Jarhoisissa lomasella koirien kanssa

Share |

Keskiviikko 17.7.2013 klo 18:56


jarhoisin_talo_10.jpg

Olimme koirien kanssa reissussa Ruotsin talolla Jarhoisissa melkein viikon. Nyt kun koiria on vain kaksi, pääsin minäkin vihdoin katsomaan kesällä 2010 hankittua neljän omistajan kimppataloa. Miron kanssa emme voineet porukalla reissata, sillä poika hermostui niin herkästi kaikesta oudosta, joten Hannu on käynyt näissä maisemissa useamminkin metsästysreissuillaan ja kun minä olen jäänyt koirien kanssa kotimieheksi.

Jarhoislaisen Kemin perheen ensimmäinen talo on ollut tällä paikalla jo vuonna 1934, mutta talo rakennettiin uudestaan vuosina 1953-1954. Pihassa on edelleenkin vanha navetta, mutta lato ja savusauna ovat hävinneet. Kulku taloon oli vanhastaan metsän läpi, ja tien paikka onkin vielä näkyvissä. Meillä oli ilo tavata yksi perheen 8 lapsesta, nuorimmainen, joka kertoili talon historiaa. Kun perheen isä sai talon vuonna 1954 valmiiksi, hän ikävä kyllä menehtyi. Emäntä kuitenkin eli 89-vuotiaaksi ja asui viimeisiin elinvuosiin asti talossa.

jarhoisen_koski_7.jpg

Matka meni oikein hyvin ja kävimme joka päivä pitemmillä lenkeillä lähimetsissä koirien kanssa. Maisemat olivat upeita ja metsät hyvin hoidettuja ja helppoa kulkea. Hyväkulkuisia metsäautoteitä pääsi vaikka minne ja kävimme ihastelemassa hienoja vaaramaisemia ja Jarhoisen koskea, jossa kyläläisillä on kokoontumispaikka. Muutaman kerran kävimme Pellossa asioilla ja sunnuntaina Pajalassa syömässä. Muuten päivät menivät taloa siivotessa ja pihaa järjestellessä, sillä kaikenlaista oli kertynyt nurkkapieliin. Pihaa ei oltu hoidettu, eikä nurmikkoa leikattu kolmeen vuoteen, mutta onneksi Hannu löysi viikatteen ja vanhan ruohonleikkurin, joka jopa saatiin käyntiin. Vähitellen talo saatiin esiin heinikon keskeltä. Pihassa kasvoi vanhoja pensaita -  torniojoenruusua, juhannusruusua, syreeniä, tataria ja angervoa. Kaunis peurankello oli levinnyt kaikkialle, samoin päivänkakkara. Heinikosta löytyi myös vanha marjapensas ja raparperia.

maisemiin_tutustumassa_9.jpg

Koiria emme tietenkään pitäneet irti, ja nuuskuttelut tehtiin aina hihnassa. Poro kävi kulkemassa pihassa joka päivä ja koirat menivät hajuista aivan villeiksi, mutta Norankin piti tyytyä vain sammakkojahtiin. Kelit olivat mukavat, aurinkoa ja tuultakin sopivasti, joten sääsket eivät pahemmin kiusanneet. Varmaan tulemme jatkossa käymään talolla useammin. Ikävä vaan, että kulkemista rajan yli hankaloittavat hieman EVIRA:n ekinokokkisäännökset. 28 vuorokauden säännön mukaan koirat on madotettava heisimatolääkkeellä 2 kertaa ennen Ruotsiin menoa ja Suomeen palun jälkeen 28 päivän sisällä toisesta madotuksesta. Tai matokuuri on annettava Ruotsissa 1 – 5 vuorokautta ennen Suomeen tuloa.

Olisihan tuonne jäänyt vielä pitemmäksikin aikaa. Maisemat olivat todella upeita ja saimme nauttia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Paljon olisi ollut nähtävää, mutta kaikkea ei nyt keritty, kun piti puuhastella talollakin.

maisemiin_tutustumassa_1.jpg


Lisää kuvia löytyy täältä


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini