Limingan elokuinen näyttelyviikonloppuTiistai 9.9.2014 - Marja J Näyttelypaikka on valmiina lauantaiaamuna. Sijoitustyttö Musun (Curlyco Where Is My Fox) ja Joenpenkan kasvattien Hertan (Joenpenkan Iloinen-Ilmi) ja Aatun (Joenpenkan Iso-Iiro) näyttelykuulumiset tuli kirjattua jo tuoreeltaan Limingan lauantaisen ryhmänäyttelyn jälkeen. Oma näyttelyihin valmistautuminen oli alkanut kuitenkin jo paljon aikaisemmin, sillä olin jo alkuvuodesta lupautunut Henrikssonin Ullan houkuttelemana toiseksi talkoolaisvastaavaksi Oulun Seudun Terrieriyhdistyksen (OSTY) järjestämään ryhmänäyttelyyn ja pentunäyttelyyn. OSTY:n toiminta on tullut tutuksi jo vuodesta 2003, jolloin olimme ensimmäistä kertaa Haukkukeitaalla näyttämässä keväällä syntynyttä Noraa kasvattajalle ja tutustumassa LUT-kokeisiin. Tämän jälkeen olemme osallistuneet OSTY:n LUT-harjoituksiin ja LUT-kokeisiin kolmen oman koiran kanssa ja käyneet luolaharjoituksissa ja kokeissa myös Joenpenkan kasvattien kanssa. Myös talkoilu tässä mukavassa porukassa on tullut tutuksi monissa näyttelyissä vuosien varrella. OSTY:llä on runsaslukuinen, tehokkaasti toimiva ja innostunut jäsenistö, jolla on paljon kokemusta isojen näyttelyiden ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä ja homma toimii todella hyvin. Näyttelyiden valmistelut ja taustatyö oli aloitettu jo vuosia aikaisemmin ja kesällä ruvettiin kokoamaan riittävästi talkoolaisia moninaisiin käytännön hommin toimistoon, keittiöön, kanttiiniin, siivoukseen, parkkiin, järjestyksenpitoon, tulospalveluun, rokotusten tarkastukseen, palkintojen jakoon jne. OSTY:llä on jo valmiina toimivia ja hommat hallitsevia porukoita eri tehtäväalueille ja lopulta kun kaikki värväsivät myös tuttavansa, perheen jäsenensä ja kaverinsa hommin oli vapaaehtoisia talkoilemassa viikonlopun aikana kaikkiaan noin 60 henkilöä. Limingan Urheilukeskus on näyttelypaikkana tosi mukava – sopivan pieni, tiloiltaan toimiva ja ennen kaikkea nurmikkopohja on hyvin hoidettu ja kehien pohja tasaisen lyhyttä nurmea. Muutaman kerran ollaan siellä talkoiltu ja käyty näyttelyssä ihan muuten vaan. Kelitkin olivat parhaat mahdolliset, sateettomat, aurinko paistoi lämpimästi ja näyttelyväki tuntui olevan tyytyväinen järjestelyihin. Ja mikä mukavinta – Musu sai oman kirkonkylän näyttelyssä ensimmäisen sertinsä ja myös kasvatit Hertta ja Aatu pärjäsivät erinomaisesti! |
Joenpenkan elämää