Ilvekset liikkeellä - ja koirat jahdissa

Lumi on ollut maassa jonkin aikaa ja sen myötä jälkihavaintoja ilveksistä on alkanut tulla tasaiseen tahtiin. Yksinäisen ilveksen jälkiä on lähiseudulla ollut eri suunnilla, mutta 16. päivänä marraskuuta saatiin ensimmäinen pentuehavainto näiltä nurkilta. Naapurikylän mies näki töistä tullessaan illalla puoli kuuden aikaan ilveksen loikkivan nelostien yli. Jälkien tutkinta paljasti, että kyse oli emoilveksestä ja kahdesta pennusta. Havaintohetkellä pennut olivat ilmeisesti jo ehtineet tien yli kun vain yksi eläin näkyi tiellä. Seuraavana iltana koirien kanssa kävelyllä jälkitarkastelu osoitti, että ilvekset olivat ohittaneet kaksi naapuritaloa noin 40-50 metrin päästä. Kulkureitti on täsmälleen sama kuin viime talvena eli vanhoja tuttuja taitaa tuo emoilves olla.

Saman viikon perjantaina Emma ja Kari olivat menneet jänisjahtiin ja eikös vaan Emma ollut törmännyt tuoreisiin ilveksen jälkiin. Alueella olivat liikkuneet samainen emo poikasineen. Emman haukkuääni oli ollut selvästi jänisajoa möreämpi ja kymmenisen minuuttia oli ajoa ehtinyt jatkua ennen kuin koira saatiin ilvesajosta pois. Jänistä Emma oli sitten myös ajanut mallikkaasti eikä harhautunut enää toistamiseen isojen kissojen jäljille.

Eilen lauantaina 20. marraskuuta yritettiin Pyryn kanssa jäniksen pyyntiä. Pari kertaa se on ajellut lyhyitä pätkiä äänenkin kanssa, mutta nyt kun lunta on maassa, niin ääni on taas ollut ajossa tosi tiukassa. Eilen kävikin vielä niin, että Pyry innostui seurailemaan hirven jälkiä eikä jänis kiinnostanut lainkaan. Kahdeksan kilometrin hirvenjälkikokeen jälkeen otettiin koira kiinni.

Tänään sitten taas Emman kanssa yritettiin jänistä, mutta parin pikku ajopyräyksen jälkeen jänikset menivät Emmalta hukkaan. Metsät ja pellot olivat niin täynnä jälkeä, ettei niistä saanut mitään tolkkua, kun uutta lunta ei tullut pitkään aikaan. Myös tänään näkyi ilveksen jälkeä – sekä vanhempaa että uutta, mutta kyseessä oli pienikokoinen yksinäinen kulkija.

Ilvekset näyttävät tietävän tasan tarkkaan missä jäniksiä ja kauriita on, sillä jäljet menevät aina sellaisille alueille. Kunhan talvi etenee pidemmälle, niin varmaan selviää tarkemmin kuinka paljon noita tupsukorvia näillä seuduilla oikein liikkuu. Supit ovat kateissa ja ketun jälkiäkään ei paljoa näy. Arvattavasti niitäkin on ilvesten ruokalistalla ollut kesän ja syksyn aikana.

Pauliina ottama hieno kuva lauantain jahtipäivältä. Pyry siinä menossa vauhdilla eteenpäin ja Kari sekä Hannu pyssyt olalla.