Joenpenkan I-ipanat - jälkikirjoitus

♥ Joenpenkan Kennel EMMA Paras Emokoira 2012 ♥ - kuva: Pauliina Pönkkä

Emma sai upeasti suoritetusta mammakoiran tehtävästään Joenpenkan parhaan emokoiran palkinnon!

Emman ja Nemon I-ipanat on saatettu suureen maailmaan - nyt on aikaa muistella vauhdikasta kevättä ja päivittää kotisivuja. I-ipanoiden oma pentuesivu on nyt hyvällä mallilla. Päiväkirjaosuutta vielä täydennetään mm. kuvilla ja jokainen pentu saa omat sivunsa. Tällä hetkellä albumista löytyy jo muutamia kuvia pennuista omissa kodeissaan.

Jälkikirjoitus ja kiitokset

Kevät vierähti tosi nopeasti Emman pentuhommissa. Tehtävää ja muistamista oli niin paljon, että moni asia ja tunnelma palaa mieleen vasta nyt, kun elämme Joenpenkalla taas tuttua arkeamme. Muutamaan kuukauteen mahtuu paljon – jännitystä siitä miten synnytys onnistuu, huolta emästä ja pennuista – onko kaikki kunnossa, pysyvätkö pennut terveinä, miten jaksaa emä, miten ensikertalainen emä hoitaa pentunsa, onkos ruokinta kohdillaan, tuleeko maitoa, riittääkö se ...

Oli paljon monenlaista juttua ja järjestämistä – pentuhuone, pentulaatikko, tarvikkeet, entäs pentutila kun pennut isompia? Huoletti myös, löytyykö jokaiselle pennulle sopiva, juuri se oikea, rakastava ja harrastava koti. Emma on Joenpenkan ensimmäinen sijoitusnarttu, joka oli nyt meillä synnyttämässä. Mietitytti, miten Emma osaa olla poissa omasta kodistaan, poissa Pauliinan ja Karin luota, vieraassa paikassa ja vielä pentuja tekemässä. Ja entäs miten meidän kolme omaa koiraa Nora, Miro ja Pyry suhtautuvat, kun talossa on vieras koira ja vielä sen pennutkin.

Ensin jännitettiin juoksujen alkamista – ovatko juoksut ajallaan vai myöhässä… Sitten mietittiin oikeaa astutusajankohtaa, laskettiin tärppipäiviä ja jännitettiin onnistuuko astutus. Astutusreissulla oltiin Pauliinan ja Emman kanssa ja vietimme pienen, mutta tuottoisan hotelliloman Jyväskylässä. Astutus ei olisi voinut torstain 16.2. lämmittelyn jälkeen perjantaina 18.2. paremmin mennä – Emma oli hommassa mukana niin kuin pitääkin ja Nemo-sulhanen hoiti innokkaasti ja väsymättä tärkeän isäkoiran tehtävänsä. Ultrassa 20.3. koko Emman tukijoukko (Pauliina, Kari, Hannu ja Marja) oli katsomassa Emman masussa kasvavia 5 pientä mäyräkoiran alkua.

Emman loppuodotus meillä ja itse synnytys meni paremmin kuin osasin odottaa! Emma oli koko odotuksen ajan hyvinvoiva, ja H-hetkellä oikeilla emon vaistoilla toimiva osaten tehdä asiat aivan niin kuin pitääkin. Kätilö sai seurata vierellä ja ihailla miten taitavasti Emma hoiteli lapsensa maailmaan, katkoi napanuorat ihan oikeista kohdista, putsasi pennut – niitä kumihanskoja ja saksia ei sitten nytkään tarvittu! Pennut olivat kaikki elinvoimaisia ja ryömivät heti nisille ja maitoa tuli hyvin koko ajan.

Emma-emo hoiti pentunsa todella hyvin, leikitti ja koulutti niitä.  Emma rakasti erityisesti korvien putsaamista ja tekikin sen antaumuksella useaan kertaan päivässä. Kun pentujen hampaat puhkesivat, Emma ei halunnut mielellään antaa tissiä - Emma ei esimerkiksi halunnut imettää enää makuullaan vaan antoi tissiä seisaallaan. Emma kuitenkin hoiti ja leikitti pentuja mielellään ja monta kertaa päivässä. Emma oikein houkutteli pentunsa iltavilliin ja pyöritteli niitä taitavasti. Emma osasi näyttää hyvin kuka oikein on pomo ja selätti vastaan hangoittelijat. Emma myös vierotti itse pentunsa näyttämällä selvästi ja äänekkäästi, että tissiä ei nyt enää saa!

Emma oli loistava ja todella huolehtiva emä! Oli ainutlaatuinen elämys kokea Emman kanssa syntymän ihme - saada pienet mäyräkoiranpoikaset maailmaan ja antaa niille hyvän elämän eväät!

Sydämellinen kiitos Emman kotiväelle Pauliinalle ja Karille siitä, miten hyvin olette Emmaa hoitaneet, kouluttaneet ja vieneet erilaisiin mäyräkoiraharrastuksiin: metsälle, kokeisiin ja näyttelyihin. Hoiditte Emmaa tosi hyvin myös odotusaikana ja olitte tukena ja tarpeellisena apuna pentujen hoidossa ja Emmaa lenkittämässä, kun kuntoutus synnytyksen jälkeen alkoi. Ilman teidän innostusta ja aktiivisuutta ei Emmasta olisi tullut tämä hieno koira ja upea jalostunarttu, mikä Emma nyt on!

Kiitokset taas Leena Karvoselle Merkaleen´s kenneliin ja Arja Lidmanille Freunds kenneliin! Mietin monia asioita, oli jotain huolta tai kysyttävää - teiltä kokeneilta kasvattajilta sain hyviä neuvoja ja apua ongelmissa. Merkaleen´s kennelissä Pyhäjoella oltiin hieman edellä pentuhommissa. Sonjan ja meidän Pyryn pennut saivat alkunsa noin kuukautta aikaisemmin: Sonja oli ultrassa kun olimme Emman kanssa astutusreissulla ja Sonja aloitteli synnytystä kun me puolestamme olimme Emman kanssa ultrassa.

Kiitokset myös Joenpenkan I-pentujen isän Nemon kotiväelle Matti Tikkiselle ja Pirkko Martikaiselle Jyväskylään – oli hieno asia että sain monilahjakkaan, komean ja tosi herrasmiesmäyräkoiran Nemon Emman pentujen isäksi. Ehkä joku pennuista seuraa isänsä jälkiä näyttelykeheissä tai jälkimaastoissa!

Ja kiitokset tietenkin myös kennelpojalle Hannulle – olit apuna ja huolehdit mm. minun ja pentujen muonavarastoista, kuljetuksista ja talon muista koirista sillä aikaa kun oma aikani meni Emmasta ja pennuista huolehtimiseen.

Kaikkea hyvää Emman I-ipanoille! Pidetään yhteyttä - pentujen elämää on mukava seurata, joten uutiset, tarinat ja kuvat ovat todella tervetulleita!