Juttuja Joenpenkalta -blogi avattu

Maanantai 1.6.2015 klo 18:16 - Marja J

Vähemmän koiramaiset jutut Joenpenkalta löytyvät jatkossa tänään avatusta omasta blogistaan Juttuja Joenpenkalta.

Tervetuloa myös sinne!

Lapsuuden herkkuja ternimaidosta

Keskiviikko 18.3.2015 - Marja J

Toissa viikolla rupesi tekemään ihan älyttämästi mieli lapsuudesta tuttua pehmeän maistuvaa uunijuustoa, mutta mistä saisi siihen hätään ternimaitoa? Onneksi on facebook ja löysin lähiruokatuottajien sivuille. Niinpä kävimme hakemassa Kiimingistä Vesalan luomutilalta alkuperäisen suomenkarjan luomuternimaitoa. Tilalla on sekä kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa ja lapinlehmiä eli pohjoissuomen karjaa. Lisäksi sain lähetyksen suomussalmelaisen lehmän terniä lisäksi ja siitä tein sitten pannaria.

Uunijuustosta tuli tosi hyvää, lisäsin vielä ripauksen oikeaa vaniljaa. Myös pannukakku onnistui todella hyvin, vaikka ternimaidon vahvuudesta ei aina olekaan selvillä. Terniä myydäänkin usein uunijuusto- tai pannukakkulaatuna sen mkaan, onko maito lypsetty heti lehmän poikimisen jälkeen vai vähän myöhemmin. Alkuternimaidossa hyytyminen on voimakkaampaa ja siksi se sopii paremmin uunijuustoon. Vahvempaa ternimaitoa joutuu pannukakkuun laimentamaan tavallisella maidolla.

Uunipannukakku (alkuperäinen ohje: Bergenström Anna, Joka kodin keittokirja)

• litra punaista maitoa (jos ei ole ollut, niin olen korvannut osan sinisestä maidosta kermalla, ruokakermalla tai kermaviilillä)
• 4 munaa
• 5 dl vehnäjauhoja (osan voi korvata spelttijauholla)
• 3/4 tl suolaa

Uuni 225 astetta

Ternimaitopannukakku

Tehdään samalla tavalla, mutta kananmunat jätetään kokonaan pois.

Laita uuni kuumenemaan. Riko kulhoon munat ja vatkaa niitä vähän. Lisää joukkoon noin puolet jauhoista, suola ja pieni loraus maitoa. Vatkaa paksuhko taikina tasaiseksi. Lisää loppu maito ja loput jauhot seokseen pienissä erissä ja jätä taikina ässehtimään vähäksi aikaa.

Voit paistaa pannarin pellillä tai pienemmissä paistoastioissa. Laita vuokaan tai pellille paistopaperin päälle nokare voita ja sulata se uunissa. Sivele voisulaa tasaisesti pellille ja reunoille ja lisää taikina. Paista kunnes pannari on pinnalta kauniin ruskea. Pannari kupruilee uunissa ja rasvalisällä siihen tulee rapea ja maistuva reuna.

Uunijuusto

• ternimaitoa
• ripaus suolaa
• voita paistovuuan voitelemiseen

Uuni: 175 astetta

Laita uuni kuumenemaan ja voitele paistoastia. Sekoita suola ternimaitoon ja laita seos paistumaan. Voit lisätä sekaan myös aitoa vaniljaa. Paista kunnes juustomassa on hyytynyt ja pinta kauniin ruskea. Nauti kaneli-sokerin tai hillon kanssa.

Maukkaita herkkuhetkiä!

Arjen estetiikkaa

Tiistai 17.3.2015 klo 9:58 - Marja J

Joulumuistoja

Perjantai 26.12.2014 - Marja J

Joulukorttien tekeminen ja lähettäminen on rakas ja tällä hetkellä ainut jouluperinne, josta en ole vuosien aikana vielä luopunut. Olen koko ikäni tehnyt käsillä kaikenlaista - ommellut, rakentanut, askarrellut, tuunannnut ja värkkäillyt. Muistan kun nuorempana tilasin mm. Tee itse -lehden kautta erilaisia uusia askartelumateriaaleja. Nyt lehdet, netti ja taitavien, luovien ihmisten blogit ovat täynnä ideoita ja kaupat sekä nettikaupat pullollaan mitä erilaisempia ja innostavampia materiaaleja, joiden avulla voi toteuttaa itseään ja ehkäpä ilahduttaa myös ystäviään.

Sain tädiltäni nipun vanhoja joulukortteja, jotka olin antanut heille vuosikymmenien aikana. Nyt nuo kortit on skannattu arkistoon talteen. Vanhin kortti on vuodelta 1976 ja 38 vuoden ajalta puuttui vain viiden joulun kortit. Suurin osa korteista on itse tehtyjä erilaisilla tekniikoilla. Viime vuosina jakelu on ollut niin laajaa, että korttitehtailu on jäänyt ja viimeisten vuosien kortit onkin tehty itse tai teetetty omista valokuvista. Monenlaista tekotapaa on tullut vuosien varrella kokeiltua. Tekniikoista löytyy: tussi, akvarelli, metallifolio, ristipistotyö, virkkaus, lasimaalaus, kohovärit, askartelumassa, huopa, kalvoväri, helmet, sormiväri, kuviopaperit jne.

Koiranelämää

Keskiviikko 10.12.2014 - Marja J

Facebookissa pyörii vaikka minkälaisia kuvahaasteita. Minäkin sain haasteen jakaa kuvia onnellisista koirista viiden päivän ajan. On vähän vaikea tulkita ihmisen näkökulmasta koiran onnellisuutta, näkemykset saattavat erota kovasti toisistaan. Tuskinpa ihminen älyää esimerkiksi myyränkaivuun tuomaa onnen tunnetta niin kuin koira sen (ehkä) kokee. Laitetaanpa joulukuun alun synkkyyteen muutama ihmisen tulkinta onnellisista koiristaan.

Tässä luultavasti niitä onnellisia koiria – Joenpenkan Vanha Emäntä Nora ja peräkamaripoikansa Pyry. Meillä on tässä menossa joka-aamuinen tuumaushetki ulkoilujen ja aamuruuan jälkeen. Mietitään, että mitä alettais seuraavaksi. On tässä jo keritty juoksennella pihassa ja Pyry kävi vielä tarkistamassa parhaimmat ja maistuvimmat pupunkakka-apajat. Kävimme myös ihmettelemässä rannassa uhkarohkeaa pupua, joka oli käynyt kokeilemassa jään kantavuutta. On siellä mennyt varmaan taas minkkikin, ehkä myös naapurin Jallu.

Pyryllä kipristeli aamulla vähän mahaa, eikä ruoka heti maistunut. Nyt näyttää kaikki olevan kunnossa ja poika rentoutuu.

Tässä animaatio Vanhan Emännän (kohta 12 vuotta) aamutoimista. Eipä siinä meinannut pysyä kameran kanssa oikein mukana. Pyrykin pääsi viimeiseen kuvaan, mummo taisi keritä siitä jonnekin.

Nora-isoisomummo sen kun virkustuu. Tässä tyylinäyte (melkein) jokailtaisesta iltavillistä. Iltavillikäsite tunnetaan lähinnä pentukoirilla, mutta onnsituuhan tuo riehuminen myös vanhemmalla iällä.

Marraskuuta

Keskiviikko 19.11.2014 klo 14:49 - Marja J

Kesämuistoja ja alkavaa syksyä

Sunnuntai 21.9.2014 - Marja J

Kesän tuoksua ja pikkuystäviä

Keskiviikko 6.8.2014 - Marja J

Koirapiha kukkii

Perjantai 4.7.2014 - Marja J

Kesätunnelmaa....

Perjantai 27.6.2014 klo 19:16 - Marja J

Rantasaunan hämyistä tunnelmaa. Sauna on valmistunut vuonna 2001 ja se lämmitettiin ensimmäisen kerran vuoden viimeisenä päivänä, uudenvuodenaattona 2001. Hannu rakensi saunan Maalismaan suvun puretun riihen hirsistä, jotka olivat jo valmiiksi mustat, osin ihan hiiltyneetkin. Jämeristä hirsistä rakennettu riihi valmistui vuonna 1901, joten se sai uuden ja arvokkaan elämän Käyräsuvannon rannassa tasan sata vuotta myöhemmin. Saunan lauteet on tehty haavasta, joka kasvoi saunan paikalla, ison kuusen vieressä. Seinävaatteeseen kirjailin rannan asukkaat: tavin, rantasipin ja heinäsorsan.