TEKIJÄNOIKEUDET

© Joenpenkan Kennel, Marja Junttila ellei toisin mainita.
Ulkoasun, tekstin ja kuvien kopiointi sekä linkittäminen ilman lupaa ehdottomasti kielletty!

Jutut ja uutiset

  • 8.3.2010 20:24
    LUT-harjoitukset Haukkukeitaalla 14.3.
    Lue lisää »
  • 5.3.2010 21:00
    Onnea 7-vuotiaalle Noralle!
    Lue lisää »
  • 5.3.2010 20:49
    Viikko sitten perjantaina.....
    Lue lisää »
  • 25.2.2010 19:54
    Pyry Pohjois-Suomen Mäyräkoirakerhon luolakoirakisan kakkonen
    Lue lisää »

Uusimmat kommentit

Onnea 7-vuotiaalle Noralle! Riikka,Nelli ja tausta joukot  7.3.2010 10:18

Onnea 7-vuotiaalle Noralle! Jimi, Jone ja Ellu  6.3.2010 17:31

Arkisto



Siirry arkistosivulle »

Käyntejä kotisivuilla 18.3.2007 lähtien:

66889

KOIRAN KANSSA KOTONA

Pentu uudessa kodissa

Pennut kasvavat kotioloissa asuen ensin pentulaatikon rauhassa kodinhoitohuoneessa ja laajentaen kasvaessaan vähitellen elinpiiriään keittiöön ja muualle taloon. Niinpä pennut ovat jo tottuneet muihin koiriin, ihmisiin ja tavallisiin elämän ääniin. Ne on totutettu myös ulkoilmaan ja saaneet tuntumaa pentukodissa mm. autoiluun.

Mutta muuttaessa omaan uuteen kotiinsa aivan vieras paikka, uudet ihmiset ja vieraat äänet saattavat aluksi olla hyvin pelottavia. Pennulla on hyvä olla jo sitä noudettaessa valmiina riittävän tilava kuljetusboksi. Kannattaa hankkia riittävän tilava, kestävä ja myös turvamääräykset täyttävä kuljetusboksi. Pentu tulee totuttaa boksissa oloon ja ovi poistamalla kuljetusboksista voidaan tehdä myös mukava ja turvallinen nukkumapaikka. Koiraa ei ole sallittua kuljettaa autossa sylissä ja myöhemmin sille tuleekin hankkia autoon omat turvavyöt tai vaikkapa metallinen koottava häkki, joka sijoitetaan auton tavaratilaan. Myös boksi tai metallinen häkki on syytä kiinnittää turvavöillä autoon.

Anna pennun tutustua uuteen kotiinsa ja elinympäristöönsä kaikessa rauhassa ilman hälinää ja vieraita ihmisiä. Esittele sille ensin se paikka, missä se tulee eniten viettämään aikaansa. On hyvä aluksi rajoittaa pennun oleskelua talossa ja laajentaa reviiriä vähitellen. Pentu tuntee olonsa turvalliseksi ja tilan rajaaminen helpottaa myös, kun pentu ei vielä ole sisäsiisti.

Muutto uuteen kotiin ja tutustuminen uusiin ihmisiin ja mahdollisesti myös uusiin eläintovereihin on mullistavaa pennun elämässä. Pentu on nyt aivan uudessa ympäristössä, erossa emostaan ja pentukavereistaan. Toivottavasti teillä on aluksi tarpeeksi aikaa olla yhdessä pennun kanssa, sillä pentu tarvitsee nyt uuden laumansa seuraa. Olisi hyvä, että joku voisi olla pennun kanssa kotona muutamia päiviä, mieluusti pidempäänkin.

Pennulla tulee olla oma paikka, jossa se saa nukkua häiritsemättä ja missä se tuntee olonsa turvalliseksi. Omat koiramme ovat mielellään hakeutuneet nukkumaan portaiden, pöytien ja tuolien alle. Aluksi nukkumapaikaksi kelpaa vaikkapa tukeva ja pehmustettu pahvilaatikko. Rottinkisia ja muita punottuja koreja tulee välttää, sillä pentu nakertelee niitä mielellään, eivätkä terävät tikut tee mahalle hyvää.

Pentu tuntee olonsa turvalliseksi, kun sillä on säännöllinen päivärytmi. Säännölliset ruokailu- ja nukkuma-ajat helpottavat myös siisteyskasvatusta. Pennun päivään tulee kuulua tarpeeksi virikkeitä, hyödyllisiä opetustuokioita ja mukavia leikkihetkiä, mutta yhtä tärkeää on aivan pikkupennusta lähtien oppia rauhoittumaan ja rentoutumaan.

Ensimmäisenä yönä pentu saattaa kaivata emoaan, pentusisaruksiaan ja vanhaa kotia, joten ensimmäiset yöt kannattaa nukkua pennun vieressä. Pidä pentua lähellä aivan ihoa vasten, niin että se tuntee olonsa turvalliseksi.

Pentu joutuu ennen pitkää jäämään yksin kotiin. Suositeltavaa on, että pentua tai vanhempaakaan koiraa ei jätettäisi yksin yli 5 tunniksi. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kun pentu on pieni, eikä vielä ole tottunut yksinoloon, on hyvä käydä esimerkiksi työpäivän aikana ulkoiluttamassa pentua. Harjoitelkaa hyvissä ajoin yksinoloa ja totuttakaa pentu vähitellen olemaan aina pidempiä aikoja yksin.

Koiran ollessa yksin kotona sen oleskelualuetta on syytä ensin rajata ja kasvattaa siitä vähitellen. Pienessä häkissä koiraa ei kuitenkaan saa pitää. Yksin jäävälle koiralle kannattaa jättää toivottua ja turvallista puuhasteltavaa, ettei se ikävissään rupea tekemään tuhojaan. Yksin jäämistä voivat helpottaa tietyt "lähtörutiinit", joista koira heti tietää mitä on tapahtumassa.

Näin meillä:

Meillä merkkinä toimii kestävä, umpikuminen Kong-lelu, jonka sisään on laitettu sulatejuustoa. Kongin nuoleminen kiinnittää koiran huomion ja rauhoittaa, kuten puruluunkin pureskelu.


Turvallinen koti

Jo ennen pennun tuloa uuteen kotiinsa, on tilat ja piha-alue, joissa pentu oleskelee käytävä läpi ja tarkastettava niiden turvallisuus.

  • käy jo ennen pennun tuloa kotiin läpi kaikki tilat missä pentu liikkuu - pentu tunkee itsensä mielellään pieniin koloihin, joten estä sen pääsy ei-toivottuihin paikkoihin (esim. kylpyhuoneessa pentu saattaa tunkea itsensä tiukasti WC-pytyn jalkaosan kiemuroihin tai putkien taakse 
  • suojaa sähköjohdot tai laita ne muuten koiran ulottumattomiin
  • vie matot pois ja suojaa alueet, joissa pentu liikkuu, kun vielä opetellaan sisäsiisteyttä
  • laita keittiön kaappeihin "turvalukot" ja siirrä pois puhdistusaineet, liuottimet, muovipussit jne. 
  • älä jätä ruokia pöydille koiran ulottuville tai tuoksumaan koiran nenään
  • älä jätä lattioille lankakeriä neuloja, pieniä leluja jne.
  • varo pentua sulkiessasi jääkaapin, astianpesukoneen ja kaappien ovia
  • laita veräjät portaisiin
  • siirrä hyllyistä ja paikoista, joihin pentu ulottuu, kaikki jyrsittävä ja suuhun pantava pois
  • siirrä huonekasvit pois pennun ulottuvilta 
  • hanki kannelliset roskakorit
  • myös pyykkikorien sisältö ja lattialla lojuvat vaatteet kiinnostavat pentua - syödyt sukat tai sukkahousut voivat aiheuttaa suolentukkeuman
  • suklaa ja ksylitoli ovat koiralle hengenvaarallisia
  • valitse pennulle vain turvallisia ja kestäviä esim. umpikumisia leluja
  • käytä solmuttomia puruluita
  • jos annat luita, tarkista, ettei niistä irtoa teräviä luupiikkejä tai palasia


Turvallinen piha 

  • tarkasta piha-alue ennen kuin päästät pennun sinne vapaana juoksemaan
  • varmista, ettei pentu pääse karkaamaan pihasta 
  • älä jätä pennun syötäväksi tupakkaa tai tumppeja
  • tarkasta onko pihassa myrkyllisiä kasveja (kielo, sormustinkukka, sipulikasvit jne.)

Näin meillä:

Puutarha- ja rautakaupoissa myytävät edulliset kompostikehikot ovat osoittautuneet todella käyttökelpoisiksi. Niitä voi liittää toisiinsa korkeiksi tai mataliksi aidanteiksi tai limittäin asettamalla tukeviksi porteiksi. Kehikot on helppo kiinnittää toisiinsa nippusiteellä. Meillä kompostikehikkoa löytyy pentuaitauksesta ja sitä on kiinnitetty puusänkyyn nippusiteillä jakamaan huonetilaa. Vintin portaiden alapäässä on kehikko samoin kuin silmukkaruuveilla kiinnitettynä olohuoneen- ja makuuhuoneen ovessa. Työpöydän takana olevat tietokoneen ja muiden laitteiden johdot sekä TV:n johdot on myös eristetty kehikolla.

Käteväksi on osoittautunut myös joustava silmukkaruuuveilla kiinnitettävä verhovaijeri. Vaijerilla on aikoinaan estetty keittiön kaapinovien aukeaminen. Sähköjohtoja on suojattu halkaistulla ja nippusitein kiinnitetyllä asennusputkella.

Terasiille on rakennettu myös aita ja portti, niin että voimme kaikki yhdessä viettää siellä aikaa esim grillaten.... Aita on tehty rappausverkosta ja kaiteet valmiiksi maalatusta listasta. Aita on kestänyt käytössä ihan hyvin jo usemman vuoden.  


Lue lisää:

Koiralle vaaralliset ruoka-aineet, Myllylä Saana, Bedlingtonterriereiden Yukin ja Savun kotisivut

Myrkylliset kasvit sisällä ja puutarhassa

Myrkyllisiä pihakukkia ja -pensaita

Ensiapu:

Luolakoirat, luolakäytön terveyshaitat ja niiden ehkäisy, Suomen Jackrusselinterrierit ry

Ilkka Kvist, Lahden Eläinlääkäriasema:   03-7536363  03-7536363

Lähde: http://user.sgic.fi/~laelas/art_luettelo.htm

 

Koiran ensiapu, Ketonen Camilla, Mäyräkoiramme 2/2006


Pennun käsittely

Käsittele pentua hellävaroin, mutta napakasti. Opeta pennun nostaminen lapsille ja aikuisille, joilla ei ole kokemusta koiran käsittelystä. Älä koskaan retuuta pentua, älä nosta sitä tassuista, kainaloista tai mahasta. Otteen pennusta tulee olla pitävä, sillä se saattaa rimpuilla ja pyrkiä pois sylistä. Ota toisella kädellä kiinni pennun etutassujen takaa ja tue sormilla rinnasta. Toisella kädellä tuet pepusta selkää varoen. Nosta koiraa samalla tavalla tukien myös kun se on aikuinen.

Opeta perheen lapset ja vieraat käsittelemään pentua oikein ja leikkimään sen kanssa turvallisesti. Muista, että pentu on elävä olento kuin pieni vauva, eikä mikään rikkoutumaton lelu! Vältä liian riehakkaita leikkejä, varsinkin pallo- ja vetoleikkejä. Jos vauhti kiihtyy liikaa ja leikki menee villiksi, vie lelut välillä pois. Leikkituokioiden välillä pitää olla myös rauhallisia hetkiä, että pentu saa kunnolla levätä.

Jos leikit näyttävät menevät liian rajuiksi ja aggressiivisiksi ja koira kiihtyy liiaksi, kannattaa näitä välttää ja lopettaa riehuminen lyhyeen. Koiraa ei saa myöskään tahallaan häiritä ja säikytellä, herättää yhtäkkiä kesken unien, ei yllättää takaapäin tai läpsytellä päälaelle. Koirasta tällaiset tuntuvat uhkaavilta ja pelottavilta.

Pentu tulee totuttaa ihan pienestä ihmisen käsittelyyn. Käsittele pentua päivittäin: kampaa ja harjaa turkkia, katso korviin, silmiin ja suuhun. Tutki häntää, etsi anaalirauhaset ja koittele uroksen kiveksiä. Opeta pentu näyttämään hampaansa myös vieraalle. Totuta se seisomaan nätisti toimenpiteiden aikana pöydällä, taidosta on hyötyä eläinlääkärikäynneillä ja näyttelyissä. Joskus voit joutua mittaamaan koiralta myös lämmön peräsuolesta.


Pentu ja talon muut koirat sekä eläimet

Pentu on tehnyt tuttavuutta pentukotonaan jo muiden koirien kanssa. Tutustuta pentu talon muihin koiriin vähitellen ja varovasti. Tutustuminen ja toisiin tottuminen saattaa viedä useamman viikon ja jopa vieläkin pidemmän ajan. Toiset koirat tulevat pennun kanssa hyvin toimeen alusta lähtien, mutta jotkut saattavat olla varautuneita pidemmän aikaa uuden tulokkaan tultua vanhemman reviirille. Tutustuminen olisi hyvä aloittaa molemmille koirille neutraalilla maaperällä, esimerkiksi ulkona tai aivan vieraassa ympäristössä.

Vanhemmalla koiralla on omat tapansa, lelunsa, ruoka- ja makuupaikkansa. Älä anna vanhemman koiran tuntea oloaan uhatuksi - säilytä kaikki tavat ennallaan, vaikka pentu tulee taloon ja anna riittävästi huomiota myös vanhemmalle koiralle. Vahdi pentua, ettei se mene esimerkiksi vanhemman koiran ruokakupille tai vie tämän mielileluja tai muuten häiritse vanhemman koiran rauhaa. Muista myös, että pentu on villi ja saattaa hermostuttaa vanhempaa koiraa.

Kun jätät pennun vanhemman kanssa yksin kotiin, varmista ensin, että se on turvallista. Voi olla hyvä pitää ainakin aluksi koirat erillään, jotta molemmilla on oma rauhallinen tilansa. Jotkut koirat eivät koskaan tule toistensa kanssa niin hyvin toimeen, että ne voisi huoletta jättää keskenään samaan tilaan - ja se on vain hyväksyttävä. Eivätkä kaikki koirat edes viihdy toistensa seurassa vaan haluavat oman tilan ja oman rauhan.

Itselläni ei ole kokemusta kuin koirista, kanoista, hanhista ja lampaista, joten ota jo etukäteen selvää siitä, miten pentu tulee totuttaa mm. kissaan ja muihin lemmikkieläimiin, jotta yhteiselo sujuisi mukavasti ja turvallisesti. Mäyräkoira on metsästyskoira, joten sillä on erittäin voimakas riistavietti ja se saattaa pitää mm. kissaa "riistana". Älä päästä pentua ajamaan kissaa takaa ja vältä liian riehakkaita leikkejä.

Näin meillä:

Nora ja Miro totuttelivat toisiinsa noin puoli vuotta ennen kuin ne jäivät keskenään samaan tilaan. Meillä kaikki kolme mäyräkoiraa ovat yleensä yhdessä poissaollessamme, eikä ongelmia ole ollut. Välillä on kuitenkin ollut syytä konfliktien jälkeen eristää koiria ainakin jonkin aikaa.  


Pennun elämän tärkeät kehitysjaksot

7-8 VIIKKOA

  • leimautuminen voimakkaimmillaan
  • pentu tarvitsee runsaasti uusia ja myönteisiä kokemuksia
  • tutustuminen rauhassa uuteen kotiin, elinympäristöön ja uuteen "perhelaumaan"

8-10 VIIKKOA

  • pentu totutetaan ihmisen käsittelyyn
  • pentu tarvitsee myönteisen kontaktin ihmiseen
  • harjoitellaan harjausta, korvien, tassujen ja turkin hoitoa, kynsien leikkuuta

10-12 VIIKKOA

  • pentu on sopeutunut uuteen laumaansa ja ympäristöönsä
  • aloitetaan tutustuminen ympäröivään maailmaan
  • pentu otetaan mukaan erilaisiin tilanteisiin
  • 12-viikkoisena ensimmäiset rokotukset

Sosiaalistaminen

Pentu vastaanottaa uusia asioita parhaiten varhaisessa pentuiässä 7 - 16 viikon ikäisenä. Tällöin pentu oppii ja ottaa vastaan enemmän kuin koko elämänsä aikana yhteensä - niin hyvässä kuin pahassakin. Kun pentu on tutustunut uuteen kotiinsa ja omaan laumaansa kunnolla, aloitetaan tutustuttaminen suureen maailmaan ja vieraisiin ihmisiin.

Tutustuta pentu monenlaisiin uusiin asioihin, erilaisiin ihmisiin, eläimiin, ääniin, hajuihin, kulkuvälineisiin jne. Totutelkaa erilaisiin maastoihin ja pintoihin, kulkekaa jalkakäytävällä, ruohikolla, metsäteillä jne. Ennen tehosterokotuksia on turvallisinta tehdä tuttavuutta vain tuttujen ja rokotettujen koirakavereiden kanssa. Tutustuttaminen uuteen on tehtävä vähitellen ja pennun ehdoilla, niin että pentu voi rauhassa sulatella uusia asioita.

Muista, että omat reaktiosi vaikuttavat pennun oppimiseen. Muista kaksi perusasiaa - kehu pentua, kun se on peloton ja reipas, mutta vältä huomioimasta ja paapomasta sitä, kun se on peloissaan. Pentu seuraa eleitäsi, ääniäsi ja ilmeitäsi. Jos jotain negatiivista tapahtuu, älä tee siitä suurta numeroa, niin ei pentukaan sitä kummemmin noteeraa.


Koulutus ja hyvät tavat

Mäyräkoira on energinen, reipas, oppivainen ja älykäs koira. Sitä ohjaa riistavietti, joten se toimii hyvin pelottomasti ja itsenäisesti, eikä sillä ole tarvetta ihmisen miellyttämiseen. Johdonmukaisella ja määrätietoisella koulutuksella tämän joskus itsepäisenkin mäyräkoiran saa kyllä toimimaan toivotulla tavalla. Mäyräkoira on myös aikamoinen herkkusuu, joten palkitsemalla saa kyllä tuloksia aikaan.

Jo etukäteen kannattaa miettiä mikä koiralle on sallittua ja mikä kiellettyä. Kaikkien perheenjäsenten on myös oltava selvillä näistä periaatteista, noudatettava niitä johdonmukaisesti ja kohdeltava koiraa samalla tavalla. On hyvä sopia lyhyistä ja napakoista käskysanoista sekä siitä, miten niitä käytetään. Pentu ei voi mitenkään ymmärtää monisanaisia maanitteluja. Koiralle ei myöskään ole hyvä huutaa ja räyhätä!

Koulutus aloitetaan leikin varjolla heti kun pentu tulee taloon. Tärkeintä on toisto, kärsivällisyys ja oikea-aikainen palkitseminen. Pentua ei myöskään saa väsyttää liian pitkillä koulutustuokioilla. Oppi ei mene myöskään perille, jos pentu käy ylikierroksilla tai on väsynyt. Luoksetuloa on helppo opetella ruokailun yhteydessä, kun palkkiona on ruoka-annos. Ennen ruuan tarjoamista voi harjoitella myös odottamista.

Peruskäskyjä ovat esimerkiksi: TÄNNE, SEIS, PAIKKA, IRTI, EI. Sana voi olla mikä tahansa, kunhan se on lyhyt ja napakka ja sitä käytetään johdonmukaisesti. Pennulle on osoitettava selvästi, mitä siltä kulloinkin odotetaan.  Ei-toivottu käytös pitää lopettaa heti. Älä anna pennun kerjätä pöydästä, hyppiä ihmisiä vasten, vetää hihnassa, haukkua turhasta tai näykkiä ja purra. Koira tarvitsee johdonmukaisuutta ja selvät rajat - ihmisten ristiriitainen käytös tekee sen olon epävarmaksi. Mäyräkoira on voimakasluonteinen ja johtajuuden ollessa epäselvä se saattaa hyvin herkästi nostaa itsensä lauman johtajaksi ja ryhtyä pomottamaan.

Koirahan murisee silloin kun se haluaa olla rauhassa ja puolustaa reviiriään, makuupaikkaansa, ruokaansa tai lelujaan. Koira voi murista myös pelätessään ja epävarmuuttaan. Toiset koirat voivat olla dominoivampia ja jopa rauhallisilla koirilla voi tilanne joskus ryöstäytyä. Aggression voi laukaista mm. huutaminen ja koiraan tarttuminen. Myös äkkinäiset liikkeet tai kimakat äänet (saalis!) saattavat laukaista metsästysverisellä koiralla hyökkäyksen.

Olisikin vältettävä juoksemista ja takaa-ajoleikkejä, käsien heiluttelua ja huutamista. Pureminen ja näykkiminen kuuluu koiran leikkiin. Puremalla se myös saattaa rauhoittaa itseään. Jos koira puree, pitäisi riittää matala, jämäkkä EI ja koiran huomion siirtäminen esim. leluun. Lapset eivät saa koiraa rankaista, se kuuluu aikuiselle eli POMOlle. Huutamista ja motkottamista jälikäteen tulee välttää, sillä koiran kannalta tilanne on jo mennyt ohi.

Koiran murrosikä alkaa noin 9 kuukauden iässä ja koira saattaa muuttua epävarmaksi ja säikyksi. Välillä taas tuntuu, että kaikki opittu on unohdettu. Hyviä tapoja pitääkin aina välillä harjoitella uudelleen. Jos koira rupeaa pomottamaan, on sille taas uudelleen opetettava sen paikka laumassa. Mäyräkoirat metsästystaipumuksineen eivät ole ihmisen miellyttäjiä, mutta palkitsemalla ja pitkäjänteisellä toistamisella ne saa kyllä oppimaan ja tottelemaan.

Sisäsiisteys

Luovutusikäinen pentu ei ole vielä sisäsiisti, se on kuitenkin tottunut asioimaan sanomalehdelle. Jos haluat päästä vähemmällä siivouksella, vie matot pois. Ota kuitenkin huomioon, että pienen pennun on vaikea liikkua liukkaalla lattialla. Laita lattialle sanomalehtiä kriittisiin paikkoihin tai korvaa paremmat matot helposti pestävillä räsymatoilla tai muovimatoilla. Paras konsti opettaa sisäsiisteyttä, on opettaa pentu tekemään tarpeensa heti ulos. Koira viedään ulos mahdollisimman usein, aina sen herättyä, leikin ja syönnin jälkeen. Kun asia on hoidettu, pentua kehutaan heti kovasti.

Jos pentu tekee tarpeensa sisälle, sitä ei saa missään nimessä torua tai rökittää painamalla kuono läjään tai läikkään. Jäljet siivotaan vähin äänin, eikä asiaa sen kummemmin huomioida. Lattia putsataan vaikkapa Tolu-vedellä, niin että siihen ei jää hajua houkuttelemaan. Pissaläikkien hajua voi poistaa myös laimennetulla etikkavedellä tai eläinkaupoista saatavilla suihkeilla. Pentu saattaa löytää oman pissapaikkansa jostain nurkasta, joten laita sinne sanomalehti. Vähitellen pentu oppii pidättelemään, ymmärtää mihin sen toivotaan tekevän tarpeensa ja osaa itse pyytää ulos. Poikakoirat saattavat merkkailla sisällä, vaikka osaavatkin jo pidätellä ja ovat sisäsiistejä. Isompaa koiraa voi jo toruakin merkkailusta ja koittaa neutraloida pissaläikkiä. Ole kärsivällinen, oppiminen on hyvin yksilöllistä!


Liikunta

Totuta pentu heti kaulapantaan ja hihnaan. Ensin käytetään säädettävää pentupantaa ja myöhemmin leveämpää ja mielellään pehmustettua pantaa tai valjaita. Valjaiden pitää olla mäykylle sopivat, hyvin istuvat, turvalliset, eikä niissä saa olla lukkoa painamassa kainaloa. Opeta pentu olemaan vetämättä hihnassa - se on hyvää koiran käytöstä ja ylläpitää myös koiran terveyttä vähentämällä nistarangan rasitusta.

Liikkuminen tehdään pennun ehdoilla ja pitkiä lenkkejä pitää välttää vielä pitkään. Pentuajan liikunnaksi riittää juokseminen ja leikkiminen omassa pihassa ja paikkojen tutkiminen. Kun pentu on 6 kuukautta, voi hiljalleen pidentää lenkkejä. Mäyräkoira on sisukas ja toiminnallinen koira, joka liikkuisi niin paljon kuin se vain on mahdollista. Virtaa riittää ja pitkätkin lenkit ovat helppo juttu hyväkuntoiselle koiralle. Säännöllinen liikkuminen pitää yllä hyvää lihaskuntoa, mikä on edellytyksenä metsästävällä ja koetoimintaa harrastavalla koiralla. Parasta ovat lenkit erilaisissa maastoissa, missä koira pääsee tutustumaan erilaisiin paikkoihin, asioihin ja hajuihin. 

Mäyräkoiraa tulee ulkoiluttaa kaikissa säissä - tosin kun pakkanen menee yli 20-miinusasteen tahtovat tassut jäätyä. Omien koiriemme kanssa emme tee kovin pitkää lenkkiä yli 15-pakkasasteessa. Kylmimpinä pakkaspäivinä koirilla voi käyttää manttelia tai haalaria. Valitettavasti kaupoista saatavat tossut eivät oikein tahdo pysyä mäykyn tassuissa. Koira saattaa nyrpistellä myös sateelle, mutta kun se pääsee vauhtiin, ikävä märkyys unohtuu. Kuumina kesäpäivinä koiran pitää saada levähtää varjossa ja lenkit tehdään joko aikaisin aamulla tai illalla sään jo viiletessä.


Tunnistusmerkintä

Tunnistusmerkintä tehdään nykyisin mikrosiruttamalla pentu ennen rekisteröintiä. Eläinlääkäri laittaa sirun pennun niskaan. Sirun toimivuuden voit tarkastuttaa eläinlääkärillä, näyttely- tai koepaikalla. Tunnistusmerkinnän avulla koiran tiedot löytyvät, jos koira katoaa tai varastetaan.


Vakuutukset

Pentu kannattaa heti vakuuttaa. Vakuutuksia on monenlaisia ja monentasoisia riippuen vakuutusyhtiöstä. Osa vakuutuksista on tapaturmavakuutuksia, osaa laajempia, joihin saa mukaan myös eläinlääkärikulu- ja vahinkovakuutuksen.


Sivu päivitetty 1.2.2010

Tekstin ja kuvien kopiointi ilman lupaa kielletty! 

Jos haluat käyttää tekstiä kotisivuillasi tai muussa yhteydessä, kysythän ensin luvan ja ilmoitat käytetyn lähteen!

Tekstit ja kuvat © Joenpenkan kennel, Marja Junttila