• Järjestyslain noudattamista valvoo poliisi.

• Metsästyslain noudattamista valvovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen erätarkastajat, tulliviranomaiset sekä riistanhoitoyhdistyksen metsästyksen vartijat.

• Eläinsuojeluvalvontaa paikallisella tasolla hoitavat kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat sekä poliisi.

Hyödyllistä luettevaa koirakurista, hyvistä koiratavoista, lakitekstit...

• Anttila Tanja,  Koulutettukin koira on pidettävä kytkettynä, Turun Sanomat 26.7.2013
• Jaakonsaari Tuija, Ojala Anu: Koiranomistajan oikeusopas 2011
• Junttila Marja, Missä on koirakuri - ovatko lait unohtueet? Rantalakeus 3.4.2013
• Koiruuksia - Koiraopas oululaisille koiranomistajille, julkaistu Koiranpäivänä 24.4.2013
• Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri/Suomen Riistakeskus: Tietoa koirakokeiden ja koirien kouluttamisen vaatimista irtipitoluvista 19.2.2013
• Suutari Johanna, Koiranulkoiluttajan Kultainen Käytösopas, Oulun Seudun Terrieriyhdistys, jäsenlehti 2/2013
• Taulavuori Riitta, Hillan tie katkesi äkisti "Miksi arvaamattomasti käyttäytyvä koira pitää tuoda keskelle kaupunkia?", Kaleva 18.4.2013

Koiranpito koskevat lait

• Järjestyslaki
• Metsästyslaki
• Tieliikennelaki
• Eläinsuojelulaki
  
• Rikoslaki, pykälä 15, eläimen vartioimatta jättäminen

Suomen Kennelliiton ohjeita koiran omistajille

Vastuullinen koiran kasvattaja allekirjoittaa Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja vakuuttaa olevansa perillä koiran pitoon liittyvästä lainsäädännöstä. Ohjeet koskevat myös yksityistä koiranomistajaa, joka on Kennelliiton jäsen.

• Koiriin liittyvä lainsäädäntö

• Koiraetiketti

Suomen Kennelliitto 1.1.2011. Koiranomistajan ja haltijan perussääntö

1. Kennelliiton säännöt, ohjeet ja määräykset koskevat Kennelliiton jäseniä sekä henkilöitä, jotka osallistuvat järjestäytyneeseen koiraharrastus-toimintaan.

2. Koiranomistajan ja -haltijan on oltava selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä.

3. Koirien on saatava riittävästi ravintoa ja huolenpitoa. Koirat on pidettävä asianmukaisissa tiloissa ja on huolehdittava, että ne saavat riittävästi liikuntaa.

4. Koiranpidosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle

Suomen Kennelliitto: Koiranpäivä 24.4.2013

Koiran päivän teemana on koiranomistajan vastuu ympäristöstä ja koiran omistajia muistutetaan siisteyden lisäksi myös koiraetiketistä ja hyvästä koiran hyvästä hallinnasta.

Koiranpäivänä Kennelliitto muistuttaa myös, että koiranomistaja on aina vastuussa koirastaan ja sen käytöksestä. Muut ulkoilijat tulee ottaa huomioon ja koira on pidettävä aina taajamassa kytkettynä. Koiralle tulee tarjota liikuntaa sen liikuntatarpeen mukaan ja ulkoiluvarusteiden pitää olla koiralle sopivat, jotta koira ei pääse vahingossa karkaamaan.

Suomen Kennelliitto: Metsästyslaki säätää koirien kiinnipidosta 4.4.2007

Keväinen luonto ja hanget houkuttelevat monet koiranomistajat ulkoilemaan. Koiranomistajien on kuitenkin hyvä muistaa, että metsästyslain säätämä koirien kiinnipitoaika on alkanut 1. päivä maaliskuuta ja jatkuu 19. päivä elokuuta saakka. Tuona aikana ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että koira on välittömästi kytkettävissä.

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa kuitenkaan pitää muulloinkaan irti toisen alueella eli koira saa olla vapaana ainoastaan luvallisena aikana ja luvallisessa tarkoituksessa.

Metsästyslain lisäksi koirien kiinnipidosta säädetään myös järjestyslaissa. Lain mukaan koira on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Koiraa voi pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Koiran kanssa voi mennä erikseen merkityille koirahiihtäjille tarkoitetuille laduille, mutta yleiseen käyttöön kunnostetuilla hiihtoladuilla koiraa ei saa ulkoiluttaa. Myös yleiset uimarannat, torit toriaikana, lasten leikkipaikat sekä urheilukentät ovat paikkoja, joissa koiria ei järjestyslain mukaan saa ulkoiluttaa.

Suomen Kennelliitto: Koira kuntalaisena –esite 2007

KOIRAETIKETTI

Koiran tulee lain mukaan ulkoilla aina kytkettynä. Taluttimessa oleva koira on paremmin omistajansa hallittavissa. Koiraa pelkääviä ihmisiä rauhoittaa paljon, jos koira on kytkettynä.

Yhteiskuntakelpoisen koiran täytyy tiiviisti rakennetuilla alueilla osata monia tärkeitä taitoja. Koiran on siedettävä rullaluistelijoita, polkupyöräilijöitä, pyörätuoleilla kulkevia henkilöitä ja monenlaisia muita vastaantulevia kulkijoita. Koiran kanssa pitää myös pystyä rauhallisesti ohittamaan toiset koirat ja muut eläimet.

Koska kaikki koirat eivät välttämättä pidä toisista koirista, ei ole tarkoituksenmukaista päästää koiraa tervehtimään jokaista vastaantulijaa. Koiran ulkoiluttaminen vaatii taluttajalta ympäristön huomioimista ja koiran hallintaa. Hallinta on erityisen tärkeää, kun koira ulkoilee kelataluttimessa. Jos pyöräilijä tai rullaluistelija kaatuu koiran taluttimeen, taluttaja on siitä vastuussa.

Suomessa suurin osa vuodesta on pimeää aikaa. Pimeällä tiellä liikkujien turvallisuutta ajatellen heijastimien käyttö on välttämätöntä.

PIDÄ YMPÄRISTÖ SIISTINÄ

Asuin- ja ulkoiluympäristön siistinä pitämiseksi koirien jätökset on kerättävä pois etenkin taajaan asutuilla alueilla. Lasten leikkipaikoilla, uimarannoilla ja torialueilla koiraa ei saa ulkoilutta. Kuntopoluille voi lumettomana aikana mennä hyvin käyttäytyvän koiran kanssa. Koiran täytyy olla silloin aina kytkettynä. Talvella koiran kanssa voi mennä erikseen merkityille, koirahiihtäjille tarkoitetuille laduille. Koiraa ei saa ulkoiluttaa yleiseen käyttöön kunnostetuilla hiihtoladuilla.

Esitettä voi tilata Suomen Kennelliitosta tai sen voi tulostaa pdf-tiedostona. Esite on julkaistu Koira kuntalaisena –projektiin liittyen. Projektin tavoitteena on edistää koiranomistajien ja koirattomien harmonista rinnakkaiseloa yhteiskunnassa sekä lisätä suvaitsevaisuutta koiraharrastusta ja koiria kohtaan.

Koirat luonnonsuojelualueilla

Luonnonsuojelualueiden käyttörajoitukset voivat vaihdella. Rajoitukset mainitaan erikseen alueen rauhoituspäätöksessä. Joillakin luonnonsuojelualueilla esimerkiksi koiran ulkoiluttaminen kytkettynä on sallittua niillä poluilla ja alueilla, joilla liikkuminen on muutenkin sallittua. Toisaalta joillakin luonnonsuojelualueilla koiran ulkoiluttaminen kytkettynäkin on kiellettyä.

Koirat poronhoitoalueella

Paliskuntain yhdistys: Koiravahingot

Paliskuntainyhdistys

Suomen riistakeskus: Metsästyskoirien käyttö poronhoitoalueella

Lisätietoa koskien kissoja

Kissaa koskevat samat Järjestyslain ja Metsästyslain pykälät kuin koiraakin.

Lisäksi:

Metsästyslaki (615/1993) 85 §: Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty.

Metsästyslain 1 luvun 5§:n mukaan villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin mitä sovelletaan rauhoittamattomiin eläimiin eli villiintynyttä kissaa saadaan pyydystää ja se voidaan tappaa metsästyslaissa säädetyllä tavalla kuten muitakin rauhoittamattomia eläimiä.

• Poiisin ylijohdon vastaus kissojen kiinnipitoa koskevaan kirjeeseen 10.7.2009, Suomen Luonnonsuojeluliitto

• Juuma Salla-Reetta, Kaleva 16.7.2015, Kissaa ei saa päästää vapaaksi kaupungissa