Ristikettu ja kauriit - 16.11.2008

Share |

Tiistai 18.11.2008 klo 14:48 - Hannu P


Sunnuntaina oli tarkoitus pyytää joko kettua tai kaurista kahden miehen voimin. Kumpaakin yritettiin ja tällä kertaa onnistuneesti. Valitettavasti koirat olivat poissa pelistä, kun edellisyön pakkanen jäädytti vähäisen märän lumen karkeaksi korpuksi. Käpälät eivät tuolla kelillä kauaa kestäisi.

Aamupimeällä sitten suunnistimme tahoillemme jälkiä katselemaan ja tutkailemaan riistapeltojen laitamia. Kaveri kiersi kaurispaikkoja ja minä menin tutulle hirvitornille varovasti kulkien lumen narskuessa jalan alla pahasti. Kauriita sielläkin oli nähty ja torniin kiipesin, kun oli vielä pelkkää kuunvaloa apuna. Huomasin tosin, että rihlakon kiikari ei ole mikään hämärälaite kun ristikko katosi kokonaan. Pitänee kirjoittaa joulupukille josko tuohon saisi parannusta.

Pilvetön taivas helpotti tilannetta, kun päivänkajo alkoi auttaa näkemisessä. Riistapellon takana on haaska ja tornin ympärilläkin oli ketun jälkiä joka puolella ja joka suuntaan, vaikka lunta ei ollut kuin kahden yön ajan. Liikennettä oli ollut siis tosi paljon. Tornissa ehdin olla tuskin varttituntia, kun haaskan takaa ilmestyi kettu naurismaalle ja kuljeskeli edestakaisin pajupuskien takana. Sitten se oikaisi sarkaojan yli ja tuli näkyviin pajupuskien väliin ja pysähtyi noin seitsemänkymmenen metrin päähän. Laukauksen jälkeen se jäi paikoilleen, joten odottelin vielä jonkin aikaa, mutta aamun tapahtumat olivat siinä.

Tein vielä kierroksen alueella jälkiä tutkien, mutta ainoastaan ketun ja jäniksen jälkiä löytyi. Alueen kauriit olivat nyt muualla. Kun tulin ketun kaadolle huomasin heti, että se oli oudon tumma ja väritykseltään epätavallinen. Kaula, joka on yleensä puhtaan valkoinen, olikin aivan musta kuten koko vatsa. Punaruskeaa ei ollut kuin lavoilla jonkun verran, ja selkäosa oli harmaanmusta niin kuin häntäkin. Mielessä häivähti ajatus ristiketusta, mutta kun ei siinä oikein selvää ristiä näkynyt, niin ajatus katosi. Otin ketun mukaani ja ajelin tapaamispaikalle.

Olin juuri juonut kupin teetä, kun kaveri soitti, että kaksi kaurista on nurin. Ajelin paikalle sänkipellolle ja suolistimme kauriit. Nostimme ne pick upin lavalle edellispäivänä koiran ajosta ammutun ketun seuraksi ja mietittiin mitä tehdään. Päätettiin kokeilla vielä miesajolla toisella alueella ja sieltä löytyikin vanhaa ja uutta jälkeä sen verran, että minä menin passiin kaverin toimiessa koirana. Noin puolen tunnin ajon jälkeen jäinen hanki rapisi ja rouskui taimikossa. Kauriit pysähtelivät ja siirtyivät hiljalleen lähemmäs kuunnellen ilmeisesti ajomiehen ääniä. Sitten nopea spurtti kun emä vasa ryntäsivät traktoriuralle. Vasan tullessa kohti ammuin melkein kuin kiekkoradalla ja saimme päivän kolmannen kauriin.

Illalla kotona Pyry vietiin haistelemaan kettua ja kaurista - taisipa kauris kiinnostaa poikaa enemmän. Tulevana viikonloppuna menemme taas Pyryn kanssa Haukkukeitaalle LUT-harjoituksiin. Elävän ketun kanssa varmaan on aivan toinen tohina päällä. Lähetimme kyselyn ketusta kuvan kera Oulun yliopiston eläinmuseoon ja sieltä varmistettiin, että tämä komean musta otus oli tosiaan ristikettu, punaketun ja mustaketun risteymä. Nimi tulee selän mustasta ristikuviosta, koitetaanpa saada siitäkin kunnon kuva.

pyry_tutkii_kettua.jpg

Pyry nuuskii kettua.

kettu_16.11.2008_2_haurukyl_temmes_ampuja_hannu_pietilinen.jpg

Tässä kettu lähempää. Vatsa ja rinta ovat mustat ja selässä on tumma kuvio.

Lisää luettavaa ketusta ja sen värimuunnoksista löytyy mm. Tunturisuden sivuilta

Avainsanat: metsästys, luontohavainnot


Kommentit

5.2.2010 18:02  erämies k-suomesta

meilläpäin on ketutkin komeenpia, miehetkin
isompia.kauriitakin vain katsellaan,ilveksiä
ihmetellään,kanahaukkoja ihastellaan.
tulilla viihdytään

6.2.2010 12:09  Pauliina

Onpas vaan erikoisen näköinen, hieno kettu!

9.10.2012 18:29  Punahilkka

Eikö tuommonen harvinainen kettu olisi ollut
elävänä komeampi?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini