Ivalon Nellin kuulumisia

Share |

Perjantai 4.11.2011 klo 20:32 - Marja J


Nellin kesään ja syksyyn on mahtunut monenlaista: näyttelyreissuja, MEJÄ-nuuskuttelua, MÄAJ-startteja ja onnistuneita jänisajoja. Ajokokeissa on ollut jännittäviä tilanteita ja tyttö on päässyt näyttämään mäykyn luonteensa myös kotikulmilla konekarhun paimennuksessa. Nelli ja Riikka-emäntä ovat reissanneet pitkät yhteiset reissut ja syksyn aikana emäntä on pätevöitynyt myös Suomen pohjoisimmaksi MÄAJ-palkintotuomariksi. Alla Riikan tarinaa Nellin kesän ja syksyn tapahtumista.

Nellillä onkin takanapäin oikein tapahtumarikas kesä ja syksyn alku. Harrastukset (mejä,näyttelyt ja mäaj) ovat vieneet meitä ympäri Suomen alkukesästä lähtien. Onneksi Nelli rakastaa autolla matkustamista ja reissaaminen onkin sen puolesta helppoa. Nelli matkustaa omassa boxissaan takapenkillä, välillä selällään maaten, jalat kohti taivasta odotellen uusia seikkailuja. Neiti on aina valmis reissuun lähtöön, kunhan vain neitokaisen oma reppu pakataan ensimmäisenä. Jos sitä ei ensin laita, niin toivotonta on yrittää omia tavaroitaan pakata. Repusta neiti tietää, että hänkin on lähdössä ja antaa emännän touhuta omat tavaransa kasaan ihan rauhassa.

nelli_kokkola_2.7.2011.jpg

Nelli ja Riikka Kokkolassa 2.7.2011

Nelli näyttelyissä Rovaniemellä, Kokkolassa ja Valkeakoskella

Kesän näyttelyt aloitettiin Rovaniemen Juhannusnäytelmistä. Sieltä kotiin viemisiksi lähti ensimmäinen ERI. Toinen näyttely oli Kokkolassa heinäkuun alussa josta tuloksena EH. Kolmas näyttely käytiin elokuun puolivälissä Valkeakoskella, josta myös EH. Siellä tuomari tutki koirat hyvin tarkkaan ja jopa laski kaikki hampaatkin. Nellillä oli onneksi purukalusto kunnossa. Nelli on näyttelyissä kuin prinsessa konsanaan. Osaa todella hienosti käyttäytyä ja esitellä itseään. Katsekin on niin oman arvonsa tuntevaa. Sisänäyttelyt eivät oikein emäntää kiinnosta, ja tämä harrastus pysynee kesäharrastuksena, joten näyttelyitä jatkamme sitten taas ensi kesänä.

MEJÄ-kokeissa myyrät kiusana

Nellin ensimmäiset MEJÄ-kokeet olivat kesäkuun alussa Rovaniemellä. Innokkaasti neiti lähti jäljelle, mutta myyrät veivät voiton verijäljestä, eikä sitä tulosta tullut. Toinen MEJÄ-koe oli Javaruksessa elokuun alussa. Siinäkin kokeessa onnistuivat myyrät viemään voiton jäljestä ja tulosta ei syntynyt. Tuomarikin sanoi, ettei ollut nähnyt niin paljon myyriä missään kuin mitä Nellin jäljellä vilisti. Koepöytäkirjaan tuomari kirjasikin Nellin osaavan jäljestää, mutta myyrät kiinnostivat tätäkin koiraa enemmän kuin jälki. Nelli ei siis ollut ainoa jota nuo viheliäiset otukset häiritsivät. Tuomari totesi, että Nellille olisi parasta päästä ihan aitoon haavakon jäljestykseen mukaan, niin nuo pikkuotukset kyllä unohtuisivat.

Ja Nelli pääsi oikealle verijäljelle

Meille tulikin ihan oikea jäljestystilanne heti kokeen jälkeen. Tienhaarasta löytyi verijälkiä joita lähdimme Nellin kanssa selvittämään. Siinä eivät jyrsijät kiinnostaneet Nelliä lainkaan vaan hienosti tämä nuuskutteli emännälle makuupaikan ja kulkureitin. Verijäljen jättäjä oli sitten nahkasarvilla oleva poro, josta tihkui verta. Poro oli muutoin ihan kunnossa ja majailikin kavereidensa kanssa läheisessä metsässä. Hyvää harjoitusta tästä ainakin saimme.

Kesän aikana teimme parit harjoitusjäljet ja niissäkin pääosaa esittivät myyrät ja sopulit. Näitä viheliäisiä otuksia on riittänyt pihallakin haitaksi asti. Onpa jokunen joutunut Nellin & Söpön parempiin suihinkin. Ensi keväänä jatkamme mejäilyä, toivottavasti ilman jyrsijä haittaa.

nelli_23.7.jpg

"Nelli näytti mistä mäykyt on tehty" eli Nelli konekarhua tapaamassa

Heinäkuun lopussa kävi konekarhu Penu Ivalon torilla. Nellin kanssa kävimme hauskuuttamassa kylän metsämiehiä ja osallistuimme konekarhukokeeseen. Aitauksen reuna pullisteli naureskelevia "äijiä" kun Nelli kuulutettiin koevuoroon. Emme välttämättä olleet ihan "uskottavimman näköinen" parivaljakko timanttipantoineen ja emäntä käsilaukkuineen aurinkolasit silmillään. Nelli kuitenkin näytti epäilijöille, että mäyräkoirasta on tähän puuhaan. Siellä hymyt hyytyivät kun neiti rupesi haukkumaan saaden 52 pistettä. Kokeessa kävi myös toinen mäyräkoira joka sai 64 pistettä ja karhunhaukkudiplomin! Kaikkiaan yrittämässä kävi 40 koiraa, joista 10 sai diplomin, 6 pistesijoituksen ja 24 koiraa eivät saaneet tulosta. Monen mielipide kyllä muuttui, kun he näkivät mäykyn työssään. Liikumme paljon metäsässä ja nyt ainakin tiedän miten Nelli käyttäytyy, jos "törmäämme" karhuun.

Tulokset löytyvät täältä

Nellin syksyn MÄAJ-kuulumisia: Ilmajoki, Karvia, Kempele….

Ajokoeharrastukset aloiteltiin elokuussa Limingassa emännän osallistuessa palkintotuomari- ja koetoimitsijakursseille. Kävimme myös Emma-siskon ja taustajoukkojen kanssa harjoittelemassa metsässä tulevaa kautta varten. Nelli löysi hirviä ajettavaksi ja lyhyen jänisajon.

Emäntä suunnitteli Nellille kolmen kokeen aloituskalenterin, joka sitten tyssäsikin neidin aikaistaessa juoksuaikansa. Ei auttanut kuin suunnitella uusi koekalenteri, joka sitten aloitettiin Ilmajoelta 17.9. Siitä kokeesta tulikin Nellille ikimuistettava. Ensimmäisen hakuerän aikana Nelli pääsi yllättämään makuulta hirviemän vasoineen. Ns."perslähöllä" ajoa tuli 4 minuuttia, joka päättyi Nellin sydäntä raastavaan huutoon ja valitukseen. Kerkesin jo miettiä, että pahimpaan mahdolliseen päättyi meidän yhteinen taival. Juoksimme tuomarin kanssa paikalle josta löysimme Nellin pelästyneen ja hölmistyneen näköisenä, silmät suurina seisomasta. Tutkittuamme koiran, totesimme Nellin saaneen hirviltä sorkkaa, sillä tutkarepusta löytyi sorkan jälki. Onneksi Nelli oli muutoin ihan kunnossa eli tutkareppu oli ottanut suurimman iskun vastaan. Onnea oli matkassa, ettei käynyt huonosti! Loppukokeen ajan Nelli pyöri vain jaloissa ympärilleen pälyillen, eikä lähtenyt hakulenkille. Toinen erä meni myös jaloissa pyörien. Tulostahan tästä ei tietenkään tullut ja pisteitäkin vain 6.

Seuraavana päivänä jatkoimme Nellin kanssa matkaa ystäväni luokse odottelemaan Parkanon pitkän kokeen starttia. Hieman kyllä jännitti kuinka hirvikontakti oli vaikuttanut Nelliin. Emäntä kävi yksin Parkanossa suorittamassa tuomariharjoittelun vieraalle koiralle, joka ajoikin MÄAJ-1-tuloksen kauriilla. Siellä oli tuomarilla ja koiran ohjaajalla naurussa pitelemistä kun luulin metsästä juoksevan jonkun pystykorvia, kun kauriit ohittivat meidät ajossa. Se olikin ensi kerta kun näin kauriita.

Omaa starttipäiväämme saimmekin sitten odotella. Vettä satoi kuin saavista kaataen päivä tolkulla. Odottelussa menikin muutama päivä. Vihdoin sää antoi myöten ja pääsimme starttaamaan 26.9 Karvian maastossa. Aloitimme ensimmäisen erän ns."satumetsässä". Nelli pyöriskeli hyvin lähellä ja ajettavaa ei maastosta löytynyt. Ihan selkeästi näki kuinka hirvikosketus oli tehnyt tehtävänsä neitin työskentelyyn. Toiseen erään vaihdoimme maastoa ja metsään päästyämme emännän kimppuun hyökkäsi parvi hirvikärpäsiä. Sehän on yleensä merkki lähellä olevista hirvistä. Nelli spurttasi yhtäkkiä metsään äänettömästi ja palasi sieltä vauhdilla emännän jalkoihin. Metsästä kuuluvasta rytinästä päättelimme tuomarin kanssa Nellin saatelleen hirvet matkaan. Tulosta ei sitten tästäkään kokeesta tullut, pisteitä 8.

Kovasti sain neuvoja viedä Nelliä metsään saamaan myönteisiä kokemuksia, jotta hirvien kanssa saadut ikävät muistot unohtuisivat. Kolmanteen kokeeseen starttasimme Lapin kennelpiirin ensimmäisessä PM-kokeessa Kempeleessä 8.10. Koepäivää edelsi syysmyrsky, joka tekikin koeaamusta haastellisen. Saimme kokeeseen tuomariksi Lotan, joka oli jo viime syksynä tuomaroinut Nellin koetta. Lotta huomioikin heti, että Nellin työskentely oli aivan toisenlaista kuin viime syksynä. Hakulenkit pyörivät ihan lähettyvillä. Kaikesta huolimatta neiti löysi jäniksen ja pätkittäistä ajoa kesti 18 minuuttia päättyen kohtuuttomaan häiriöön eli leveään virtaavaan ojaan. Toiseen hakuerään siirryimme eri paikkaan haun jäädessä tyhjäksi. Näillä ajominuuteilla ei tulosta tullut kokeesta, pisteitä tuli 25,50. Emäntä sai kuitenkin toisen tuomariharjoittelunsa läpi ja MÄAJ-palkintotuomarin kortin. Lottakin antoi hyviä neuvoja joilla Nellin työskentely saataisiin jälleen sujumaan.

nellin_janis_22.10.2011.jpg

Nellin hienot ajot ja jäniskaadot

Näillä "viisaampien" antamilla ohjeistuksilla olemme käyneet Nellin kanssa jahdissa. Aikansa on kestänyt löytää maastoja joista jänistä löytyy ajettavaksi. Veneellä olemme menneet ja löytäneet jokirantarisukoista ja saarista jäniksiä. Ajomaastoina nämä eivät ole olleet parhaimpia mahdollisia paikkoja. Kaatojakin on saatu odotella aikamme ja pariin otteeseen ajot ovat päättyneet ohiampumisiin. Vihdoin se kaato sitten yhtenä lauantaiaamuna tuli 45 minuutin ajon jälkeen! Nelli oli niin innoissaan kaadosta, ettei meinannut nahoissaan pysyä!

Seuraavana viikonloppuna menimme samaiseen paikkaan, mutta jokin petolintu oli pistellyt kaikki saaren jänöt poskeensa jättäen jälkeensä vain valkoisia karvakasoja. Soudimme summassa seuraavaan saareen ja Nelli lähtikin saman tien tutkimaan uusia maisemia ja sai sieltä sitten hienosti ajon aikaan. Neiti selvitteli hienosti parit hukatkin ja kaatokin sitten saatiin 15 minuutin ajon jälkeen. Sanoinkuvaamattoman innostunut oli Nellikin kaadosta!

Nämä onnistuneet kaadot ovat selkeästi parantaneet Nellin työskentelyä. Hakulenkit ovat kestäneet sen verran aikaa, että isäntä on jo hermoillut, että mihin se koira oikein on mennyt… Emäntä taas puolestaan on hyppinyt tasajalkaa ja hihkunut "jes! jes!" seuratessaan tutkasta Nellin kulkua. Nyt vihdoin alkaa näyttää siltä, että nämä myönteiset kokemukset ovat auttaneet Nelliä unohtamaan aiemmat huonot kokemukset ja homma rupeaa kulkemaan niin kuin pitääkin. Äänenanto on ollut koko syksyn tiukassa. Ajossa kylläkin tulee hyvin ääntä, mutta herättelyhaukut ovat jääneet ihan muutamaan haukahdukseen. Toivotaan, että lumien tulo vähän irrottaisi äänenantoa.

Tälle syksylle on kalenterissa vielä kaksi koetta, 19.11 Kiikoisissa ja 26.11 Hailuodossa. Toivotaan näihin kokeisiin parempaa onnea ja tuuria kuin aikaisemmissa. Nelli on kyllä näyttänyt osaavansa homman! Jäämme nyt odottelemaan miten koekalenteri saadaan päätökseen.

Kiitokset Riikalle mukavasta tarinasta. Onnea tuleviin MÄAJ-kokeisiin ja jänisjahteihin!

Ja heti päivitystä kuulumisiin....

nellin_pupu_6.11.2011.jpg

Tässä Riikan amupma jänis Nellin ajosta sunnuntailta. Lauantaina kaksikkoa oli kiusannut vanha ja iso jänis, joka oli eksyttänyt Nelliä monta kertaa. Mutta sunnuntaina oli parempi tuuri ja Nelli saa taas maistella jänispaistia.

Avainsanat: näyttelyt, MEJÄ, MÄAJ, jäljestys, Nelli, Joenpenkan Eloisa-Ella


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini